Talouden filosofian perusteita, osa 3: Mä joka päivä töitä teen, mutta miksi?

Työ on sana, joka pitää sisällään paljon merkityksiä. Se on kansantalouden toiminnan kannalta yksi peruselementeistä ja jo yksinkertaisissa kansantalouden kiertokulkukaaviossa on piirretty, kuinka kotitaloudet omistavat tuotannontekijät eli työvoiman ja myyvät sitä yrityksille. Vastikkeeksi ne saavat tuloja, joilla ostavat yrityksen tuottamia tavaroita ja palveluja. Viime aikoina paljon on puhuttu työvoiman riittävyydestä väestön ikääntyessä ja siitä, viekö tekoäly työmme. Mutta on työ paljon muutakin kuin osa kansantaloutta. Tässä tekstissä pureudun syvemmin työhön.

Työn historia on pitkä ja polveileva. Jo Martti Luther piti 1500-luvulla työtä Jumalan antamana tehtävänä. Yhtä ylevästi työhön suhtautui G.W.F. Hegel, jonka oppien mukaan työ on osa kansalaisyhteiskuntaan osallistuvaa ihmistä ja avain sivistykseen. Sittemmin markkinalogiikka on tullut mukaan työkeskusteluun. Työn kysyntä ja tarjonta määräytyy työmarkkinalla, jolla on omat erityislaatuiset piirteensä, sillä ovathan sen tekijöinä ihmiset. Jukka Gronow kertoo kirjassa Talous ja filosofia, että ”työvoimamarkkinoiden yhteiskunnalliset ehdot ovat aivan erilaisia kuin pääomamarkkinoiden, koska työvoimamarkkinat ovat täysin riippuvaisia yhteiskunnassa vallitsevasta perheinstituutiosta”. Tämä tarkoittaa John Maynard Keynesin ajatuksiin perustuen sitä, että ”työtä kannattaa tehdä vain tiettyyn palkkatasoon asti, koska sen alapuolella muunlaiset itsensä ja perheensä elättämisen keinot tarjoavat parempia vaihtoehtoja kuin palkkatyö” ja siksi palkoissakin nähdään joustamattomuutta. Työn ja vapaa-ajan välinen suhde puolestaan on noussut keskusteluun, ja useissa kyselytutkimuksissa erityisesti nuoret arvostavat vapaa-aikaa esim. korkeaa palkkaa enemmän.

Perheinstituution lisäksi työmarkkinalla näkyvät monet muut ehdot, jotka nivoutuvat ihmisyyteen. Esimerkiksi sosiaalinen asema ja sosiaaliset suhteet määrittävät osaltaan työtä vaikuttaen esimerkiksi työntekijöiden mobiliteettiin. Usein työpaikka ollaan valmiita ottamaan vastaan nykyisten elinympyröiden läheltä, jolloin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia sosiaalisiin suhteisiin. Työpaikan ottaminen vastaan kaukaa vaatisi etenkin perheiltä muuttoa kauemmas tutuista naapureista, koulu- ja päiväkotikavereista. Myös asunnosta luopuminen voi rajoittaa mobiliteettia ja Gronow kirjoittaa, että ”perheen omistusasunto ei ole mikä tahansa pääoman sijoitusobjekti – vaan siihen liittyy moninaisia sosiaalisia suhteita, velvollisuuksia ja sosiaalista arvostusta”. Nämä seikat vaikuttavat työn vastaanottamisen houkuttelevuuteen ja ovat tekijöinä alueellisen työttömyyden taustalla.

Työn arvo eri aikakausina

Olen pohtinut myös sitä, kuinka eri aikakausina syntyneet voivat suhtautua työhön eri tavoin. Elin 1990-luvun laman lapsena, ja äitini joutui noina vuosina työttömäksi ja lopulta vaihtoi alaa. Työlle olisi tuolloin ollut paljon tekijöitä, mutta kysyntää ei löytynyt monien yritysten yrittäessä selviytyä laman kourissa. Ehkä lapsuuden kokemukseni vaikutti osaltaan suhtautumiseeni työhön. Minulle työ, ihan kaikki työ, on aina ollut tärkeää, sillä olen seurannut vierestä myös sitä, kun sitä ei ole ollut tehtäväksi. Olin yläasteella ja lukiossa töissä mm. mansikanpoimijana, kaupungin nurmikonleikkaajana, leipomon myyjänä, kaupan liha- ja kalatiskin siivoajana ja toimittajana. Moni näistä oli kaukana siististä sisätyöstä, mutta ne olivat tuolloin tärkeitä: opettivat täsmällisyyttä, tarkkuutta ja mikä tärkeintä, antoivat vastuuta.

Kaikkea työtä ei aina kuitenkaan arvosteta, ja puhekielessä ”paskaduuneilla” viittaa jollakin tavalla ala-arvoisiin (huonosti palkattuihin, virikkeettömiin ja huonoja etenemismahdollisuuksia tarjoaviin) työtehtäviin. Sittemmin antropologi David Graeber on kirjassaan Bullshit jobs laajentanut termiä paremmin nyky-yhteiskuntaan istuviin töihin, joissa työntekijä voi tehdä toimisto- tai esimiestöitä, mutta niiden tekijä tuntee, ettei työllä ole mitään vaikutusta yhteiskuntaan. Toisin sanoen, työn merkityksellisyys puuttuu, ja se ei olekaan ihan mitätön asia. Filosofi Frank Martelan mukaan tärkeät asiat työssä ovat pitkälti samoja kuin muutenkin onnellisessa elämässä: ” Tarvitaan kokemus, että työllä on jotakin muutakin arvoa kuin ihan pelkästään se, että menen töihin, saan siitä rahaa ja sillä rahalla saan ostettua itselleni ruokaa pöytään”, hän on todennut haastattelussa.

Työn murros

Ehkä lama ja laaja työttömyys olivat sellainen jaettu sukupolvikokemus, joka on muokannut ikäisteni suhtautumista työhön eri lailla kuin niiden, jotka ottavat nyt ensi askeleitaan työelämässä. Minäkin olen ensisijaisesti hakenut työstä turvaa toimeentulon kautta, mutta etenkin viime vuosina siitä on tullut tärkeä palikka myös itsensä kehittämiseen ja ilmaisuun (josta esimerkkinä tämäkin sarja on).

Työ on tällä hetkellä murroksessa. Siinä missä vanhempieni työuraa leimasi vakituisen työsuhteen tavoittelu, yhden ammatin työura ja ”kahdeksasta neljään”-työaika, nykyajan työelämä on pirstaleisempaa. Pätkätyöt, etätyöt, joustavat työajat ja usean ammatin työurat tuovat sekä positiivista että negatiivista työelämään: toisaalta niiden ansiosta työelämä on joustavampaa, mutta samalla näkyvyys tulevaan on sumeampi ja jatkuvien muutosten vuoksi kiinnittyminen osaksi yhteiskuntaa voi olla hankalampaa. Tämä vaatii myös joustavuutta ja halua uuden oppimiseen työntekijältä itseltään.

Iida Mäkikallio kirjoittaa Filosofian akatemian blogissa, että työn määritelmä on vanhentunut. Tulevaisuudessa kaikkien ei välttämättä edes tarvitse tehdä työtä sen nykyisessä merkityksessä. Blogissa mainitaan, että tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan työtä kyetään automatisoimaan ja ihmiselle jää sellainen toiminta, jossa olemme vahvuusalueellamme; luova ongelmanratkaisu, eettinen päätöksenteko ja inhimillinen vuorovaikutus.

Kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta, mutta todennäköisesti vaatii vielä pitkään ennen kuin työn murros etenee siihen vaiheeseen. Kansantaloustieteilijän näkökulmasta minua kiinnostavat työn laadun lisäksi sen määrään liittyvät ongelmat. Talouskasvun näkökulmasta on syytä miettiä sitä, kuinka ratkaisemme työvoimapulan, joka laskelmien mukaan tulee pahenemaan työvoiman määrän vähentyessä demografisen kehityksen myötä. Jotta talouskasvua saataisiin aikaiseksi, tällöin harvempien käsiparien pitäisi tehdä useamman työt. Seuraavaa tuottavuusloikkaa siis odotellessa.

Sarjan aikaisemmat osat:

Taloustieteen filosofiaa, osa 1: Kell’ onni on, se rahakirstun päällä istuu?

Taloustieteen filosofiaa, osa 2: Kasvun rajat - kuinka pitkään voimme kuluttaa?

Loppuviikon makrotapahtumia:

Tiistai:

17.00 USA: JOLTS avoimet työpaikat , elo , ennuste (Reuters) 8 800 000,0 /edellinen 8 827 000,0

Keskiviikko:

10.55 Saksa: Palveluiden ostopäällikköindeksi , syys , ennuste (Reuters) 49,8 /edellinen 49,8
10.55 Saksa: Yhdistetty ostopäällikköindeksi, lopullinen , syys , ennuste (Reuters) 46,2 /edellinen 46,2
11.00 Euroalue: Palveluiden ostopäällikköindeksi, lopullinen , syys , ennuste (Reuters) 48,4 /edellinen 48,4
11.00 Euroalue: Yhdistetty ostopäällikköindeksi, lopullinen , syys , ennuste (Reuters) 47,1 /edellinen 47,1
12.00 Euroalue: Tuottajahinnat MM (%) , elo , ennuste (Reuters) 0,6 /edellinen -0,5
12.00 Euroalue: Tuottajahinnat YY (%) , elo , ennuste (Reuters) -11,6 /edellinen -7,6
12.00 Euroalue: Vähittäismyynti MM (%) , elo , ennuste (Reuters) -0,3 /edellinen -0,2
12.00 Euroalue: Vähittäismyynti YY (%) , elo , ennuste (Reuters) -1,2 /edellinen -1,0
15.15 USA: ADP-työllisyysindeksi , syys , ennuste (Reuters) 155 000,0 /edellinen 177 000,0
16.45 USA: Yhdistetty ostopäällikköindeksi, lopullinen , syys , ennuste (Reuters) - /edellinen 50,1
16.45 USA: Palveluiden ostopäällikköindeksi, lopullinen , syys , ennuste (Reuters) - /edellinen 50,2
17.00 USA: Tehdastilaukset, MM (%) , elo , ennuste (Reuters) 0,3 /edellinen -2,1
17.00 USA: Palvelualojen ISM-indeksi , syys , ennuste (Reuters) 53,6 /edellinen 54,5

Torstai:

09.00 Saksa: Vienti , MM (%) , elo , ennuste (Reuters) -0,4 /edellinen -0,9
09.00 Saksa: Tuonti, MM (%) , elo , ennuste (Reuters) 0,5 /edellinen 1,4
09.00 Saksa: Kauppatase , elo , ennuste (Reuters) 15 000 000 000,0 /edellinen 15 900 000 000,0
15.30 USA: Kauppatase, USD , elo , ennuste (Reuters) -61 100 000 000,0 /edellinen -65 000 000 000,0
15.30 USA: Uudet työt. korvaushakemukset , ennuste (Reuters) 210 000,0 /edellinen 204 000,0
15.30 USA: Jatkuvat työt. korvaushakemukset , ennuste (Reuters) 1 675 000,0 /edellinen 1 670 000,0

Perjantai:

09.00 Saksa: Teollisuustilaukset, MM (%) , elo , ennuste (Reuters) 1,8 /edellinen -11,7
15.30 USA: Maatalouden ulkopuoliset työpaikat , syys , ennuste (Reuters) 170 000,0 /edellinen 187 000,0
15.30 USA: Yksityiset työpaikat , syys , ennuste (Reuters) 155 000,0 /edellinen 179 000,0
15.30 USA: Työttömyysaste (%) , syys , ennuste (Reuters) 3,7 /edellinen 3,8
15.30 USA: Keskimääräiset tulot, MM (%) , syys , ennuste (Reuters) 0,3 /edellinen 0,2
15.30 USA: Keskimääräinen työviikko, tuntia , syys , ennuste (Reuters) 34,4 /edellinen 34,4
22.00 USA: Kulutusluotot, $ , elo , ennuste (Reuters) 11 700 000 000,0 /edellinen 10 400 000 000,0