Yrityskauppamarkkinoilla on nyt käynnissä ennätysvilkas vuosi

Globaali yrityskauppamarkkina on nyt ennätystasolla

Maailmanlaajuisesti julkistettujen/tehtyjen yrityskauppojen (M&A) arvo on noussut tänä vuonna kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, vaikka vuotta on vielä jäljellä lähes kolme kuukautta. Vanha ennätys oli vuodelta 2007 juuri ennen kuin finanssikriisi pyyhkäisi noin puolet pois maailman osakemarkkinoiden arvosta. Kuluvan vuoden kolmannen kvartaalin loppuun mennessä oli tehty/julkistettu globaalisti yrityskauppoja noin kolmen tuhannen miljardin euron edestä. Edellisenä ennätysvuotena 2007 yrityskauppoja tehtiin noin 2,8 tuhannen miljardin euron edestä.

Yrityskauppojen lukumäärä (kts. sininen viiva alla olevassa kuvaajassa) ei ole ollut viime aikoina niinkään kasvussa, mutta kauppojen kokoluokat ovat kasvaneet selvästi. Kuluvan vuoden suurimpiin yrityskauppoihin kuuluu esimerkiksi yli 80 miljardin dollarin jättiläiskauppa, jossa öljy-yhtiö Shell osti brittiläisen kilpailijansa BG Groupin sekä elintarvikealan fuusio, jossa ruoka-alan jätit Heinz ja Kraft Foods yhdistyivät noin 60 miljardin dollarin arvoisessa kaupassa.

Yrityskauppa-aktiviteettia ovat ajaneet pitkään alhaalla pysyneet korot kaikilla mantereilla sekä globaalin talouskasvuvauhdin hidastuminen, joka on saanut yritykset etsimään liiketoiminnan kasvua epäorgaanisin keinoin. Suuri osa (hieman yli puolet tehtyjen kauppojen yhteenlasketusta arvosta) on ollut yhdysvaltalaisten yhtiöiden tekemiä. Tätä kehitystä on vauhdittanut paikallisten yritysten ennätystasolla olevat voitot, alueen vahva talouskasvu sekä dollarin vahvistuminen lähes kaikkia maailman vaihdetuimpia valuuttoja vastaan. Yrityskauppamarkkinoilla on myös ollut pitkään hiljaista finanssikriisin jälkimainingeissa vuosina 2008-2013, joten patoutunutta kysyntää voidaan nähdä nyt purkautuvan.

Myös Suomessa tehdään ennätyksiä yrityskauppamarkkinoilla

Myös Suomen yrityskauppamarkkinoilla on ollut tänä vuonna harvinaisen vilkasta. Suomessa on tänä vuonna julkistettu/toteutettu yrityskauppoja noin 28 miljardin euron edestä, kun kauppojen yhteenlaskettu arvo vuonna 2014 oli vain 3,4 mrd. euroa. Yrityskauppojen arvo on kuluvan vuoden aikana ylittänyt jopa kaikkien vuosina 2009-2014 tehtyjen yrityskauppojen yhteenlasketun arvon. Kauppojen lukumäärä on hieman alemmalla tasolla verrattuna viime vuoden ensimmäisen kolmeen kvartaaliin, mutta kauppojen keskimääräinen suuruusluokka on selvästi korkeammalla tasolla.

Suomessa on tänä vuonna tehty kaksi maan historian kolmesta suurimmasta yrityskaupasta. Nokian ja Alcatel Lucentin huhtikuussa ilmoitettu yhdistyminen oli yksi kevään suurimmista puheenaiheista. Yrityskaupassa Alcatel-Lucentin arvoksi muodostui 15,6 miljardia euroa ja tämä on suurin maamme historiassa tehty yrityskauppa. Edellinen ennätys oli Telian ja Soneran yhdistyminen vuonna 2002 (kaupan arvo 9,9 mrd. euroa). Suomen taloushistorian kolmanneksi suurin yrityskauppa tehtiin myös tänä vuonna, kun Fortum sai Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnasta vastaavan yhtiön Fortum Distribution AB:n myynnin päätökseen kuluvan vuoden alkupuoliskolla (arvo 6,6 mrd. euroa).

Edellä mainittujen kauppojen lisäksi Suomessa on tehty tänä vuonna myös muita mainitsemisen arvoisia yritysjärjestelyitä. Näistä voidaan mainita esimerkiksi Konecranesin ja Terexin yhdistyminen (yrityskaupan arvo 3,8 mrd. euroa), Nokia HERE:n myynti saksalaisille autovalmistajille (2,8 mrd. euroa), Elektrobitin Automotive-liiketoiminnan myynti Continental AG:lle (0,6 mrd euroa) ja Fiskarsin ostama luksustuoteyhtiö WWRD (0,4 mrd. euroa). Näiden kauppojen aktiviteettia ovat ajaneet samat keskeiset tekijät kuin globaalissa yrityskauppa-aktiviteetissa: orgaanisen kasvun hitaus, matalat korot ja yhtiöiden korkeahkolle tasolle nousseet valuaatiot.

Suomen markkinoilla ei ole nähtävissä vain yksisuuntaista yrityskauppojen tekoa. Suurissa yrityskaupoissa tänä vuonna suomalaiset yhtiöt ovat ostaneet ulkomaisia yhtiöitä samalla asteella kuin Suomesta on myyty yhtiöitä ulkomaille. Suurimmissa suomalaisten yhtiöiden myynneissä ostajina ovat olleet eurooppalaiset yhtiöt. Suuria ostoja suomalaiset yhtiöt ovat tehneet sekä Yhdysvalloista että Euroopasta.

Suomalaisten yhtiöiden taseet pullottavat kassavaroja

Suomalaisten pörssiyhtiöiden taseisiin on kertynyt viime vuosina ennätysmäärät likvidejä varoja. Taustalla on osaltaan yhtiöiden korkealle tasolle nousseet voitot, joille ei ole vielä löytynyt sopivia investointikohteita. Arvioimme vahvistuneiden taseiden olevan monelle yhtiölle myös tietoinen valinta, jolla on pyritty vähentämään taseriskiä finanssikriisin ajoista viisastuttuna. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden (pl. pankit ja muut rahoitusalan yhtiöt) taseissa oli Q2’15:n lopussa kassavaroja yhteensä noin 30 miljardia euroa ja korollista velkaa hieman yli 40 miljardia euroa. Yhtiöiden yhteenlasketut kassavarat ovat nyt lähes kaksi kertaa korkeammalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka korollisten velkojen määrä on pysynyt pitkälti ennallaan. Samaan aikaa taseen puskurina toimiva oma pääoma on kehittynyt suotuisasti, kun voittoja ei ole jaettu taseesta ulos vaan ne on jätetty odottamaan mahdollisia tulevia investointeja.

Alla olevaan graafiin olemme keränneet Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden (pl. pankit ja muut rahoitusalan yhtiöt) kassavarat sekä korolliset velat vuodesta 2005 alkaen. Kun otamme huomioon yhtiöiden oman pääoman ja kassavarojen positiivisen kehityksen sekä velkamäärän neutraalin kehityksen tällä ajanjaksolla, on yhtiöiden yhteenlasketuista taseista koottu nettovelkaantumisaste eli gearing-% (korolliset velat- likvidit rahavarat/oma pääoma) ennätysalhaisella tasolla. Monella yhtiöllä tase on alkanut näyttää mielestämme jopa ylikapitalisoituneelta pääoman tehokkaan allokoinnin näkökulmasta ja tämän takia odotamme yrityskauppa-aktiviteetin jatkuvan pörssissämme lähivuosina.

Monella Helsingin pörssin yhtiöllä suuri osa liiketoiminnasta on riippuvaista Suomesta tai lähimarkkinoista (Eurooppa + Venäjä). Kaikilla näillä alueilla orgaaninen kasvu on kiven alla ja odotamme monen yhtiön siirtävän kasvustrategiassaan katseet yritysjärjestelyihin. Olemme tunnistaneet pörssistämme muutamia potentiaalisia vaihtoehtoja, joilla tase on tällä hetkellä historialliseen tasoon nähden poikkeuksellisen tuhdissa kunnossa. Pidämme todennäköisenä, että näistä yhtiöistä jotkut istuvat lähitulevaisuudessa yritysjärjestelyissä kuskin paikalla:

Fortum sai Distribution-liiketoiminnan myynnistä kassaansa noin 9 miljardia euroa ja yhtiön nettovelka painui selvästi negatiiviseksi. Tämä ei ole pääomavaltaisessa teollisuudessa optimaalista ja toisaalta yhtiö kaipaa myös kipeästi Distributionin jättämän tulosaukon paikkaamista investoinneilla ja yrityskaupoilla. Fortum tulee todennäköisesti sijoittamaan varojaan useampaan kohteeseen lähivuosina, mutta pidämme yritysostovetoista strategiaa todennäköisempänä, sillä energiamarkkinoiden tilanne ei tue uuden kapasiteetin tuomista markkinoille.

UPM:n tase on alkanut osoittaa ylikapitalisoitumisen merkkejä (Q2’15 nettovelkaantumisaste 35 %) positiivisen tuloskehityksen, vahvan rahavirran ja matalien investointitarpeiden takia. Yhtiöllä onkin liikkumavaraa suhteellisen suuriinkin yritysjärjestelyihin. Euroopan paperiliiketoimintaan emme kuitenkaan usko yhtiön haluavan sitoa lisää varojaan, kun taas muilla sektoreilla omistaja-arvoa kasvattavat järjestelyt vaatisivat todennäköisesti uuden laskusuhdanteen. Näin ollen arvioimme UPM:n keskittyvän lähivuosina osinkoihin ja odottavan kärsivällisesti syklin heikentymisen tuomia mahdollisuuksia.

Kesko sopi keväällä kiinteistöjärjestelystä ruotsalaisen henkivakuutusyhtiö AMF:n ja Ilmarisen kanssa, jossa Keskolta ostettiin 34 kauppapaikka ja kaksi kauppakeskusta Suomesta ja Ruotsista. Yhtiön nettorahavirta järjestelystä oli noin 400 MEUR. Keskon osalta suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä yhtiön suureen kassaan ja sen käyttöön. Yhtiön kassa oli Q2’15 lopussa 840 MEUR (nettokassa noin 200 MEUR) ja tämä raha on pitkälti korvamerkitty investointeihin, yritysjärjestelyihin ja osinkoihin. Arviomme mukaan yhtiö tulee seuraavan 12kk:n aikana purkamaan valtaosan kassastaan, jonka seurauksena yhtiö pääsee lähemmäs tavoitettaan taseen tehokkaammasta käytöstä.

Fiskars myi viime vuoden lopulla suurimman osan Wärtsilä-omistuksestaan ruotsalaiselle Investorille 639 miljoonalla eurolla. Yhtiö jakoi kaupan jälkeen 213 MEUR:n lisäosingon, mutta suuri osa varoista ja noin 5 %:n osuus Wärtsilän osakkeista jäi yhtiön taseeseen. Viimeisen vuoden aikana Fiskars on tehnyt kaksi merkittävää yrityskauppaa, joista viimeisimpänä luksustuotteista tuonnetun WWRD:n osto noin 440 MEUR:lla. Yhtiö on ilmoittanut, ettei Wärtsilän suurimman osakkeenomistajan rooli kuulu enää yhtiön strategiaan ja odotamme Fiskarsin luopuvan jollain aikavälillä myös lopuista Wärtsilä-osakkeistaan (arvo noin 410 MEUR) ja kohdistavan näistä irtoavat varat oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Sammon tase on historiallisesti ollut lähes poikkeuksetta ylikapitalisoitunut, sillä yhtiön johto on halunnut säilyttää merkittävän liikkumavaran mahdollisia yrityskauppoja silmällä pitäen. Arviomme mukaan Sammolla olisi mahdollisuus kasvattaa velkapositiotaan useilla miljardeilla vaarantamatta vakavaraisuuttaan kiristyvässä regulaatioympäristössä. Sampo on itse todennut ettei nykyinen M&A-markkina tarjoa sille mielenkiintoisia mahdollisuuksia johtuen haastavista arvostustasoista. Näin ollen pidämmekin todennäköisenä, että tase tulee säilymään ylikapitalisoituneena myös lähivuodet. Taseen purkamista osinkojen kautta on mielestämme turha odottaa, sillä konserninjohtaja Stadigh on viestinyt selvästi halustaan kasvattaa osinkoa tasaisesti ja ennustettavasti.