EKP lukitsi korkotason vuoden 2019 kesän loppuun asti
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös toi rutkasti lisänäkyvyyttä rahapolitiikkaan. Keskuspankki ei tehnyt muutoksia ohjauskorkoonsa, mutta ilmoitti arvopapereiden osto-ohjelmansa jatkosta syyskuun jälkeen. Osto-ohjelma ajetaan asteittain alas siten, että syyskuun jälkeen kuukausittaiset arvopapereiden netto-ostot tippuvat 30 miljardista eurosta 15 miljardiin ja vuodenvaihteessa lisäostot lopetetaan kokonaan. Maturiteetin erääntyessä velkakirjojen pääomat kuitenkin sijoitetaan uudelleen, mutta tarkempia tietoja tähän liittyen ei vielä kerrottu.
Lisäksi keskuspankki seuraa jatkossakin tulevaa talousdataa ja pitää itsellään varauksen jatkaa ostoja, mikäli talousympäristö muuttuu. Päätös on kuitenkin merkki keskuspankilta vähentää kriisinaikaisten instrumenttien painoa, joskin pääjohtaja Mario Draghi kertoi kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, että osto-ohjelma on tullut osaksi keskuspankin työkalupakkia. Sinänsä ilmoitus osto-ohjelman alasajosta ei yllättänyt, sillä markkinaodotukset ovat alkaneet kääntyä siihen suuntaan jo viime päivien aikana sen jälkeen, kun keskuspankin johtokunnan jäsen Peter Praet kertoi ohjelman arvioinnin olevan ajankohtainen kesäkuun kokouksessa.
Selvyyttä saatiin velkakirjaostojen lisäksi myös tulevaisuuden korko-odotuksiin, joihin liittyen keskuspankin viestintä on ollut hyvin niukkaa tähän asti. EKP nimittäin ilmoitti sitoutuvansa pitämään ohjaus- ja talletuskorkonsa nykyisellä tasolla vähintään ensi kesän loppuun, mikäli talouskuvassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Keskuspankki siis käytännössä lukitsi korkotason ainakin seuraavan vuoden ajaksi, mikä tuo näkyvyyttä markkinalle. Samalla viesti merkitsee sitä, että mikäli keskuspankki aloittaisi koronnostot ensi syksynä, ehtisi se tehdä mielestämme maksimissaan kaksi 0,25 %-yksikön koronnostoa vuoden 2019 aikana, eli rahapolitiikka olisi vielä ensi vuoden lopussakin vahvasti elvyttävää. Nähtäväksi jää, ehtiikö EKP nostamaan ohjauskorkoa kertaakaan Mario Draghin johdolla ennen hänen virkakautensa päättymistä lokakuussa 2019.
Talouspettymykset näkyivät EKP:n ennusteissa
Viimeaikainen odotettua heikompi talouslukujen virta euroalueelta heijastui myös EKP:n päivitettyihin talousennusteisiin. Keskuspankki joutui tarkistamaan kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan alaspäin 2,1 %:iin (oli maaliskuussa 2,4 %). Mario Draghi perusteli lehdistötilaisuudessa ennustemuutoksia mm. lisääntyneellä poliittisella epävarmuudella. Toisaalta inflaatiokuva on energiahintojen noustua hieman kirkastunut, minkä johdosta 2018-2019 inflaatioennusteita tarkistettiin hieman ylöspäin. Tosin ennusteiden valossa keskuspankin kahden prosentin tavoitteeseen ei tulla pääsemään vielä 2020 aikanakaan ja pohjainflaatiossa ei ole havaittavissa vahvoja elpymisen merkkejä.
Kokonaisuudessaan korkopäätös painui mielestämme elvyttävää rahapolitiikkaa puolustavalle kannalle. Etenkin tieto korkojen lukitsemisesta nykytasoille on vahva merkki EKP:n varovaisista askelista rahapolitiikan normalisoinnin suhteen. Euroopan pörssit päätyivät eilen nousuun (Eurostoxx +1,2 %) ja euro painui dollaria vastaan.