Tarina ja Numerot osa 4: Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Sijoittajaviestintä on odotusten hallintaa. Tarina ja Numerot -sarjan edellisessä osiossa keskityimme lyhyen tähtäimen odotusten hallintaan eli kuluvan tilikauden tuloksen ohjeistamiseen. Nyt pureudumme yrityksen pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin, jotka ovat siis eri asia kuin ohjeistus. Niiden avulla yhtiö hallitsee markkinoiden odotuksia pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa. Pitkän aikavälin tavoitteiden taitavalla viestinnällä yhtiö pystyy parhaimmillaan ehkäisemään omistajien ja sijoittajien lyhytnäköisyyttä. Ne auttavat sijoittajia ymmärtämään yhtiön pitkän aikavälin potentiaalin, mikä pienentää pettymysriskejä ja tukee osakkeen arvostusta. Ne ovat erinomainen lääke kvartaalitalouden ehkäisyyn. Jos yhtiöstäsi tuntuu, että omistajasi ja sijoittajat juoksevat vain viimeisimmän kvartaalituloksen perässä, on tämä blogi omistettu sinun yhtiöllesi.
Suosittelen lähtökohtaisesti kaikille yhtiöille pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamista työkaluna sijoittajien odotusten hallintaan. Kuten edellisessä osiossa totesin, pörssiyhtiön on parempi hallita itse markkinoiden odotuksia kuin jättää hallitsematta. Käytännön keinot pitkän aikavälin tavoitteiden viestimiseen ovatkin sitten kirjavia ja usein hyvin yhtiökohtaisia. Ne linkittyvät tiiviisti yhtiön strategiaan ja niiden saavuttamiseksi yhtiön pitäisi esittää uskottavat askelmerkit tai ”road-map”. Parhaimmillaan pitkän aikavälin tavoitteet siis kertovat, miltä yhtiön Tarina näyttää Numeroina.
Pitkän aikavälin tavoitteiden viestinnässä yksi parhaita tietämiäni esimerkkejä on Qt Group, joka on esittänyt kasvutarinansa sijoittajille taloudellisina tavoitteina seuraavasti:
Qt on strategiassaan poikkeuksellisessa vaiheessa, joka edellyttää huomattavia etupainotteisia kasvuinvestointeja, jotka näkyvät numeroissa vasta viiveellä. Tässä tilanteessa oikea viestintä yhtiön omistajille korostuu. Qt:n esimerkki on sidottu aikajaksoon, eli sijoittajat tietävät mitä odottaa ja kuinka nopeasti. Yhtiön ei tarvitse pelätä, miten pahasti sijoittajat tulevat rankaisemaan osaketta, kun tappiot syvenevät kasvupanosten myötä. Yhtiö ei anna ohjausta tarkkoina vuosikohtaisina lukuina, vaan havainnollistaa kasvun ja kannattavuuden tasoa tulevina vuosina. Eli toisin kuin tulosohjeistuksessa (johon suosittelin euromääräistä haarukkaa), pitkän aikavälin tavoitteissa sanallisten kuvausten käyttö vuositasolla on luontevaa ja jopa suositeltavaa.
Kun Qt julkaisi tämän tiekartan, yhtiön osake lähti nousuun, vaikka seuraavan kahden vuoden tappiollisuus tuli varmasti monelle yllätyksenä. Yhtiö voi siis halutessaan uhriutumisen sijaan haistattaa pitkät kvartaaliajattelulle. Talouslehtien on turha kirjoittaa vuonna 2018 otsikoita ”Qt:n tulos jälleen tappiolla”, kun asia on näin selkeästi esitetty (tai jos kirjoittavat, on toimittajan uskottavuus heikko). Pitkän aikavälin sijoittajan näkökulmasta Qt:n esimerkki on mahtava.
Pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisen käytännöt ovat kirjavia ja yhtä kaikille yrityksille sopivaa tapaa ei ole olemassa. Tavoitteiden viestintä on aina sovitettava yhtiön liiketoimintamalliin ja kehitysvaiheeseen. Tavoitteet sidotaan aina yhtiön sijoittajaprofiilin kannalta tärkeisiin Numeroihin (tyypillisiä ovat esim. liikevaihdon kasvu, kannattavuus, ROE-%, eps-kasvu, osinko). Qt:n esimerkki on toimiva erityisesti yhtiölle, jolla on aggressiivinen kasvustrategia.
Olen kehunut Nixua blogisarjan aiemmissa osioissa ja tulen myös seuraavassa osiossa kehumaan vuolaasti Nixun viestintää, joten hampurilaismallin mukaisesti käytän tässä osiossa Nixua huonona esimerkkinä. Nixun taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat: ”Keskipitkän aikavälin tavoitteena on yli 15 %:n vuotuinen liikevaihdon kasvu ja yli 10 % käyttökatetaso”.
Nixun viestissä on useita ongelmia. Ensinnäkin, ”keskipitkä aikaväli” on määritelmänä todella väljä verrattuna vaikkapa Qt:n tiekarttaan. Pitkän aikavälin tavoitteesta puhuttaessa kaikki hahmottavat suunnilleen, että sillä tarkoitetaan yhtiön tavoitetasoa strategian onnistuessa suunnitellusti. Keskipitkä on outo välimuoto, josta on vaikea saada otetta. Pitäisikö meidän olla pettyneitä, kun kaksi vuotta tavoitteiden asettamisen jälkeen käyttökate-% olikin alle 5 %? Toiseksi, liikevaihdon yli 15 %:n kasvu ei erittele orgaanista kasvua ja yrityskauppoihin perustuvaa kasvua. Yrityskaupat ovat osa Nixun strategiaa ja niiden avulla tavoitteen saavuttaminen on helppoa. Kolmanneksi, ”yli 10 %:n” käyttökatetaso ei kerro riittävällä tarkkuudella, minkälaiseen kannattavuuspotentiaaliin yhtiön liiketoimintamallilla on mahdollista päästä. Se kertoo vain alarajan ja jättää analyytikon (eli minun) tehtäväksi arvioida pitkän aikavälin tulospotentiaalin. Ideaalitilanteessa sijoittajan ei tarvitsisi itse arvailla yhtiön tulospotentiaalia, vaan hän voi keskittyä yhtiön omien tavoitteiden realistisuuden arviointiin. Tässä on sijoittajan näkökulmasta valtava ero.
Pitkän aikavälin tavoitteiden viestinnän osalta pörssissämme on paljon parannettavaa. Monilla yhtiöillä näitä tavoitteita ei ole julkaistu lainkaan. Joillain yhtiöllä ne on joskus julkaistu ja sen jälkeen unohdettu viestinässä kokonaan. Joissain tapauksissa tavoitteet ovat niin korkeat, ettei sijoittajat pidä niitä uskottavina ja ne menettävät merkitystään. Monilla Nixun kaltaisilla esimerkeillä taas tavoitteet löytyvät, mutta niitä voisi viilata paljon selkeämmiksi.
Ensi viikolla jatkan Tarina-puoleen painottuvalla aiheella, joka käsittelee yhtiön asemointia sijoittajille!
Kiitos palautteesta aiempiin osioihin!
Edellinen tulosohjeistuksia koskeva blogini herätti hyvää keskustelua ja sain palautteena muutaman hyvän näkökulman siihen:
-Haarukkaohjeistukset olivat varsin yleisiä ennen finanssikriisiä, kommentoi Tehcnopoliksen Minna Karttunen IR Finland -ryhmässä. Kun kriisissä näkyvyys sumeni, yhtiöt lopettivat tarkempien ohjeistusten antamisen. Vanhaan käytäntöön ei ikinä ole palattu takaisin.
-Suomessa pelätään näkymien tarkennuksia kuin ruttoa, koska ne koetaan jatkuviksi tulosvaroituksiksi, jos niitä esiintyy liian usein. Hallitushait pelkäävät tässä asiassa mainettaan. Jätetään kommentoija anonyymiksi.
-Asiaa sekoittaa FiVa, jolla ei [kommentoijan mukaan] ole selkeää linjaa, ohjeistusta tai muutenkaan systemaattista tapaa toimia. Konservatiiviset hallitusten puheenjohtajat noudattavat mieluummin varovaista linjaa kuin ottavat mitään riskejä tiedottamisessa FiVa:n suhteen. Jos näin todella on, koko markkinapaikan toiminta kärsii, mikä on mielestäni valitettavaa.
Keskustelua sijoittajaviestinnästä voi jatkaa Facebookin IR Finland -ryhmässä, johon ovat tervetulleita IR-ammattilaiset, analyytikot ja salkunhoitajat.