Nord Stream -vuotoihin liittyvä epävarmuus lyö liekkiä energiakriisiin

Eilen raportoidut vuodot Nord Stream -kaasuputkissa toimivat varmistuksena sille, ettei Venäjältä enää virtaa meriteitse kaasua Eurooppaan. Uutiskommenttien perusteella kyseessä on sabotaasi mutta epätiedossa vielä on, kenen toimesta. Samalla epävarmuus energiasaatavuuden osalta lisääntyi, sillä sabotaasin mahdollisuutta Itämeren muissakaan kaasuputkissa ei enää voi sulkea pois (aihetta käsiteltiin myös Twitterissä). Eilen avattiin Norjasta Puolaan kaasua kuljettava Baltic Pipe, joka kulkee samoilla vesillä Nord Stream -putkien kanssa. Lännempänä puolestaan kulkevat suuret putket Norjasta Isoon-Britanniaan ja Saksaan ja niiden kautta kulkee neljännes Euroopan maakaasusta. Näiden putkien vioittuminen tarjoaisi ainekset pahaan tarjontavajeeseen Euroopan energiamarkkinalla, jossa muutoinkin on edessä haastavat ajat. Kaasufutuurien hinta hyppäsi eilen Euroopassa, sillä Nord Stream-vahinkojen lisäksi Venäjä uhkasi sanktioin lopettaa kaasuntuonnin Ukrainan kautta Eurooppaan. Tätä ennen hinta oli jo laskenut kahden kuukauden pohjiin.

Lähde: Bloomberg

Nord Stream -vuodot mutkistavat edelleen EU:n energiapolitiikkaa. Reutersin mukaan 15 jäsenmaan energiaministerit ovat allekirjoittaneet kirjelmän, jossa halutaan yläraja kaasun hinnalle inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Aiheesta keskustellaan mahdollisesti energiaministerien kokouksessa perjantaina. Jäsenmaat ovat kuitenkin kahteen leiriin jakautuneita hintakaton suhteen, ja esimerkiksi Saksan mukaan se voisi vähentää houkuttavuutta energian tuontiin EU:n ulkopuolelta.

Luottamus murenee

Eiliset uutiset olivat jatkona signaaleille synkistyvästä talouskuvasta. Suomen kuluttajaluottamus laski Tilastokeskuksen eilen julkaisemien tietojen mukaan mittaushistorian (1995-2022) pohjiin. Etenkin odotukset omasta taloudesta, josta kuluttajilla on ensi käden tieto, laski reilusti elokuusta, mikä heikentää odotuksia yksityisen kulutuksen kasvun suhteen. Aikaisemmin tällä viikolla julkaistiin Saksan Ifo-indeksin luvut, joissa elinkeinoelämän odotukset painuivat jo alle finanssikriisin lukemien.

Bloombergin tuoreet euroalueen talouskasvuennusteet ovat nekin synkemmiltä sääkartoilta. Sen tekemien laskelmien mukaan perusskenaariossa euroalueen BKT laskisi 1 %:n ensi talvena, olettaen että kaasun tuonti Venäjältä pysyisi 10 %:ssa 2021 tasoilta ja kaasun hinta 200 eurossa/mWh (viime viikolla hinta oli n.190 eurossa/mWh). Huonommassa skenaariossa tämä 10 % tuontikaasusta jäisi pois laskuista ja talvi olisi yhtä kylmä kuin vuonna 2010 yhdistettynä alhaiseen uusiutuvan energian tuotantoon. Kaasun hinta nousisi 300 euroon/mWh, inflaatio olisi 6,3 %:ssa ensi vuonna ja talouskasvu supistuisi 2,6 % ensi talvena.

Lähde: Bloomberg

Keskuspankista ei apua

Mikäli vielä energiapolitiikassa epäonnistutaan, eli energian kysyntää ei saada vähennettyä ja energiavirtoja allokoitua tehokkaasti, kaasun hinta voisi nousta 400 euroon/mWh, inflaatio kivuta 8 %:iin ensi vuonna ja talous supistua yli 5 % ensi talvena. Sanomattakin on selvää, että koska mm. sää näyttelee merkittävää roolia kysynnän muodostumisessa, tähänkin ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta. Se kuitenkin kertoo osaltaan siitä, että euroalueella huolet kumpuavat energiasta, mikä tekee talousympäristöstä arvaamattoman. Keskuspankkikaan ei tässä taantumassa tule apuun, vaan lisää koronnostoja on luvassa ensi kokouksessakin. Todennäköisyydet ovat nyt 75 korkopisteen noston puolella.