Miksi osakkeet laskevat tai nousevat?

Sijoittajia tuntuu usein kiinnostavan, miksi jonkin tietyn yhtiön osake laskee tai nousee tiettynä ajankohtana (yleensä yhden päivän aikahorisontilla). Saamme Inderes Q&A:han viikottain kysymyksiä, miksi esimerkiksi Nokian, Taalerin tai Talenomin osakkeet laskevat tai nousevat tiettynä päivänä. Tämänkertaisessa Inderes Sijoituskoulussa pyrimme vastaamaan selkokielellä tähän kysymykseen ja luomme lyhyen katsauksen, mikä liikuttaa osakkeita pitkässä juoksussa.

Miksi osakkeet nousee tai laskee päivän aikana?
Pörssissä osakkeiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella: osakkeet putoavat, jos myyntihaluisilla on enemmän myytävää kuin ostohaluisilla on kapasiteettia ostaa. Kuten aiemmin vastasimme Inderes Q&A:n kysymykseen “mitä informaatiota on jo osakkeen hinnassa”, on mahdotonta tietää kaikkia ajatuksia, odotuksia ja tunnetiloja muiden sijoittajien ostojen ja myyntien takana. Lattea vastaus sijoitusjargonilla tähän olisi, että “sijoittajat ovat uudelleen pohtineet yhtiön näkymiä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti osakkeen tuotto-odotukseen ja siksi he keventäneet posititoitaan.” Välillä sijoittajat ovat ahneempia, välillä pelokkaampia.

Varsinkin pienten yhtiöiden kurssit saattavat heilua useita %-yksikköjä päivän aikana, sillä niiden vaihto on todella pientä ja yksittäinen sijoittaja pystyy jo muutamilla tuhansilla euroilla liikuttamaan kurssia merkittävästi alemmaksi, jos ostajia ei yksinkertaisesti löydy. Takana saattaa olla yksittäisen sijoittajan hetkellinen mielenpuuska tai rationaalisen sijoittajan laskelma, että osake ei enää tarjoa aiempaa odotettua tuotto-potentiaalia (tai vaikkapa käteistarve ensi viikonlopun ravintolaillalliseen: you name it!). Tätä on mahdotonta tietää ja sijoittajan ei tule käyttää liikaa sen arvaamiseen, miksi osake juuri tänään liikkuu johonkin suuntaan.

Jos omistamasi yhtiön kurssi liikkuu merkittävästi johonkin suuntaan, voi tarkistaa esimerkiksi pörssin tiedotefeedista, onko yhtiöstä tullut uutisia tai onko osaketta vaihdettu kuinka iso euromäärä. Jos vaihdettu määrä on pieni, johtunee suuri kurssiliike tästä. Isompia yhtiöitä liikuttaa yleensä tulosjulkistukset tai suurten pankkien analyytikoiden suositusten muutokset. Osakkeiden liikkeiden pääajuri on kuitenkin odotukset tulevista tuotoista, joita käsittelemme seuraavaksi.

Mikä ohjaa osakkeita pitkässä juoksussa?
Pitkässä juoksussa osakkeita ohjaa tietysti tulokset ja sijoittajien odotukset siitä, miten tulokset tulevat kehittymään jatkossa. Parhaiten tämä tiivistyy yksinkertaisessa kuvaajassa:

Kuvaajassa näkyy Yhdysvaltain osakemarkkinan kehitystä kuvaavan SP500-indeksin ja indeksissä olevien yhtiöiden voittojen kehitys vuosina 1871–2020. Kuten arvata saattaa, pitkässä juoksussa pörssi on kulkenut lähestulkoon käsikädessä tuloksien kanssa, vaikka joinain ajanjaksoina pörssi on noussut lujempaa kuin tulokset ja toisina taas sijoittajien pessimismin myötä laskenut enemmän, kuin yhtiöiden tulokset.

Osakkeet ovat laskeneet melkein joka toinen päivä: keskity pitkään juoksuun
Pörssiä ei myöskään kannata tuijottaa liian usein: keskimäärin osakkeet laskevat melkein puolet ajasta, jos aikafrekvenssi on yksi päivä. Kvartaalin aikana osakkeiden tuotto on Yhdysvalloissa ollut kolmanneksen ajasta negatiivinen. 20 vuoden aikana esimerkiksi USA:n osakemarkkinan kokonaistuotto ei ole kuitenkaan kertaakaan negatiivinen: aika tekee osakkeissa ihmeitä.

Osakemarkkina tänään on kaikkien sijoittajien odotusten ja päättelyn summa, miltä huominen näyttää. Koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji, muuttuvat odotukset markkinalla jatkuvasti. On hyvä ymmärtää tämä dynamiikka, että markkina hinnoittelee jo tänään asioita mitkä saattavat tapahtua puolen vuoden, vuoden tai jopa pidemmän aikavälin päästä.

Tärkeintä olisikin sijoittajan keskittyä yhtiön tutkimiseen ja osakkeen oikean arvo määrittämiseen: päivätasolla osakkeet heiluvat lähes sattumanvaraisesti. Pitkässä juoksussa markkina palkitsee hyviä, tulostaan kasvattavia yhtiöitä ja niitä omistavia sijoittajia anteliaasti.

Julkaistu alunperin 2017, päivitetty 15.6.2020.