Keskuspankkien ennustetarkkuus talouden käänteissä ollut heikkoa

Keskuspankkien rooli talousennustajana on tärkeä: niillä on monopoli päättää rahapolitiikasta ja näin omalta osaltaan vaikuttaa suhdannekehitykseen. Toisaalta talouden käänteiden ennakointi on keskuspankeissa avainroolissa, sillä tehdyt rahapoliittiset päätökset eivät vaikuta talouteen heti vaan viiveellä. Ajoituksen epäonnistuminen tarkoittaisi sitä, että rahapolitiikka olisi suhdanteen heiketessä liian kireää tai nousukaudella liian elvyttävää.

Tässä artikkelissa arvioidaan Euroopan keskuspankin (EKP) ja Yhdysvaltain Federal Reserven (Fed) ennustetarkkuutta viimeisen 11 vuoden ajalta. Sen taustaksi on kerätty keskuspankkien ennusteita vuosilta 2008-2019 ja verrattu niitä toteutuneeseen talouskehitykseen. EKP julkaisee omat ennusteensa kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa, ja kesä- sekä joulukuussa julkaistaan Eurojärjestelmän ennusteet. Fed päivittää ennusteitaan neljä kertaa vuodessa, mutta vertailun vuoksi sen osalta poimittiin myöskin maalis- ja syyskuun ennusteet. Toteutuneet luvut on kerätty Eurostatilta ja BEA:sta.

Mielenkiintoiseksi vertailun tekee se, että se sisältää kaksi talouteen osunutta kriisiä, finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin, mutta myös niiden jälkeisen talouden nousukauden, jonka huippu oli vuonna 2017-2018. Kuten kuvioista näkyy, kumpikin keskuspankki epäonnistui muiden ennustajien tavoin talouden käänteiden ennakoinnissa. Otetaan ensin tarkasteluun kuluvan vuoden ennustevertailu suhteessa toteutuneisiin lukuihin.

EKP: Syyskuussa 2008 EKP arvioi saman vuoden talouskasvuksi vähintään 1,1 % (ennusteen alalaita), kun toteutunut lukema oli 0,4 %. Myös vuonna 2009 toteutunut lukema oli alempi kuin keskuspankin ennuste syyskuulta (alalaita -4,4 %, tot. -4,5 %), kun finanssikriisin aallot rantautuivat euroalueelle. Vuonna 2010 talouden elpyminen oli puolestaan nopeampaa kuin keskuspankki osasi arvioida (tot. 2,1 % vs. ennusteen ylälaita 1,8 %). Vuonna 2012 toteutunut kasvu oli lähellä 2011-lukemia ja osui keskuspankin haarukkaan, mutta vuonna 2013 kasvu yllätti jälleen positiivisesti. Sama tapahtui vuosina 2014-2017, jolloin toteutuneet lukemat olivat järjestäen parempia kuin keskuspankin ylälaidan ennusteet. Vuonna 2018 ennustetarkkuus heitti toiseen suuntaan, kun toteutunut kasvu alitti ennusteiden alalaidan, eli suhdanne kääntyi huonompaan suuntaan.

Fed: Fedin kohdalla kehitys oli hyvin samankaltaista. Selvä harhalaukaus nähtiin vuonna 2009, jolloin toteutunut talouskasvu alitti ennusteen selvästi. Vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2015 talouskasvu oli puolestaan ennusteen ylähaarukan yläpuolella. Vuosina 2016-2018 keskuspankki oli jälleen hieman ylioptimistinen, sillä toteutunut talouskasvu oli ennustehaarukan alalaidassa.

*2008-2012 syyskuun sijaan poimittiin loka-marraskuun ennusteita.

Keräsimme EKP:sta myös ennusteet seuraavalle vuodelle ja vertasimme niitä toteutuneisiin lukuihin. Ennusteet heittivät myös niiden osalta. Vuonna 2008 EKP ennusti seuraavalle vuodelle mukavaa kasvua, mutta eurotalous sukelsi 4,5 %. Vuonna 2009 taas toteutunut kasvu ylitti selvästi EKP:n ennusteiden ylälaidan. Tästä lähtien toteutunut kasvu osui suunnilleen ennustehaarukkaan, eikä ihme, sillä haarukan laajuus oli joka vuosi 1,8-2,2 %-yksikköä, mikä osaltaan kertoo korkeasta epävarmuudesta luvuissa (ks. taulukko tekstin lopussa).

Mustia joutsenia, sokkoja pankkiireja?

Euroopan keskuspankilla ja Federal Reservellä on varmasti käytössään laajat resurssit ennusteiden laatimiseen, mutta siitä huolimatta taloudessa ilmenee aina yllättäviä tekijöitä, jotka sekoittavat pakan. Talousuutisissa näytetyt talousennusteet ovat lisäksi yhteen lukuun typistettyjä mediaaneja tai keskiarvoja (ei ennustehaarukkaa), mikä tekee osumatarkkuuden epäonnistumisista vieläkin armottomampia. Tätä ennustamistarkkuutta vasten on kummallista, että keskuspankit ovat alkaneet julkaista talousennusteita jopa kolmen vuoden päähän. Se tuskin tuo kovin suurta lisäarvoa rahapolitiikan seuraajille, koska talouden vesiin voi aina lipua musta joutsen (ei-ennustettava ja merkittävän vaikutuksen aiheuttava tapahtuma), kuten lähihistoriassakin on nähty. Keskuspankkien roolin kasvaessa talouden turvaverkkoina myös riskit sille, että talouden käänteisiin mennään ”silmät sidottuina”, ovat kasvaneet.

Analyysi julkaistu ensimmäisen kerran 14.3.2019