Tarina ja Numerot osa 3: Hyvä tulosohjeistus

Tarina ja Numerot -sarjassa pureudutaan tällä kertaa numeroihin ja tarkemmin lyhyen tähtäimen tulosohjeistukseen. Ajoitus on herkullinen tuloskauden ollessa juuri käynnistymässä. Aiemmissa osioissa loimme perustan Tarina ja Numerot -nelikentällä ja analysoimme suhteellisen arvostustason saloja sijoittajille. Nyt käsiteltävä aihe on tärkeä ja koskettaa jokaisen pörssiyhtiön hallituksen jäseniä, jotka ovat viime kädessä päättämässä yhtiöidensä tulosohjeistuksista. Viestini on: suurin osa yhtiöistä ei valitettavasti käsittele tulosohjeistusta sijoittajan ja sijoittajaviestinnän näkökulmasta. Se on näkynyt tulosvaroitusten määrässä tänä vuonna. Varoituksista osa johtui siitä, etteivät yhtiöt osanneet ohjeistaa. Käydään läpi miksi.

Sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa. Se ei ole markkinointia tai osakkeen puffaamista. Pahimpia virheitä ohjeistamisessa on se, ettei odotuksia hallita ollenkaan. Olen kohdannut argumentteja, että tulosohjeistusta ei anneta, koska ”silloin ei ainakaan tuoteta pettymystä”. Tämä ajattelu on ongelmallinen. Jos yhtiö ei itse aseta ja hallitse sijoittajien odotuksia, niin sijoittajat kyllä sen tekevät. Sijoittajien odotukset voivat karata hallitsemattoman korkeiksi, mikä tarkoittaa pettymyksiä tulosjulkistuspäivinä. Sijoittajien odotukset voivat myös olla liian matalia, mikä johtaa alihinnoiteltuun osakkeeseen. Kun sijoittajilla on parempi näkyvyys yhtiön tuloskehitykseen, paranee osakkeen hinnanmuodostus ja likviditeetti ja myös kurssiheilahtelut pienenevät. On siis parempi hallinta odotuksia, kuin jättää hallitsematta. Siirrytään siis siihen, mikä on oikea tapa hallita odotuksia.

Lähtökohtaisesti suosittelen yhtiöitä ohjeistamaan tulostaan haarukalla. Hyvä esimerkki omista yhtiöistäni on Siili:

”Vuoden 2017 liikevaihdon arvioidaan olevan 53–60 miljoonaa euroa ja käyttökatteen (EBITDA) 5,3–6,3 miljoonaa euroa.”

Haarukassa on monia etuja. Normaalisti yhtiöt ohjeistavat vain esimerkiksi ”liikevoiton kasvua”, mikä asettaa alarajan, mutta jättää ylärajan arvailujen varaan. Haarukkaohjeistus viestii selkeästi hyvän ja huonon skenaarion. Monilla yhtiöillä ohjeistus menettää myös merkityksensä kesken vuoden, koska esimerkiksi edellisvuoden liikevoiton kasvua lupaavasta ohjeistuksesta tulee itsestään selvyys jo Q1- ja Q2-neljännesten lukujen jälkeen. Tällöin yhtiö ei enää itse hallitse sijoittajien odotuksia, mikä on yksi sijoittajaviestinnän perustehtäviä.

Epämääräisten sanojen kuten ”liikevoiton merkittävä kasvu” on vastaanottajan näkökulmasta huono tapa ja herättää lähinnä kysymyksiä ja filosofista pohdintaa sanan ”merkittävä” merkittävyydestä. Samoin ”liikevoitto on edellisvuoden tasolla” on yhtä epämääräinen, tavallaan siinä annetaan tulokselle haarukka, mutta käytännössä jää lukijan arvailun varaan kuinka iso tämä haarukka on. En muuten käsitä, mistä tällaiset varsin yleiset ohjeistuskäytännöt ovat meille Helsingin pörssiin edes syntyneet. Olen tuhlannut keskellä kiireistä tuloskautta elämästäni liian monta tuntia tulosinfoihin, joissa näiden sanamuotojen syvällisempää merkitystä pohditaan keskusteluissa johdon kanssa.

Esimerkki:

Digian aiempi ohjeistus ennen yhtiön syyskuun tulosvaroitusta: ”liiketuloksen arvioidaan olevan vuonna 2017 suurin piirtein edellisen vuoden tasolla (2016: 5,4 miljoonaa euroa)”. Ongelma: Digian osin projektiluonteisessa liiketoiminnassa on hyvin epätodennäköistä, että vuoden päähän ennustettava tulos osuu jonkin tietyn luvun kanssa ”suurin piirtein samalle tasolle”. Siten tiesin jo alkuvuonna, että tulosvaroitus yhtiöltä melko varmasti tulee (en vain ollut varma kumpaan suuntaan). Itse olisin ohjeistanut helmikuussa esimeriksi näin: ”liiketuloksen arvioidaan olevan vuonna 2017 välillä 4,4-6,4 miljoonaa euroa (2016: 5,4 miljoonaa euroa)”. Haarukkaa olisi voinut tarkentaa Q2-tuloksen yhteydessä. Valitsin tähän nyt esimerkiksi omalta sektoriltani Digian, mutta esimerkkejä on valtavasti.

Haarukkaohjeistusta vältetään usein, koska ei uskalleta antaa tarkkoja lukuja ja pelätään tulosvaroituksen antamista. Se on harhakuvitelmaa. Haarukkaohjeistuksen haarukan leveydellä yhtiö voi nimenomaan viestiä sijoittajille kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja heikkoa näkyvyyttä. Vuosi aloitetaan leveällä haarukalla ja sitä kavennetaan vuoden mittaan, kun näkyvyys paranee. KONE on tästä mainio esimerkki. Kehumalleni Siilille annan nuhteet siitä, ettei yhtiö ole päivittänyt haarukkaa, vaikka H1-numerot on jo raportoitu ja alkuvuonna tehtiin pari pientä yrityskauppaa.

Ihan kaikille haarukkaohjeistus ei sovi yhtiön kehitysvaiheesta tai poikkeuksellisesta liiketoimintamallista johtuen. Esimerkiksi peliyhtiö Remedy on strategiassaan vaiheessa, jossa sijoittajien katseet halutaan siirtää lähivuosiin ja samalla korostaa, ettei tämän vuoden liikevaihtoa ja liikevoittoa kannata liikaa painottaa. ”Johtuen yksittäisten peliprojektien kehitysvaiheista sekä julkaisusopimuksiin ja niiden ajoituksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä, Yhtiö ei katso tarkoituksenmukaiseksi antaa arviota koko vuoden 2017 liikevaihdon ja liikevoiton kehityksestä.”

Tulosohjeistus koskee yleensä vain meneillään olevan tuloskauden kehitystä. Jotta sijoittajia ei ohjata kvartaaliajatteluun, on pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ja viestiminen myös tärkeää. Jatketaan siitä aiheesta ensi viikolla.

Toivottavasti näemme ensi vuonna pörssiyhtiöiltämme suurin piirtein edellisvuotta parempia tulosohjeistuksia :)