Kiinalaisosakkeet ovat räkähalpoja, mutta vain pintapuolisesti
Kiinalaispörssit kyntävät pohjissa, ja niiden arvostustaso näyttää pintapuolisesti huokealta (P/E ennustetuin tuloksin päälle 8x). Mutta koska yksityisyysomaisuuden suojaan ei voi luottaa, ovat sijoittajat karttaneet Kiina-osakkeita viime vuosina. Ykköskandidaatti seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi, Donald Trump, ehti ottaakin jo kunnian viime päivien Kiina-osakkeiden kurssilaskusta, koska hänenkin Kiina-politiikkansa tunnetusti navakkaa.
Kiinalaisosakkeet ovat vuosien mörnimisen jälkeen räkähalpoja, joten spekulantille markkina voi olla mielenkiintoinen paikka tutkailla mahdollisuuksia, vaikka maata on vaikean nähdä pitkässä juoksussa nykytiedoin sijoituskelpoisena.
Kuten olen usein todennut, Kiinan kiinteistöongelmat tuskin johtaa finanssikriisiin tiukasti säädellyssä maassa. Sen sijaan talouden heikko meno heijastuu muulla tavoin maailmantalouteen ja osakkeisiin.
Kiina on tärkeä markkina-alue eurooppalaisfirmoille ja myös monelle suomalaiselle yhtiölle, kuten KONEelle, jonka liikevaihdosta kolmannes tulee Kiinasta. Kuten aiemmassa Vartissa huomautin, suurimpien eurooppalaisfirmojen liikevaihdosta peräti 460 miljardia, tai keskimäärin viidennes, tuli Kiinasta vuonna 2022. Kiinan heikko meno näkyy ja tuntuu myös europörsseissä.
Koska kiinalaisfirmojen ylituotannolle ei riitä kysyntää kotimaassa, ne yrittävät dumpata tuotteensa maailmalle. Esimerkiksi Euroopassa viranomaiset tutkivat tuontitulleja kiinalaisille sähköautoille, koska kilpailua vääristää niiden avokätiset tuotantotuet Kiinassa. Kysyin asiaa analyytikoilta, ja suomalaisfirmoista muun muassa Wärtsilä ja Metsä Board ovat raportoineet kiinalaisista hintahäiriköistä. Kiinassa myyntiä harjoittavat Detection Technology ja Vaisala ovat kertoneet myös kilpailun kiristymisestä. EU ja Yhdysvallat tutkivat yhdessä toimia aasialaisen polkuhintaisen teräksen dumppaamisen tulppaamiseksi. Kiinan vaikutuksista konepajoihin ilmestyi juuri sattumalta artikkeli Inderesin Premium-jäsenille, jonka voit lukea tästä.
Täten Kiinan yritys viennin kautta stimuloida omaa talouttaan muiden kustannuksella saattaa siis vain ruokkia muualla protektionismia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Kiinan uhan suitsiminen on noussut poliittisen keskustelun keskiöön, ruokkien populismia ja jyrkempää ulkopoliittista linjaa kauppasodan muodossa. Luonnollisesti osakkeille pidemmän päälle protektionistinen maailma ei ole se hedelmällisin paikka kukoistaa.
Vernerin Vartin pohjalta julkaistu katsaus on luettavissa Inderes Premium -tilaajille täältä. Vartin uusimman jakson löydät inderesTV:stä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille