R.I.P. ESG?

Inflaatiopeikko, korkojen nousu, taantuma, työmarkkinoiden epävarmuus, energiakriisi. Talousmedian kuumimmat sanat juuri nyt. Mitä tapahtui viime vuoden kuumimmalle puheenaiheelle, ESG:lle?

Tämän vuoden toukokuussa Saksan poliisi järjesti ratsian Deutsche pankin varainhoitoyrityksen DWS:n tiloissa. Uutistoimisto Bloombergin ja WSJ:n tietojen mukaan syynä oli epäilty viherpesu, jota DWS:n väitettiin harjoittaneen. Oli ilmennyt, että vain pieni osa DWS:n ESG-rahastoista oli itse asiassa arvioitu niin sanotuilla ESG-kriteereillä. Lisää löylyä asiaan toi se, että DWS:n entinen vastuullisuusjohtaja oli aiemmin haastanut työnantajansa oikeuteen laittomasta irtisanomisesta, ja väitti että irtisanominen johtui siitä, että hän toi yrityksen sisäisesti esiin yhtiön harrastaman viherpesun. Laittoman irtisanomisen syytteet kumottiin, mutta syyttäjä kertoi, että tapauksen käsittely luotsasi heitä arvioimaan DWS:n ESG-toimintaa syvällisemmin. ESG-rahastojen kritiikki ei jäänyt tähän yksittäiseen tapahtumaan, vaan lisää vastaavanlaisia nostoja on maailmalla seurannut myöhemmin esimerkiksi USAssa ja Kanadassa.

Sittemmin Wall Street Journal julkaisi pitkähkön artikkelin, jossa se arvioi ESG:n terminä olevan eläkeiässä. Jos termin sisältö ja vaikutukset eivät missään vaiheessa vakiintuneita olleetkaan, niin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut keskustelu mm. aseteollisuuden vastuullisuudesta, sekä fossiilisten energianlähteiden roolin mahdollisesta kasvamisesta on sekoittanut ESG-kenttää vielä entisestään.

Usko ESG:hen on eittämättä koetuksella, eikä epäluuloa ainakaan vähennä se, että ESG-raporttien sisältö sekä rahoitus- että yritysmaailmassa on varsin usein konkretian tarpeessa. Nykymuodossaan ESG eli yritysvastuu, taitaa olla tullut uskottavuudessaan tiensä päähän.

Mitä sitten seuraavaksi? Kaikesta sekavuudesta ja viherpesusyytteistä huolimatta olen enemmän kuin varma siitä, että ESG-termin takana olevien asioiden merkitys yritysten tuloskunnolle kasvaa. Samoin osakesijoittajan on kyettävä ymmärtämään yhä hankalampia kokonaisuuksia ja riskejä vähentääkseen volatiliteettia ja välttääkseen yllätyksellisten riskien ja aiemmin epätodennäköisten kehitysskenaarioiden vaikutukset.

Otetaan esimerkit E:stä (environment, ympäristö) ja S:stä (social, sosiaalinen vastuu)

1. EU:n ajamat päästövähennykset tulevat vaikuttamaan useiden toimialojen kustannuksiin ja kasvumahdollisuuksiin. Energiantuotanto ja hinnat ovat tiukasti sidoksissa kansainväliseen politiikkaan, niin kuin parhaillaan näemme, ja tämän kentän syvällisempi ymmärtäminen alkaa olla yhä tärkeämpi useille toimialoille. Päästökaupan laajentuminen ja hiilitullit kehittyvät seuraavien muutamien vuosien aikana, ja vaikutukset esim. kansainvälisiin alihankintaketjuihin ja tuotantoon on arvioitava tarkasti. Tämän lisäksi vapaaehtoiset yritysten itsensä asettamat ilmastotavoitteet koskevat useissa tapauksissa laaja-alaisesti sekä alihankintaketjun toimijoiden päästöjen vähentämistä, että tuotteiden päästöjen vähentämistä. Molemmilla on useasti suora vaikutus kustannuksiin, mahdollisesti jopa alihankintaketjun rakenteeseen, materiaalien saatavuuteen sekä tuoteportfolion uudistamistarpeeseen. Näin sijoittamista harrastavana olisin varsin kiinnostunut näkemään yritysten konkreettiset arviot ja tiekartat vähennyksiin ja kasvaviin säädöksiin liittyvistä mahdollisista muutoksista ja kustannuksista.

2. Joe Biden allekirjoitti viime vuoden lopulla niin sanotun Uyghur forced labour actin. Karkeasti tiivistettynä tänä vuonna voimaan tullut laki kieltäisi kaikkien niiden tuotteiden tuonnin USA:han, jotka tietyillä tavoilla voidaan yhdistää esimerkiksi Kiinan Xinjiangin ihmisoikeuskysymyksiin ja väitettyyn pakkotyövoiman käyttöön. Suomalaisten yritysten näkökulmasta tämä tuo riskin USA:n viennille, mikäli toimitusketjua on Kiinassa ja tietyntyyppisiä riskienhallinta- ja auditointimekanismeja alihankintaketjussa ei ole rakennettu ajoissa. Vaikka kyseinen laki on vasta alkuvaiheessa ja lopullista toimeenpanotapaa ei tiedetä, voi tämä kyseinen ihmisoikeuksiin liittyvä riski olla yritystoiminnalle hyvinkin merkityksellinen.

Maailman talousfoorumi julkaisee joka vuosi listan niistä globaaleista riskeistä, jotka arvioidaan merkittävimmiksi seuraavien vuosien aikana. Lista on laadittu yritysjohtajien, valtionjohtajien, yhteiskunnallisten vaikuttajien ja tutkijoiden näkemysten perusteella. Listan kärkeä pitelevät ilmastonmuutos ja ilmastonmuutoksen torjumisen epäonnistuminen. Biodiversiteetti ja sosiaaliset kysymykset nousevat myös selkeästi kärkisijoille. On päivänselvää, että sekä taloudellisen kasvun näkökulmasta että moraalin näkökulmasta mainittujen teemojen painoarvo korostuu. Yrityksissä riskejä on mietittävä tarkemmin, sijoittajan on ymmärrettävä, missä vaiheessa ja missä muodossa riskit tai niiden estämistoimenpiteet alkavat näkyä sijoituskohteen riskeissä (ts. tuottovaatimuksissa) ja/tai tuotoissa.

Sanoisin siis RIP ESG, ja tervetuloa uusi aikakausi, jossa uudentyyppiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan paremmin ja niistä (toivottavasti) viestitään selkeämmin myös sijoittajille. Sijoittajaa toivottavasti asian ymmärtämisessä tulee auttamaan myös osaltaan EU:n uusi raportointidirektiivi, mikä vaatii parin vuoden päästä yhtiöitä arvioimaan ja raportoimaan eri ESG:n osa-alueiden taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Sijoittajan mahdollisuudet selvitä tästä nyt käsillä olevasta murroskaudesta on etsiä tietoa, ja ymmärtää kokonaisuuksien osia. Inderesin tehtävä on demokratisoida tietoa ja jakaa sitä tasapuolisesti kaikille sijoittajille, jotta sijoittaja voi tehdä sijoituspäätöksiä faktoihin ja omaan sijoitussuunnitelmaansa nojaten. Jatkamme tiedon demokratisointia myös E:n, S:n ja G:n osalta.