Inflaatioluvut jatkoivat laskuaan euroalueen suurmaissa

Inflaatioyllätykset ovat muuttuneet viime kuukausina negatiivisista positiivisiksi euroalueella. Eilen Saksa raportoi odotettua alemmista alustavista inflaatiolukemista joulukuulta. Niiden mukaan inflaatio hidastui vuodentakaisesta 9,6 %:iin ja matalimpiin lukemiin sitten elokuun. Kuukauden takaisesta hinnat puolestaan laskivat 1,2 %. Aikaisemmin julkaistut Espanjan inflaatiolukemat puolestaan osoittivat hintojen nousun hidastuneen joulukuussa 5,6 %:iin marraskuun 6,6 %:sta.

Olennaisessa roolissa inflaatiolukemien taustalla on energian hintojen kehitys, joka ensin nosti selvästi inflaatiota ja nyt näyttää hidastavan sitä. Luonnollisesti myös vahva vertailukausi alkaa lyödä läpi luvuissa, joten perjantaina julkaistaviin koko euroalueen lukuihin Saksan ja Espanjan lukemat antavat positiivisia odotuksia.

Lähde: Bloomberg

Vaikka inflaatiokehitys näyttää siltä, että huippu on lukemissa takana, lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella tulevina kuukausina. Esimerkiksi Saksan keskuspankki Bundesbank odottaa inflaation jälleen kiihtyvän alkuvuonna väliaikaisen helpotuksen jälkeen ja Saksan tilastoviranomaisen julkaisemassa tiedotteessa mainittiin, että liittovaltion joulukuiset kertamaksut energiamaksujen kattamiseksi vaikutti hintakehitykseen negatiivisesti. Commerzbank arvioi Bloombergin artikkelissa, että vaikutus olisi ollut -1,2 %-yksikköä. Volatiliteettia lukuihin tuo sekin, että tammikuusta 2023 lähtien perusvuosi Saksan inflaatiota laskettaessa muuttuu vuodesta 2015 vuoteen 2020, mikä tuo tarkistuksia lukuihin.

Bundesbankin inflaatioennuste ensi vuodelle on edelleen korkea, 7 %, ja sen pääjohtaja Joachim Nagel povailee kuorossa muiden keskuspankkiirien kanssa EKP:n tavallista suurempien koronnostojen jatkuvan myös alkuvuonna. Sijoittajan kannalta positiivista on, että käänne inflaatiossa näyttää epävarmuudesta huolimatta tapahtuneen ja negatiivisille inflaatioyllätyksille ei ole oikein sijaa tilanteessa, jossa kaikki keskuspankkiireja myöten odottavat inflaatiolukujen pysyvän korkeina. Kuten ennen joululomia kirjoitin, inflaatioennusteissa on jo ylilyönnin vaara.

Kiinassakin nostettu koronasekit pöydälle

Kirjoitin eilisessä makrokatsauksessa siitä, kuinka korona-aallon pyyhkäistyä Kiinan yli elpyminen ei tule todennäköisesti olemaan yhtä voimakasta kuin lännessä, sillä kiinalaiskotitalouksilla on haasteita edessään mm. jatkuvan epävarmuuden ja asuntojen hintojen laskun vuoksi. Yksityinen kulutus on ottanut osumaa taloustilanteesta, ja mm. vähittäismyynti on laskenut vuodentakaiseen nähden. Tuoreessa Bloombergin uutisessa mainitaan, että Kiinan hallitus voi ottaa samoja lääkkeitä käyttöön kuin Yhdysvalloissa. Maan hallinnon tavoitteena on vuonna 2023 tukea kestävästi yksityistä kulutusta, mutta kuinka se tehdään, on vielä ollut hämärän peitossa. Bloombergin haastattelemista hallintoon linkitetyistä kiinalaisekonomisteista osa mainitsee Yhdysvaltain kaltaiset suorat käteissiirrot tehokkaana keinona kysynnän lisäämiselle, kun taas toiset uskovat työmarkkinan kasvun nimiin.

Koronasekit Kiinassa olisivat tosiaan tehokas tapa elvyttää taloutta ja toisi varmasti piristysruiskeen talouskasvuun, mutta kestävää kasvua sillä ei saataisi aikaiseksi. Kiinan hallinnon toivoma siirtymä investointivetoisesta kulutusvetoiseen talouteen on osoittautunut paperilla hyväksi ajatukseksi, mutta käytännössä vaikeaksi saavuttaa.