EKP:n korkopäätös: Tahroja ennusteissa, osa 2

Tein makrokatsauksen otsikolla Tahroja ennusteissa, älä siis suutu aika tarkalleen puolitoista vuotta sitten. Nyt Eppu Normaalin kappaleen sanat tulivat taas ajankohtaiseksi, sillä viimeisen kvartaalin keskuspankkiennusteissa on tahroja tosiaan riittänyt, torstaina julkaistu korkopäätös ja päivitetyt ennusteet sen osoittivat.

Pandemiahätärahoitus päätökseen

EKP vaikuttaa etenevän pitkälti keskiviikkona korkopäätöksensä julkaisseen Federal Reserven jäljissä, ainakin päällisin puolin katsottuna. Federal Reserve ilmoitti lopettavansa arvopapereiden netto-ostot maaliskuun loppuun mennessä ja nyt EKP kertoi tekevänsä samoin PEPP-ohjelmalle. Keskuspankkeja kuitenkin erottaa se, että vaikka EKP lopettaa yhden ohjelman, se kiihdyttää toista. Jo vuosia käynnissä olevan APP-osto-ohjelman kuukausiostoja nimittäin nostetaan Q2:lla ja Q3:lla, ensin 40 miljardiin kuussa Q2:lla ja sitten 30 miljardiin Q3:lla, minkä jälkeen ohjelman ostot tiputetaan nykytasolle 20 miljardiin.

Tämä kertoo siitä, että elvytyksen lopettaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu ja keskuspankki haluaa turvaverkkojen olevan euroalueen korkoherkkien julkisten talouksien turvana vielä pitkään. Vaikka arvopaperiostot kuukausittain siis nettona vähenevät, ne eivät suinkaan lopu. Lisäksi PEPP-ohjelmaakaan ei haudata, vaan se pidetään rahapolitiikan työkalupakissa ja ollaan valmiita ottamaan käyttöön tarvittaessa.

Milloin sitten koronnostoja?

Keskuspankki on nyt asettanut velkakirjaostoilleen suhteellisen tarkat askelmerkit ensi vuodelle, ja sen jälkeen luonnollisesti kiinnostavat koronnostot. EKP:n tiedotteessa todettiin, että koronnostoja voidaan harkita ”pian” velkakirjaostojen lopettamisen jälkeen, mutta mysteeriksi jää, miten sanaa pian tulkitaan. Markkinaodotuksissa ensimmäisen koronnoston ajankohta ulottuu aikaisintaan vuoden 2023 loppuun, mutta koska epävarmuus on nytkin korkealla, inflaation yllättäessä uudelleen tahtia voidaan myös joutua aikaistamaan.

Inflaatioennusteet lähes tuplaantuivat

Federal Reserven inflaatioennusteet eivät osuneet loppuvuonna lankulle eikä niin tapahtunut EKP:ssakaan. Ensi vuoden inflaatioennuste lähes tuplaantui syyskuun 1,7 %:sta nykyiseen 3,2 %:iin ja kuluvankin vuoden ennustetta keskuspankki joutui nostamaan. Vaikka pääjohtaja Lagarde odottaa hintojen nousun tasoittuvan ensi vuonna, hän myöntää, että inflaatio pysyttelee keskuspankin kahden prosentin tavoitteen yläpuolella suurimman osan ensi vuotta. Hintojen nousun hidastumista perustellaan edelleen suhteellisesti laskevin energiahinnoin, Saksan alv-vaikutuksin ja kysynnän normalisoitumisella. Energiahinnat ovat ennusteessa kuitenkin suuri kysymysmerkki.

Inflaatioennusteen nostojen kaveriksi ensi vuodelle ei saatu nousseita talouskasvuennusteita, sillä reaalisen bkt:n kasvuennustetta laskettiin 4,2 %:iin. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi edelleen ripeää kasvua euroalueella erittäin vahvan vuoden 2021 jälkeen. Torstaina julkaistut alustavat ostopäällikköindeksit joulukuulta osoittivat, että euroalueen talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden mentäessä, mutta on edelleen vahvaa etenkin teollisuudessa. Uusi virusvariantti sen sijaan lisää riskejä jälleen palvelualoilla.

Mikäli EKP:n näkemystä on uskominen, ensi vuosi on euroalueella ripeän, mutta hidastuvan talouskasvun ja edelleen korkeana pysyttelevän inflaation aikaa ennen paluuta ”tavallisempaan” hitaan kasvun ja inflaation ympäristöön. Luonnehtisin talousennusteita hyvinkin optimistisiksi ja suurena kysymysmerkkinä on, riittääkö kotitalouksien kysynnässä puhtia vielä ensi vuoden loppuun asti. Lisäksi täytyy muistaa, että euroalueen kasvu on ollut vientivetoista, joten tulevaisuuden näkymä riippuu myös mm. muiden suurtalouksien (USA, Kiina) kehityksestä.