Korko-odotukset siirtyneet, EKP saattaa jäädä koronnostosyklistä kokonaan
Euroalueen heikentynyt talousnäkymä ja odotettua heikompi talouslukujen virta on muuttanut odotuksia myös Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan liittyen. Reutersin eilen julkistamassa kyselyssä odotukset EKP:n koronnostosta ovat siirtyneet vain kuukaudessa selvästi. Konsensusennusteessa esimerkiksi odotukset talletuskoron nostosta (nykyiseltä -0,4 %:n tasolta -0,2 %:iin) ovat siirtyneet Q3:sta kvartaalin eteenpäin, ja ohjauskoron ensimmäisen noston nollatasolta 0,2 %:iin ennustetaan siirtyneen vuodelle 2020. Myös futuurimarkkinalla (euroalueen OIS), odotukset ovat hyvin samankaltaisia, sillä sielläkin koronnostoa tänä vuonna pidetään epätodennäköisempänä kuin vielä kuukausi sitten.
Mielestämme rahapolitiikan nykytilanne ja talousnäkymän heikkeneminen voi johtaa siihen, että EKP putoaa tyystin nykyisestä koronnostosyklistä. USA:n Federal Reserve on jo päässyt selvästi koronnostojen makuun ja alkaa signaloida syklin olevan loppupuolella. Englannin keskuspankkikin on päässyt hieman normalisoimaan rahapolitiikkaansa, mutta euroalueella, Ruotsissa ja Japanissa eletään edelleen nollakorkojen tai negatiivisten korkojen aikakautta. Koska globaalin taloussuhdanteen huippu on eittämättä ohi, pitäisi rahapolitiikankin normaalitilanteessa olla ehtinyt jo vaiheeseen, jossa on varaa tarvittaessa elvyttää. Euroalueella ollaan kuitenkin päästy hädin tuskin eroon velkakirjojen netto-ostoista, tosin EKP on aktiivisena toimijana jälkimarkkinalla edelleen uudelleeninvestointiensa myötä.
Euroalueen odotettua nopeammin heikentynyt suhdannekuva on johtanut siiten, että EKP ei välttämättä ehdi nostamaan ohjauskorkoaan kertaakaan ennen seuraavaa taantumaa. Olemme aikaisemmin kirjoittaneet keskuspankkien elvytysloukusta, ja mielestämme euroalue on jo lähellä elvytysloukkoa eli tilannetta, jossa suhdanne muuttuu heikommaksi mutta keskuspankki toimii edelleen nollakorkojen ympäristössä. Akateemisen tutkimuksen mukaan rahapolitiikka on tehottomampaa nollakorkojen ympäristössä, ja Japani on tästä oiva esimerkki. Nyt näyttää siltä, että EKP on joutumassa samankaltaisiin ongelmiin.
Kuluvan vuoden rahapolitiikkanäkymän osalta odotamme EKP:n linjan nojaavan ennemmin elvyttävään kuin kiristävään suuntaan. Odotamme ohjauskoron pysyvän nykytasollaan koko vuoden. Talletuskorkoon voidaan tehdä nimellinen nosto (-0,4 %:sta -0,2 %:iin) ennen vuodenvaihdetta, mutta suuria muutoksia siihenkään ei ole odotettavissa. Mikäli taloustilanne jatkaa heikentymistään, myös ensi vuoden koronnostot näyttävät epävarmemmilta, mikä siirtäisi nousua myös suomalaiskotitalouksille tutuissa euribor-koroissa. Velkakirjojen uudelleeninvestointeja EKP jatkanee ohjelmansa mukaan, mutta taseen purkaminen tuskin tulee kysymykseen tänä vuonna. Keskuspankki on pitänyt avoimena mahdollisuuden osto-ohjelmansa uudelleenaktivoimiseen, mutta mielestämme vastustus keskuspankin sisällä (mm. Saksan edustajat) painaa vaakakupissa ja uusia netto-ostoja ei vielä tänä vuonna tehdä.