Velkakirjamarkkina rautalangasta vääntäen: Unesta havahtunut jätti

Velkakirjamarkkina voi olla yksityissijoittajalle kummajainen. Se on jälleen viime aikoina välähdellyt otsikoissa, mutta jokapäiväisessä kaupankäynnissä siihen on vain vähän tarttumapintaa, koska sillä hääräävät lähinnä suuret instituutiot ja valtiot ostajina ja myyjinä. Yksityissijoittaja voi sijoittaa velkakirjoihin lähinnä rahastojen kautta. Sijoituspäätösten taustalla markkina on kuitenkin tärkeä tekijä, sillä se määrittää riskittömän koron tason. Tässä tekstissä palautetaan jälleen mieliin perusasioita velkakirjamarkkinasta.

Velkakirjamarkkina koostuu mm. yritysvelasta ja valtionvelasta ja on kooltaan jättimäinen. Keskityn tässä tekstissä valtion velkamarkkinaan, joka nousee useasti esiin makrokommenteissakin. Valtionvelka pitää periaatteessa sisällään kaksi eri markkinaa. Valtion laskiessa liikkeelle velkaa se sitoutuu tyypillisesti maksamaan velkakirjalle kuponkikorkoa. Esimerkiksi Suomen valtio laski syyskuussa liikkeelle 10 vuoden sarjaobligaation, jossa kuponkikorko oli 1,5 % (maksetaan vuosittain). Eli tämän koron saa, jos sijoittaja pitää velkakirjaa hallussaan koko juoksuajan, tässä tapauksessa 10 vuotta.

Vaihtoehtoisesti velkakirjan voi myydä eteenpäin jälkimarkkinalla, jossa sen korko on velkakirjan tuotto (eli yield). Tästä jälkimarkkinakorosta puhutaan tyypillisesti talousuutisissa ja se on markkinan määrittelemä korko, joka vaihtelee velkakirjojen ostojen ja myyntien mukaan. Monia saattaa hämmentää se, että velkakirjamarkkinalla velkakirjan hinta ja tuotto kulkevat eri suuntiin, eli korkojen noustessa velkakirjan hinta laskee (kysyntä laskee tai tarjonta kasvaa) ja korkotason laskiessa velkakirjan hinta nousee esim. kasvaneen kysynnän myötä. Kysyntää määrittävät inflaatio- ja talousodotukset, likviditeettitilanne, juoksuaika, luottoluokitus ja nykyisellään yhä enemmän myös keskuspankkien ostot. Alla olevasta kuviosta näkyy, kuinka korko ja hinta käyttäytyvät Saksan 10-vuotisessa velkakirjassa

Lähde: Bloomberg

Suomen 10-vuotisen velkakirjan jälkimarkkinakorko siis eroaa kuponkikorosta, kuten ao. kuviosta on huomattavissa. Jälkimarkkinakorko ja kuponkikorkokaan eivät ole täysin erillisiä, sillä ensimmäinen ohjaa sitä, millä korolla uutta velkaa lasketaan liikkeelle.

Nopea herääminen Ruususen unesta

Velkakirjamarkkinalla tuudittauduttiin pitkään Ruususen uneen, jossa korkotaso pysyi matalana ja esimerkiksi eurokriisin kaltainen hinnoittelu oli vain kaukainen painajainen. Keskeisenä syynä tähän korkojen laskuun, jota nähtiin koko euroalueella ja USA:ssa, oli keskuspankkien tulo aktiiviseksi ostajaksi velkakirjamarkkinalla. Velkakirjamarkkinan riskiä siirrettiin kovaa vauhtia sijoittajilta keskuspankkien taseisiin, jotka paisuivat rajusti.

Lähde: Bloomberg, päivitetty 6.10.2022

Nyt tilanne on kuitenkin selvästi muuttunut. Keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa ennennäkemättömällä tahdilla, minkä rinnalla osa niistä on alkanut purkamaan tasettaan. Esimerkiksi Federal Reserve ei enää uudelleensijoita pääomia taseessaan erääntyvistä velkakirjoista, mitä QT:ksikin (Quantitative Tightening) kutsutaan. Englannin keskuspankinkin piti alkaa taseen supistustoimia tekemään, mutta viimeviikkoiset rajut reaktiot korkomarkkinalla lykkäsivät niitä. Euroopan keskuspankin on euromaiden julkisten talouksien hauraus huomioon ottaen hyvin vaikea luopua velkakirjaomistuksistaan, ja keskuspankki on päinvastoin viritellyt uutta osto-ohjelmaa, mikäli markkinalla tapahtuu häiriöitä.

Korkomarkkinalle viimeaikaiset rahapolitiikkatoimet ovat näyttäytyneet velkakirjojen myynteinä ja korkojen nousuna. Esimerkiksi Q3:lla Yhdysvaltain 10-vuotisen velkakirjan hinta tippui 5,1 % edellisestä kvartaalista. Tilanne on heijastunut myös valtion velanottoon, sillä Suomessa em. Suomen 10-vuotinen kuponkikorko (1,5 %) on Valtiokonttorin lukujen mukaan selvästi korkeampi kuin viime lokakuussa (0,125 %). Riski on siis palannut takaisin velkakirjamarkkinalle - ainakin siihen asti, kun keskuspankkien uudet elvytysohjelmat starttaavat. Euroalueella tämä voi tapahtua piankin.

Velkakirjamarkkinaa väännettiin rautalangasta edellisen kerran 9.3.2021. Tekstin voi lukea täällä.