Täysin samaa mieltä siitä, etteivät käyttökatteet ole vertailukelpoisia. Kuten tuossa yritin sanoa, kyseinen esimerkki oli yksinkertaistus. Siitä pitäisikö Talenomin ohjelmistoinvestoinnit aktivoida voidaan olla montaa mieltä, mutta ei se ainakaan ole mahdollista kun ostaa vaikkapa Vismalta ohjelmistot. Silloin se on tietysti suora kuluerä, kun mitään omaa tuotetta ei synny tuottamaan rahavirtaa. Valtaosa yhtiöistä on tietysti myös FAS-kirjanpidossa, kun harvempi pyörii päälistalla. Mutta tuon minun pointin siitä, että merkittävä osa perinteisen tilitoimiston tulovirrasta valuu ulkopuoliselle ohjelmistotoimittajalle, voit vahvistaa keneltä tahansa tilitoimistoyrittäjältä. Osuudet varmasti vaihtelee, mutta pointti pysyy. Toiset voi hehkutella käyttökatteita, mutta minä nyt vain käytin sitä yksinkertaisena esimerkkinä. Ymmärrän hyvin tuon aktivointi/poisto-dynamiikan, mistä täällä on keskusteltu vuosia. Olen ollut väärässä siinä, miten nopeasti se kääntyy. Pääasiassa sen takia, että nuo (aktivoidut) ohjelmistoinvestoinnit kasvoivat yli odotuksien tässä arkkitehtuurimuutoksessa ja pysyivät pidempään ylhäällä. Nythän siellä vihdoin päästään laskemaan investointeja, ja samalla poistot kasvavat historian takia edelleen. Dynamiikan pitäisi muuttua, ja silloin kommentit aktivoinneista kääntyisivät vähän päälaelleen. Jos ei muutu, pitää nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi. Kaikesta huolimatta Talenomin liiketoiminta on kyllä tuottanut rahavirtaa, välillä paremmin ja välillä huonommin. Sitä Suomen tuottamaa rahavirtaa on sitten investoitu maailmalle niin perhanasti saamatta toistaiseksi vielä käytännössä mitään muuta kuin ulosvirtaa vastineeksi. Se on sitten oma tarinansa. Sehän voi olla, että olisi lopulta ollut parempi vain pysyä palveluissa ja maksaa Vismalle iso osa potentiaalisesta voitosta. Mutta se on aika raju päätelmä tässä vaiheessa. Selkeyden vuoksi totean kuitenkin, etten missään tapauksessa oleta Talenomin ohjelmistojen myynnin ulkopuolelle olevan millään tavalla vertailukelpoinen Vismaan tai muihin suuriin toimijoihin. Ennusteissa on tällä hetkellä 0 euroa ulkopuolista ohjelmistoliikevaihtoa Talenomille, kun siihen ei ole edes uskottavaa suunnitelmaa esitetty. Marginaalista se tulee joka tapauksessa olemaan lähivuosina. Se on just näin. Itse olen sitä mieltä, että pieni tiimi voi saada ohjelmistoissa isoja asioita aikaa, jos se on osaava ja fokusoitunut. Itse olen taipuvainen uskomaan, että Talenomilla on hyvä käsitys kirjanpidon prosessien automatisoinnista ja he ovat onnistuneet tässä historiassa hyvin. Nämä ovat toimineet hyvin pk-yrityksien tarpeisiin, ja asiakkaat ovat olleet niihin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Visman ja Accountorin järjestelmät ovat laajoja ja massiivisia, ja niissä on enemmän rajapintoja mm. ERP-järjestelmiin. Isot yhtiöt ovat olleet tätä kautta Talenomin “kilpailukyvyn” ulkopuolella. Toisaalta kompleksisuus kasvaa aina ominaisuuksien mukana, ja iso osa pienemmistä yrittäjistä haluaa vain mahdollisimman yksinkertaisen systeemin. Katsotaan miten tämä tulevaisuudessa kehittyy. Esimerkiksi nyt Ruotsissa yhtiö kyllä väittää arvioivansa (potentiaalista) tehokkuushyötyä siihen, miten toimistoissa tehtiin töitä ennen ohjelmistoja. Kerrotko mihin tämä sinun tietosi perustuu? Yleisenä kommenttina: Olen sillä tavalla iloisessa asemassa, että olen päässyt haastattelemaan paljon erilaisia toimijoita toimialalta. Markkinoiden suurimmista toimijoista aina pieniin paikallisiin toimijoihin, pääasiassa tietenkin yhtiöiden toimitusjohtajia. Olen kyllä kuullut kaikenlaisia kommentteja ja paljon kritiikkiä Talenomista, mutta toistaiseksi 0 % niistä ovat olleet sitä mieltä, että Talenomin Suomen liiketoiminta on ollut kilpailuedutonta puuhastelua. Jos olet toimialalla @MikkoP1 niin nostetaan prosenttia korkeammaksi. Varaan oikeuden olla kanssasi eri mieltä, mutta olen aina erityisen kiinnostunut vastakkaisista mielipiteistä

Mun pointti ei ole se, että Talenom ei voisi onnistua valitulla strategialle, enkä varsinkaan väittänyt, että se olisi puuhastelua. Varmasti tekevät ihan hyvin hommansa ja ohjelmistokin on ihan hyvä. Erityistä kilpailuetua en kuitenkaan tunnista. Tilitoimistoliiketoiminnassa asiakaspito on ylätasolla erittäin hyvä ja homma täytyy hoitaa erittäin huonosti, että asiakas vaihtaa toimistoa. Talenom tietää tämän ja ostaa liikevaihtoa yrityskaupoilla. Talenomissa häiritsee ennen kaikkea se, että Talenom ei ole mielestäni ollut aivan rehellinen viestinnässään. Tämä on jatkunut koko sen pörssihistorian ajan ja kyseenalaiset kirjanpitovalinnat (provikka- ja vuokra-aktivoinnit, ylläpitoinvestointiaktivointi, strategiamuutokset kirjanpitokäytännön perusteella jne.) ja toiminnan näytöt ovat vahvistaneet omaa mielikuvaani siitä, että aivan puhtailla jauhoilla ei tätä kakkua leivota. On mahdollista, että Talenom saa kuristettua jatkuvan ohjelmistoinvestointitason alle vaihtoehtoiskustannuksen eli palvelun ostamisen Vismalta tai vaikka Fortknoxilta. Nyt ei kuitenkaan olla lähellekään sillä tasolla. Pk-tilitoimiston ohjelmistokustannus on selvästi alle 10 % liikevaihdosta, riippuen toki jonkin verran siitä kuinka paljon hinnoittelu painottuu volyyymin edelleenveloitukseen varsinaisten palvelu- tai kuukausimaksujen sijaan. Ohjelmistot skaalautuvat tilitoimistolle erittäin hyvin, asiakkaalle eivät niinkään. Talenom on investoinut ohjelmistokehitykseen vuosina 2019-2023 keskimäärin 12,6 % liikevaihdosta. Tämä ei vaikuta jostain syystä oikein skaalautuvan. Tässä luvussa ei ole mukana tarvittavia kalustoinvestointeja. Investointitaso on kasvanut liikevaihdon mukana, toki vuosittain on jonkin verran vaihtelua. Tämä viittaa mielestäni siihen, että kyse on tosiasiassa ylläpitoinvestointi. Mitä tulee Ruotsin tehokkuushyötyihin, voi olla, että siellä ainakin valikoiduissa ostetuissa tilitoimistoissa tehdään pääosa työstä edelleen ns. vanhalla mallilla eli kuten Suomessa 10 vuotta siitten. Mun mielestä sijoittajan on tärkeää ymmärtää, että tämä tehokkuushyöty koskee useita (ellei kaikkia) moderneja taloushallinnon ohjelmistoja, ei vain Talenomia. Iso asiakaspoistuma ja ulkopuolisten ohjelmistojen käyttöönotto (Netvisor ja Fortknox) viittaa vahvasti siihen, että osalla asiakkaista tai työntekijöistä ei oikein löydy motivaatiota järjestelmämuutokseen (vaatii kuitenkin kertaluonteisesti suht paljon aikaa ja vaivaa molemmilta), koska olemassa oleva järjestelmä on jo aivan yhtä hyvä kuin Talenomin tarjoama vaihtoehto. Tuo 75 % työtehohyöty tulee, kuten toimitusjohtaja osaltaan kertoikin, automaattitiliöinneistä, pankkirajapinnoista ja erilaisten myynti- ja ostoreskontraan liittyvien toimenpiteiden siirtämisestä asiakkaalle. Nämä kaikki, kuittiskannerit ja muut kilkkeet löytyvät ihan samaan tapaan myös kilpailevilta ohjelmistoilta.

Kiitoksia hyvästä vastauksesta @MikkoP1 Pääsin eilen takaisin Suomeen ja edessä piti olla parin viikon ansaittu loma, mutta kalenterihan näyttää täyttyneen sujuvasti näillekin viikoille. Yritän nyt kuitenkin saada hommia kuntoon myös kotona, kun täällähän on (tietysti) remontti mennyt pitkäksi sekä aikataulun että budjetin osalta Palaan siis tähän asiaan kun ehdin. Ei sillä, että oltaisiin vahvasti eri mieltä, mutta olemme tehneet erilaisia tulkintoja asioista. Keskustellaan niistä hieman myöhemmin, niin ehkä opitaan molemmat lisää

Talenom Talenom Talenom on vahvasti kasvava tilitoimistojen edelläkävijä. Talenom Oyj, lehdistötiedote 14.11.2024 kello 16.00 Talenom myy perintäliiketoimintansa Svealle Talenom Oyj on sopinut myyvänsä Suomessa toimivan perintäliiketoimintansa Svea Bank AB:lle. Myytävä liiketoiminta siirtyy osaksi Svean Suomen perintäliiketoimintaa 1.12.2024. Päätös liiketoiminnan myynnistä pohjautuu lokakuussa päivitettyyn Talenomin strategiaan, jonka mukaan Talenom suunnittelee keskittyvänsä ydinosaamiseensa siirtämällä muut kuin tilitoimistopalvelut ja -tuotteet kumppaneille. Myytävän liiketoiminnan liikevaihto on vuositasolla noin 0,5 miljoonaa euroa.

Käyttökatteet Talenomin ja muiden tilitoimistojen välillä eivät ole tältä osin vertailukelpoisia. Talenom on agressiivisesti aktivoinut aina kaiken mahdollisen. Ohjelmiston ylläpitoinvestoinneista massiivinen osa on taseessa, vaikka niiden pitäisi olla vuosittain tuloslaskelmalla. Talenomia pitäisi verrata muihin vain kassavirran perusteella, eikä hehkutella jollain käyttökateprosentilla. Tällä yhtiöllä ei ole ainakaan alan sisältä katsottuna mitään oikeaa kilpailuetua ja on hyvin vaikea uskoa, että amatöörit voittaisivat ohjelmistokilpailussa esim. Visman, joka on siis SaaS-alan ammattilainen.

Olen ollut integroimassa erppiä ja Talenomin verrokkeja (en Talenom). Olen yrittäjänä/käyttäjänä käyttänyt ja käytän verrokkeja. Olen lukenut Talenomin palvelukuvauksen. Kiinnostaa, missä Talenom on erilainen/parempi automaatiossa? Tämähän on muutenkin aika harmaa osa-alue, missä liikutaan erpin ja tal.hallinnon välillä. Vähänkään isommissa yrityksissä on oma erillinen erppi, jossa automaatiosta tapahtuu paljon pl. tiliöinti/kassavirrat. Ei minulla ainakaan ole tarvetta Talenomia mitenkään parjata. En vain omalla kokemuksella näe, että tänä päivänä sitä etua softan ominaisuuksissa olisi. Edut täytyy löytyä kustannustehokkuudessa, josta Juha mainitsi. Siihen en pysty ottamaan kantaa, toin vain oman näkemyksen lyhyesti esille.

Automaatiotaso on sama ainakin Visman Netvisorissa ja Fivaldissa sekä Accountorin Procountorissa. Talenomin puheet oman ohjelmiston 75 % tehokkuushyödyistä sekoittavat sijoittajia ja mahdollisia asiakkaita, koska tehokkuushyöty Talenomin ohjelmistolla on aikalailla nolla verrattuna esimerkiksi noihin em. ohjelmistoihin. En tiedä onko tämä tahallista vai vaan hölmöilyä. Talenom vertaa tehokkuushyötyä siihen miten heillä itse tehtiin paperikirjanpitoa 10 vuotta sitten. Lisäksi osa hyödystä tulee siitä, että asiakas itse käyttää taloushallintoonsa enemmän aikaa (ja lisäksi maksaa enemmän tästä omasta työstään). Tämä viimeinen lause koskee toki koko toimialaa, mutta mielestäni Talenom maalailee oman ohjelmistonsa hyötyjä epärehellisesti markkinalle.