Viisas sijoittaminen
Älykkäämmät ihmiset tutkitusti aloittavat sijoittamisen todennäköisemmin. Älykkäämmät ilmeisesti myös pärjäävät markkinoilla paremmin: lähinnä siksi, että hajauttavat enemmän. Jokainen lukija, joka sijoittaa tai harkitsee sijoittamisen aloittamista, tuntenee nämä rivit lukiessaan varmasti pientä lämmittävää oman tunnon tyytyväisyyttä. Vaikka älykkyydestä on eittämättä merkittävää etua sijoittamisessa, Inderes Sijoituskoulu ottaa kuitenkin askeleen pidemmälle ja puhuu viisaudesta sijoittamisen kontekstissa. Älykäs sijoittaja osaa kerätä ja hyödyntää relevanttia tietoa, mutta viisas sijoittaja tunnistaa kykyjensä rajat.
Mitä on viisaus?
Viisautta voi määritellä monella tavalla. Yleisesti ottaen viisaana pidetään henkilöä, joka tietää paljon, ottaa huomioon eri näkökulmat ja faktat niiden ansaitsemalla painoarvolla, on harkitsevainen ja pyrkii mahdollisimman hyviin lopputuloksiin elämän päätöksissä (pitkässä juoksussa) joista koituu muille mahdollisimman paljon hyvää ja mahdollisimman vähän harmia. Yleensä viisaat ihmiset ovat myös uteliaita (viisaus alkaa ihmettelystä sanoi jo Sokrateskin) ja uuden tiedon janoisia. Sen lisäksi viisauteen liittyy tietty kokemuksen tuoma nöyryys. Mitä enemmän viisas tietää, sitä enemmän hän tiedostaa itseasiassa tietävänsä todella vähän ympäröivästä maailmasta ja todellisuudesta. Viisauteen kuuluu fiksu tiedon käyttö samalla tiedostaen oman tiedon rajat. Viisauteen kuuluu myös kyky erottaa hälinä ja väärä informaatio oleellisesta ja oikeasta tiedosta.
Minkälainen on viisas sijoittaja?
Nyt takaisin sijoituskoulun tontille. Useammat lukijat ovat varmasti aika lailla yhtä mieltä ylläolevan kuvailun kanssa. Myös sijoittamisen saralla viisauteen pyrkiminen pitkässä juoksussa on selviytymisen kannalta hyödyllistä, jos ei pakollistakin (tai oikeastaan erityisesti sijoittamisen saralla, koska vaikutukseen omaan lompakkoon ovat lähes välittömiä). Viisaaksi sijoittajaksi voisi kuvailla henkilöä, joka on ”osakepopulistin” vastakohta. Inderesin Rautanen kirjoitti osakepopulisteista jotka huutelevat ja yksinkertaistavat faktoja, vääntäen totuuden ytimekkäiksi heitoiksi ”kolmenkympin lapuista”. Viisas sijoittaja ottaa huomioon myös omien sijoitusteesien kanssa vastakkain olevat näkemykset ja pyrkii objektiiviseen näkemykseen osakkeen hinnan muodostuksessa. Omien ennakko-oletusten ja mieltymysten vaikutus tiedostetaan ja ne pyritään poistamaan tietoisesti.
Tärkein pihvi viisaudessa on kuitenkin omien kykyjen ja tietojen rajojen tunnustaminen. ”Epistemologinen röyhkeys” tuntuu olevan yleistä, etenkin nousukauden jatkuessa pitkään. Sijoittajat kuvittelevat osaavansa enemmän, mitä tosiasiassa osaavatkaan, onhan pitkä nousu markkina todiste omista taidoista. Sijoittajat ovat saaneet lukuisia onnistumisia taakseen, mikä saa helposti ajattelemaan, että myös jatko on pelkkää strömsöötä. Tätä ilmiötä kutsutaan itseluottamuksen harhaksi. Erityisesti suhtautuminen tulevaisuuteen tulisi aina olla nöyrää, koska emme todella voi ennustaa varmasti tulevaisuutta. Ammattilaiset laittavat ennusteisiinsa turvamarginaalia sisään ja niin kannattaisi tehdä kaikkien muidenkin (saamme usein palautetta liian konservatiivisista ennusteista, hyvä niin): parempi pelata varman päälle koska tappiot sattuvat monta kertaa enemmän kuin voitot.
Kokemus tuo huomattavaa nöyryyttä sijoittamiseen ja alla oleva piirrustus tuo hyvin esiin tämän seikan. Kokemuksen myötä markkinoilla usko omiin kykyihin ennustaa tulevaa laskee huomattavasti.
Kokemus tuo nöyryyttä ja pistää jalat maahan omista kyvyistä nähdä tulevaisuutta. Sen lisäksi se pistää omat ylioptimistiset ennusteet takaisin järkeviksi odotuksiksi. Spekuloijat ennustavat tulevaisuutta ja toimivat ennen kuin se tapahtuu, sijoittaja Bernard Baruchin sanoin. Viisas sijoittaja myös tiedostaa, mitä kaikkea ei voi tietää markkinoiden yllätyksistä. Siksi esimerkiksi raskaasti velkaantuneet yhtiöt ovat lähes poikkeuksetta vaarallisia, jos yllättäin velkamarkkinoilla tilanne kiristyisi ja lainaa ei saisikaan rullattua totutuilla ehdoilla eteenpäin. Tai mitä korkeammat arvostuskertoimet markkinoilla on, sitä suurempi riski siihen, että jokin yllättävä Musta joutsen* saa sijoittajien sentimentin muuttumaan ja vaatimaan korkeampaa tuotto-odotusta sijoituksiltaan (eli siis pienempiä arvostuskertoimia).
Viisas sijoittaja myöntää rehellisesti, ettei tulevaisuutta tai edes tätä hetkeä voi tietää varmaksi. Hän kuitenkin minimoi epävarmuuden omien sijoitusten kohdalla perehtymällä niihin syvällisesti ja odottamalla yhtiöiltä realistisia tuottoja tulevaisuudessa. Tekstiä on vaikea olla päättämättä hieman varovaiseen loppukaneettiin, kun kirjoitus hetkellä Yhdysvalloissa Snapchatilla käydään pörssissä kauppaa 60x kertaa myyntinsä verran, jotkut Yksisarviset eli yli miljardin dollarin arvoiset startupit nostavat rahaa sijoittajilta ja sijoittavat sen muihin riskisiin startupeihin ja kotimaisessa pörssissä tulee listautumisia tiuhaan tahtiin.
*Musta joutsen, N. Talebin popularisoimana, on käsite, joka tarkoitta ennalta täysin odottamatonta tapahtumaa jonka seuraamukset ovat mullistavia ja kauaskantoisia. Jälkikäteen ilmiö rationalisoidaan ja ajatellaan sen olleen ennalta-arvattava.