Pelon paikka
Maanantaina markkinat olivat tyyniä Aasiassa ja Euroopassa. Sijoittajat Amerikan ulkopuolella selvästikin olettivat, että viime viikon Nasdaq-notkahdus oli vain terve korjausliike. Mutta aamuyön tunteina, ennen Wall Streetin avautumista, futuurit upposivat äkkijyrkästi. Wall Street sukelsi heti avauksessa, joka on ollut viime kuukausina pomminvarma ostosignaali. Mutta tiistaina kaavan mukainen pomppu ei tullutkaan - kurssit lipuivat ylös epävarmasti tunnin ajan, jäivät lillumaan tuhdisti miinukselle ja kello kahden jälkeen sukellettiin taas.
Keskiviikkona alkanut markkinavola on mielenkiintoinen monella tapaa. Se on miltei täysin Nasdaq-vetoinen - ja kesän vahvimmat nimet ovat nyt heikoimmassa hapessa. Tesla on tietenkin se kapisin syntipukki - tiistain viimeisen tunnin aikana se sukelsi alle $340:n dollarin. Viikko sitten maanantaina Vanguardin ja muiden osakevälittäjien serverit yskivät, kun Tesla ampui $500:iin osakkeen splitattua. Mutta Applen lasku on myös ollut hämmentävän rajua. $135:n tasolta alle $115:n tason.
Miksi vanhat kenraalit kompuroivat näin pahasti? Koska markkinoita ravisuttaa nyt nimenomaan niiden nimien sukellus, jotka olivat kesän optiomanian kohteita, spekuloidaan nyt paljon sillä, että tietyt osto-optioiden haltijat ovat nyt paniikkimyyntitilassa. Financial Timesin viime viikkoinen uutispommi siitä, että SoftBank on tehnyt miljardien optiokauppoja isoilla amerikkalaisilla teknonimillä on tietenkin kuumin keskustelun aihe juuri nyt. Mutta Softbankin ostot ovat vain pieni murto-osa loppukesän valtavasta optiovolyymistä, joka on piensijoittajien osalta jopa viisi kertaa isompi kuin vuoden 2007 spekulatiivisen jakson aikana.
Onko mahdollista, että Softbankin optiostrategiat oli yksi tärkeä tekijä siinä, että Amerikassa syntyi Robinhood-jengin johtama optiomania, jossa piensijoittajat alkoivat ensimmäistä kertaa elämässään ostaa optioita, tehden sen vielä vaarallisesti hyvin suppealla valikoimalla kuumia osakkeita? Optioiden oston raju nousu kesällä tuki markkinoita myös sitä kautta, että osto-optioiden myyjien piti turvata selustaansa ostamalla samoja osakkeita.
Optiohuumaa ruokki se, että saavutettu vipu moninkertaisti osakkeiden kurssinousun. Mutta jos suuri osa spekulanteista todella on ihmisiä, jotka tekevät optiokauppaa ensimmäistä kertaa, he eivät ehkä ole sisäistäneet ilmiön pimeää puolta. Lyhyemmän aikavälin optioiden arvo voi tippua 80 % osakkeen arvon laskiessa 20 %. Vipu toimii molempiin suuntiin - ja riskinhallinta ei ole ensikertalaisilla aina se vahvin piirre.
Tämän tilanteen voi nähdä hyvinkin optimistisessa valossa. Jos uhkarohkeimmilla optioiden veivaajilla palaa nyt käämit ja paniikkimyynti aiheuttaa nopean, syvän laskun kursseissa, ilmiö voi olla ohi viikossa tai parissa. Tätä seuraava pomppu voi olla hyvinkin tuhti. Mutta synkempi skenaario on myös hyvin ilmeinen. Mitä jos viimeisten kolmen kuukauden osakenousu oli ilmiö, joka lepäsi enimmäkseen koko ajan laajenevan optiospekuloinnin varassa? Mistä löytyy vastaava ostovoima alkutalveen?
Kurssinousulla kun oli selkeä vaikutus reaalimaailmaan. Se vakuutti Washingtonin poliitikot siitä, että uutta talouden tukipakettia ei tarvita. Tämän vuoksi amerikkalaisten työttömien kuukausitulot romahtivat jo elokuun aikana - ja kotitalouksille ei koskaan lähetetty odotettuja shekkejä. Poliitikot olettivat, että osakekurssien vahvuus kertoo talouden vahvuudesta. Nyt Amerikan talous on tilanteessa, jossa kymmenien miljoonien kotitalouksien ostovoima on tippunut selkeästi ja isot yritykset ovat nyt ilmoittamassa tuntuvista työvoiman leikkauksista.
Analyytikko
Tero Kuittinen
--
Vierailevan analyytikon aiemmat kirjoitukset:
Karhun tassu heilahti (3.9.2020)
Spekulatiivinen kiihko uudessa huipussa (1.9.2020)
Fed painaa kaasua (28.8.2020)
Vuoden oudoin päivä (26.8.2020)
Tesla keulii, talous pehmenee (20.8.2020)
Rajapyykkejä (19.8.2020)
Huikea päivä (12.8.2020)
Musta elokuu (11.8.2020)
Kulutus kompuroi (5.8.2020)
Jumalat juhlivat öisin (31.7.2020)
Poliittinen kriisi (28.7.2020)
Puhutaanpa taas onnensotureista (23.7.2020)
Kohtalon hetket (22.7.2020)
14 päivää (16.7.2020)
Tik Tok (14.7.2020)
Tuloskauden karikot (9.7.2020)
Teknohuuman uudet ikonit (8.7.2020)
Työllisyyden uusi notkahdus (2.7.2020)
Uuden tukipaketin odottelua (1.7.2020)
Kauhu pisartaa pintaan (26.6.2020)
Työttömyyden taakka (26.6.2020)
Sukupolveni unta (25.6.2020)
Käännekohta (19.6.2020)
Taudin kuva (17.6.2020)
Langenneiden enkelien juhlat (15.6.2020)
Tuulen viemää (11.6.2020)
Starbucks-syndrooma (10.6.2020)
Spekulatiivinen kuume riivaa Amerikkaa (9.6.2020)
Juhla muuttui karnevaaliksi (5.6.2020)
IPO-huuma juovutti Wall Streetin (3.6.2020)
Wall Street ei usko kyyneliin (2.6.2020)
Trumpin mieto linja Kiinan suhteen helpotus markkinoille (29.5.2020)
Laman muoto (28.5.2020)
Huikeaa optimismia jälleen (27.5.2020)
Kiina-ilmiö (22.5.2020)
Huikeaa optimismia (21.5.2020)
Keskuspankin tykki puhui (18.5.2020)
Vähittäismyyntipainajainen (15.5.2020)
Sota vähittäiskaupasta (13.5.2020)
Deflaatiopeikko (12.5.2020)
Markkinat jyräävät eteenpäin (8.5.2020)
Spekulatiivinen kiihko (7.5.2020)
Uhmakasta nousua (5.5.2020)
Ahdistaa (1.5.2020)
Psykologisesti kiehtova päivä (30.4.2020)
Elukan raivo (29.4.2020)
Odottelua (28.4.2020)
Tyyni ennen myrskyä (24.4.2020)
Kissa kuumalla katolla (22.4.2020)
Tumma karnevaali (20.4.2020)
Kun painovoima pettää (18.4.2020)
Tuhon määrä (16.4.2020)
Amerikan outo Vappu (15.4.2020)
Avaamisen odottelua (14.4.2020)
Amerikalla on avautumiskuume (8.4.2020)
Raju käänne New Yorkissa (6.4.2020)
New Yorkin musta pääsiäinen (5.4.2020)
Analyytikkojen minuetti (2.4.2020)
Aasian pettymys (1.4.2020)
Huipun jälkeen (31.3.2020)
Perjantain piina (27.3.2020)
Surun prosesstointi (26.3.2020)
Yö on hellä (25.3.2020)
Inderes.fi:ssä julkaistaan myös vierailevan analyytikon Tero Kuittisen kirjoituksia markkinatunnelmista. Kuittinen omaa pitkän taustan analyytikkona ja hän tulee kommentoimaan markkinatunnelmaa suoraan Yhdysvalloista käsin. Tero Kuittisen näkemykset eivät edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita sijoitussuosituksena.