Onnistuneen listautumisen anatomia, osa 1: Aikainen ulostulo
Miksi välillä yksi listautuja saa sijoittajayleisön valtavan suosion, mutta toisesta tulee sijoituskeskusteluiden inhokki? Mitä yhtiö pystyy itse tekemään optimoidakseen onnistumisensa todennäköisyydet? Yleisön reaktiot listautumisuutisiin tuntuvat lähtevän joko positiiviselle tai negatiiviselle kierteelle. Ja kun kerran on negatiiviseen suuntaan lähdetty, yhtiön on sitä vaikea enää korjata.
Olen tutkinut viime vuosina listautujien viestejä ja yleisön reaktioita niihin pyrkien hahmottamaan, mikä erottaa moninkertaisesti ylimerkityn kurssiraketin vajaaksi jäävästä avauspäivän pannukakusta. Myös Inderesin oma listautuminen tarjosi useita oivalluksia onnistuneen listautumisprojektin reseptistä.
Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä aiheesta blogi, mutta kirjoituspöydän ääreen istuessani siitä tulikin viiden eri kohdan blogisarja. Lähestyn aihetta ensisijaisesti viestinnän ja laajan sijoittajayleisön näkökulmasta. Onnistuneen listautumisen perusedellytyksenä on aina järkevästi hinnoiteltu liiketoiminta hyvällä sijoitustarinalla. Tämä on itsestäänselvyys. Keskityn siis blogeissa taktisiin asioihin itse listautumisprosessissa. Osa vinkeistäni on puhdasta maalaisjärkeä eivätkä riko mitään sääntöjä, mutta ne rikkovat useimpien neuvonantajien listautujille antamia suosituksia ja käskyjä.
Osa 1: Aikainen ulostulo (vastoin useimpien neuvonantajien suositusta)
”Huomenna uusi yhtiö kertoo listautumisaikeistaan!”
(rumpujen pärinää...)
Seuraavana päivänä nimi tulee julki. Kukaan ei ole kuullut siitä aiemmin. Yhtiö on toimialalla, joka on yleisölle tuntematon. Kello tikittää, ja firmalla on muutama viikko aikaa annin alkamiseen. Pitäisi siinä ajassa tehdä firman nimestä tunnettu ja kouluttaa sijoittajat ymmärtämään yhtiön liiketoimintaa ja sen toimialaa.
Tämä on lähtötilanne valitettavan monella firmalla. Itse en koskaan saanut neuvonantajilta järkevää vastausta kysymykseen, miksi listautumisprojektit ovat suuri salaisuus, joille keksitään hienot koodinimet. Projekti on pidettävä tiukasti salassa rumpujen pärinään eli niin sanottuun ITF-päivään (intention to float) asti.
Me Inderesillä pilkoimme viestinnälliset ulostulot pieniin osiin. Tulimme huhtikuussa 2021 ulos pienellä ”teaserillä”, joka oli käytännössä yksi twiitti. Analysoimme yleisön reaktiot, osallistuimme keskusteluun ja hioimme viestintästrategiaa tämän pohjalta.
Seuraavaksi tulimme ulos kesäkuussa tarkentaen listautumissuunnitelmaa. Analysoimme yleisön reaktiot, osallistuimme keskusteluun ja hioimme viestintästrategiaa. Tämän jälkeen tulimme ulos syyskuussa virallisemmalla ITF-tiedotteella. Analysoimme jälleen yleisön reaktiot, osallistuimme keskusteluun ja hioimme esitteeseen tulevat lopulliset viestit vielä tämän pohjalta. Kun esite julkaistiin ja anti oli alkamassa, ei meidän tarvinnut jännittää. Kaikki oli tarkkaan kalibroitua ja osasimme vastata isoimpiin kysymyksiin sekä painottaa oikeita asioita.
Aikaisella ulostulolla yhtiö pystyy siis kalibroimaan viestintäänsä ennen h-hetkeä. Yleisön reaktioita on mahdoton tietää ennakkoon tarkkaan, minkä takia viestit kannattaa paloitella. Lisäksi yhtiö pääsee nauttimaan listautumiseen liittyvästä positiivisesta julkisuudesta jo ennen listautumista sekä rakentamaan tunnettuutta kohderyhmässä. Jos kertoo avoimesti listautumisen olevan ”yksi vaihtoehto” vaikkapa vuosien päästä, ei aikaisessa ulostulossa ole hirveästi riskejäkään. Mediaa kiinnostavat listautumisuutiset ja tämä julkisuus kannattaa hyödyntää. Sijoittajat rakastavat seuraavien listautujien arvuuttelua.
Ulostulon voi hyvin tehdä vaikka listautuminen olisi vasta ajatustasolla. Raumalainen maalarifirma Sorcolor kertoo jo nyt listautumisen olevan tavoitteena tulevina vuosina. Joku saattaa arkailla, että eihän aiheeseen liittyen saisi sanoa mitään. Jokaisen ulostulon alkuunhan kuuluu sanoa EI SAA JULKAISTA SUORAAN TAI EPÄSUORASTI KANADAAN UUTEEN SEELANTIIN JAPANIIN TAI MIHINKÄÄN MUUHUN MAAHAN MISSÄ OLISI LAINVASTAISTA. Yritys voi nimenomaan olla omista asioistaan juuri niin avoin kuin itse haluaa niin kauan kuin se on listaamaton eikä ole käynnistänyt arvopapereiden tarjoamista yleisölle. Ohjelmistokehitysyhtiö Witted on jopa pitänyt yksityiskohtaista blogia listautumisprojektistaan.
Blogisarjan seuraavassa osassa pureudun siihen, mikä listautumisuutisissa varastaa huomion ja miten yhtiö voi hallita sitä.
Tutustu listautujan tietopakettiimme täältä.