Mistä osakkeen kokonaistuotto muodostuu?
Yllä olevassa videossa Inderesin toimitusjohtaja/analyytikko Mikael Rautanen käy fläppitaululla läpi, mistä osakkeen kokonaistuotto muodostuu. Avataan ytimekäs video tähän myös kirjoitettuna.
Osakkeen kokonaistuotolla tarkoitetaan siis sitä tuottoa, minkä sijoittaja saa osakkeesta johon on sijoittanut. Kokonaistuotto muodostuu siis osakkeen arvon noususta (tai laskusta jos puhutaan negatiivisista tuotoista) sekä saaduista osingoista. Ylläolevalla videolla kokonaistuotto on havainnollistettu näin:
Käsitellään kuvio laatikko kerrallaan. Ylin muuttuja on EPS (earnings per share) eli osakekohtainen tulos ja sen kasvu. Alempi siitä on P/E-kerroin eli kuinka monta kertaa yhtiön osake arvostetaan suhteessa sen osakekohtaiseen tulokseen. P/E-luvusta on kirjoitettu Inderes Sijoituskoulussa aiemmin täällä.
Otetaan yksinkertainen esimerkki. Jos EPS on 1 euroa ja P/E on 10x, niin osakkeen hinnaksi muodostuu 10 euroa. Mikäli EPS kasvaa 10 % per vuosi, muodostuu osakkeen tuotoksi siten 10 % (1 EUR x [1+10] % x 10 = 11 EUR, 10 % kasvu jne.). Melko yksinkertainen malli, mutta ajatusta voi viedä pidemmälle esimerkiksi miettimällä, kuinka nopeasti EPS voi realistisesti kasvaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi pienet kasvuyhtiöt voivat kasvattaa tulostaan jopa yli 20 % vuosittain, mutta suuremmalta yhtiöltä tuollaista kasvuvauhtia on usein epärealistista odottaa jatkuvan pitkään. Sen lisäksi sijoittaja voi etsiessään sijoituskohteita miettiä, olisi P/E-kertoimessa nousuvaraa. Jos yhtiö kasvaa nopeasti, sillä useasti on.
Jatketaan yllä olevaa laskua siten, että markkinat päättävät hyväksyä yhtiölle kertoimen P/E 20x yhtiön hyvältä näyttävien kasvunäkymien vuoksi. Siten osakkeen hinnaksi yhden vuoden säteellä muodostuukin 20 x 1,10 EUR eli 22 EUR, jolloin kymmenen euron hintaan osaketta ostanut sijoittaja saakin 120 % tuoton 10 % sijaan.
Pitkässä juoksussa on syytä olettaa, että esimerkiksi kasvuyhtiöillä joilla on korkea P/E-luku tämä kerroin tulee laskemaan ennemmin tai myöhemmin lähemmäs markkinan keskiarvoa, kun kasvu hidastuu. Siten P/E:n vaikutus voi olla myös negatiivinen kokonaistuoton kannalta, jos osaketta on ostanut valmiiksi korkeilla kertoimilla.
Osinko tuo kassavirtaa salkkuun
Otetaan mukaan vielä kuvassa mukava oleva osinkotuotto. Oletetaan, että yhtiö maksaa 0,5 EUR osinkoa tuloksestaan, tarjoten 5 % tuottoa kurssille 10 euroa. Täten kokonaistuotoksi tuleekin 10 % tuloskasvulla 10 % + 5 % = 15 %. Osingon irrotessa kurssit yleensä laskevat osingon verran eli niin kutsuttu ”osinkodippi”, mutta pitkässä juoksussa kurssi palaa yleensä samalla tasolle ja siitä ylikin, mikäli tulos ja osinko pysyvät kasvu-uralla. On hyvä tiedostaa, että todella pitkässä juoksussa merkittävä osa osakemarkkinoiden tuotoista on tullut osingoista: merkittävä osa yhtiöistä menee konkurssiin tai joutuu ostetuksi pois ennemmin tai myöhemmin.
Osakkeen kokonaistuottokuvaajaa voi täydentää omassa sijoitustoiminnassaan laajentamalla kuvaajaa: esimerkiksi mistä komponenteista EPS kasvuu tulee ja millä odotetulla vauhdilla? Tai minkälainen osakkeen tuotto olisi eri skenaarioissa, mikäli P/E-kerroin heiluu? Aiempi Mikaelin yli 40 tuhatta katselua eri kanavissa kerännyt fläppitauluvideo siitä, kuinka osakemarkkina toimii, löytyy esimerkiksi InderesTV.stä täältä.