EKP:n korkopäätös: Historiallinen koronnosto, harhan vaara kasvaa taas

Euroopan keskuspankki nosti torstaina odotetusti ohjauskorkoaan historiallisen paljon 75 korkopisteellä 1,25 %:iin ja talletuskorkoaan nollatasolta 0,75 %:iin. Ovi pidetään apposen avoinna myös lähikuukausien koronnostoille, eli yhä todennäköisempää on, että EKP:n ohjauskorko on vähintään kahden prosentin tasolla vuoden lopussa.

Korkopäätöksestä nousee esiin keskuspankin useita huolenaiheita: 1) hintapaineet ovat laajentuneet, 2) inflaatio kiihtyy tulevina kuukausina ja 3) inflaatio pysyy EKP:n tavoitteen yläpuolella pidemmän aikaa. Ongelmana euroalueella on se, että inflaatiosta on tullut pysyvämpää. Mitä laajemmin hinnat nousevat eri tuoteryhmissä (hyödykkeet, palvelut, asuminen), sitä vaikeampaa inflaatiosta on päästä eroon. Nyt inflaatioennusteiden perusteella EKP:ssa nähdään, että inflaatio on entistä tahmeampaa ja ensi vuoden inflaatioennusteita nostettiin jälleen urakalla.

Eurotalouden odotettua vahvempi Q2 sai keskuspankin nostamaan 2022-talouskasvuennusteita, mutta ensi vuoden osalta ennusteita tarkistettiin alaspäin. 2024-ennusteet osoittavat sekä inflaation että talouskasvun osalta jonkinmoista paluuta ”ihannetilaan” eli kahden prosentin tietämillä olevaan talouskasvuun ja inflaatioon.

Inflaatioyllätyksestä deflaatioyllätykseen?

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde mainitsi korkopäätöksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, että inflaatioennusteiden nostosta huolimatta hintariskit osoittavat ylöspäin. Epävarmuuden ollessa tällä hetkellä taloudessa korkealla syytä on huomioida sekin, että harhan vaara kasvaa myös toiseen suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankki saattaa olla yliarvioinut ensi vuoden inflaatiokehityksen ja energiahintojen lasku voisi johtaa jopa deflatoriseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä, kun se ennen pitkää nähdään.

Tätä puoltaisi sekin, että Lagarde mainitsi energian lisäksi palveluiden kysynnän (ja valuuttakurssin) inflaatioajureina. Mikäli palveluiden kysyntä kyykkää taantuman seurauksena, deflatoriset paineet nousisivat myös siltä suunnalta. Lisäksi globaalisti joissakin raaka-aineissa hintahuippu näyttää olevan jo takana, kuten torstain makrokommentissa kirjoitin. Tämän vuoden inflaatioyllätys voisi siis ensi vuonna kääntyä deflaatioyllätykseksi, mikä johtaisi jälleen täyskäännökseen rahapolitiikassa. Tämä edellyttäisi energiainflaation rauhoittumista, yksityisen kysynnän laskua sekä julkisten alijäämien maltillista kasvua (fiskaalistagflaatiota on käsitelty tarkemmin täällä).

Historiallisen koronnoston lisäksi uutta tämän päivän korkokokouksessa oli myös keskuspankin siirtyminen MBM eli meeting-by-meeting -aikaan. Eteenpäin katsovasta ohjeistuksesta on nyt luovuttu eikä rahapolitiikan linjaa lukita pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan kokous kokoukselta ja datapiste datapisteeltä seurataan, kuinka taloudellinen tilanne kehittyy ja päätöksiä tehdään sen mukaan. Tämä datariippuvuus on tietenkin järkevää epävarmuuden ollessa korkealla, mutta vähentää rahapolitiikan näkyvyyttä.