EKP:n korkopäätös tänään: Closing walls and ticking clocks
"Confusion that never stops
Closing walls and ticking clocks"
Coldplayn Clocks-kappale on klassikko ja syystä. Hämmennystä ja kellojen tikitystä on saatu kokea myös EKP:n johtoportaan puheissa, sillä inflaatio on päässyt taas yllättämään ja rahapolitiikkaakin pitäisi kiristää. Euroopan keskuspankin tänään iltapäivällä julkistettavasta korkopäätöksestä ei vielä ole odotettavissa koronnostoja, mutta keskuspankkiirien puheiden perusteella ne ovat aivan kulman takana. Inflaatiohaukat, joihin mm. Saksan ja Itävallan keskuspankkijohtajat kuuluvat, ovat saaneet yhä enemmän tilaa uutisotsikoissa, ja uutistietojen mukaan vaikuttaisi siltä, että heidän näkemyksilleen raivataan tilaa myös kokouksien aikana. Pitkiä monologeja pyritään vähentämään, jotta moninaisemmat, myös konsensuksen vastaiset näkemykset pääsisivät paremmin esiin. Keskuspankin johto lienee ottanut opikseen siitä, että inflaatioriskejä aliarvioitiin tuskallisen pitkään.
Kokouksesta odotettavissa on ainakin ilmoitus nettomääräisten velkakirjaostojen lopettamisesta kesäkuun loppuun mennessä. Se avaisi keskuspankille vihdoin tien ensimmäisille koronnostoille, ja talletuskoron odotetaan nousevan jo ensi kokouksessa heinäkuussa. Pääjohtaja Lagarden mukaan talletuskorko olisi nollatasolla tai hieman sen yläpuolella syyskuun loppuun mennessä, joten kaksi 0,25 %-yksikön nostoa olisi ainakin tulossa seuraavissa kokouksissa. Puheissa on noussut esiin myös 0,5 %-yksikön nosto heti heinäkuussa, ja sen toteutumista tulevat määrittämään pitkälti kesäkuun inflaatiolukemat.
Loikka korko-odotuksissa
Mikäli inflaation hidastumista ei kesäkuussakaan ole havaittavissa, koronnostotahtia pitänee entisestään kiristää. Kokonaisuudessaan markkinaodotukset koronnostoille ovat nousseet selvästi viimeisen kahden kuukauden aikana, ja nyt tälle vuodelle odotetaan yhteensä Refinitivin mukaan jo 116 korkopisteen (1,16 %-yksikön) nostoja. Odotukset ovat näkyneet myös euribor-koroissa, joista 12 kuukauden euribor on noussut noin prosenttiyksikön verran vuoden alusta (eilinen noteeraus 0,56 %).
Lähde: Refinitiv
Taantumariski mutkistaa rahapolitiikkaa
Refinitivin konsensuskyselyssä euroalueen taantumariskiksi kuluvalle vuodelle arvioitiin ennen kokousta 30 %. Yksittäisten maiden, kuten Italian, kohdalla, riski on kuitenkin merkittävästi suurempi, sillä Ukrainan sodan vaikutukset hintoihin ja rahoituskustannusten nousu iskevät talouteen kuluvan vuoden aikana. Vielä Q1:llä euroalueen talous keskimäärin kasvoi, ja alustavia lukuja tarkistettiin eilisessä Eurostatin julkaisussa reilusti ylöspäin. Talouskasvu oli lukujen mukaan 0,6 % edellisestä kvartaalista ja 5,4 % vuodentakaisesta. Näennäisesti hyvin vahvojen lukujen taustalla on kuitenkin sisäistä heikkoutta. Kotitalouksien kulutus laski ja painoi talouskasvua 0,3 %-yksiköllä, samoin julkinen kulutus vaikutti kasvuun negatiivisesti 0,1 %-yksikköä. Kasvun pelasti kuitenkin reilu nousu varastoissa (+0,7 %) ja nettoviennissä (+0,4 %). Koronapandemian aikana kasvua kannatelleet kuluttajakysyntä ja julkinen kysyntä osoittivat Ukrainan sodan alettua heikkoutensa. Yksittäisissä jäsenmaissa kasvu jatkui suurimmassa osassa, mutta Ranskassa talous supistui jo Q1:llä 0,2 % edellisestä kvartaalista.
Teknisesti taantuma tarkoittaa negatiivista talouskasvua kaksi kvartaalia peräkkäin. Lievä taantuma, eli talouskasvun supistuminen parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä, ei kuitenkaan olisi kauhu taloudelle, sillä samalla se vähentäisi kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa ja tätä kautta inflaatiopaineita. Toki EKP:n ennustekyvylle taantuman toteutuminen toisi jälleen uuden kolauksen. Maaliskuussa julkaistut perusskenaarion talouskasvuennusteet näyttäytyvät tässä talousympäristössä ylioptimistisilta (2022e: 3,7 %, 2023e: 2,8 %) ja niihin on todennäköisesti tulossa jälleen tarkistuksia alaspäin.
Korkopäätös julkaistaan klo 14.45. Tuttuun tapaan julkaisen kommentit korkopäätöksestä Sijoitusfoorumilla Pörssien suunta-ketjussa. Tervetuloa seuraamaan!
Teksti julkaistu 8.6. ja sitä on muokattu 9.6. klo 7.26.