Vuodesta 2024 tulee iso ja riskinen vaalivuosi

Vuotta 2024 leimaa pitkälti samat teemat, kuin viime vuottakin. Yhdysvaltain talous pauhaa, Eurooppa sinnittelee taantuman nurkilla ja Kiina yrittää käynnistää talousmoottoriaan kuin meikäläinen laina-autoa viime viikonlopun pakkasessa (ei onnistunut.) Pörssiyhtiöt etenkin kotimaassa keskittyvät kannattavuuksiensa suojelemiseen.

Inflaation odotetaan laskevan ja korkojen hilautuvan sitä myötä alaspäin.

Ihmisillä on paha tapa odottaa tulevaisuudelta sitä, mitä lähimenneisyydessä on tapahtunut.

Ilmeinen ero aiempaan vuoteen on valtava määrä vaaleja eri demokratioissa. Suomen harmaat presidentinvaalit on vain pisara meressä. Enkä viittaa myöskään Algerian tai Chadin presidentinvaaleihin, vaan ensisijaisesti maailmantalousveturin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, jotka jännittävät sijoittajia. Sen lisäksi Kiinan lihassa pistävässä piikissä Taiwanissa on tärkeät vaalit kulman takana. Maailman suurimmaksi demokratiaksi tituleeratun Intian parlamentti valitaan uudelleen. Geopolitiikka on nyt kaikkien huulilla Ukrainan ja Lähi-idän sotien takia.

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat tietysti kiintopiste vuoden lopulla. Maailman keskeisin osakeindeksi SP500 on noussut noin 83 % vaalivuosista, mutta niin indeksi tuppaa tekemään muutenkin osakkeiden noustessa keskimäärin kahtena vuotena kolmesta viime vuosikymmenien aikana. Osasyy vahvaan osakemarkkinaan voi olla istuvan presidentin hallinnon motiivi elvyttää ja kiihdyttää taloutta, koska äänestäjien valintaan vaikuttaa, paljonko leipää saadaan pöytään. Ja Joe Biden on todellakin kunnostautunut elvyttävän fiskaalipolitiikan saralla kuin viimeistä päivää.

Pieni otosmäärä ei valitettavasti kerro paljoa tulevasta.

Ryan Detrickillä oli myös olemattoman pieneen aineistoon pohjautuen mielenkiintoinen, anekdoottinen huomio siitä, miten SP500 ei ole kertaakaan pressavaalivuotena laskenut, mikäli välivaalivuosi on ollut punaisella. Tämän hetken vahvin voittajakandidaatti iäkkäistä kärkiehdokkaista, Donald Trump, on tietysti hieman erilainen presidentti mitä Yhdysvaltain demokraattisten instituutioiden kunnioittamiseen ja säilyttämiseen tulee, millä voi olla erinäisiä kauaskantoisia seurauksia maailman tärkeimmälle taloudelle. Lyhyesti voi todeta, että Trump edustaa tietynlaista katkosta ja populismia ajaessaan Yhdysvaltojen eristymistä ja ensisijaisuutta, siinä missä epäsuosittu Biden edustaa institutionaalista jatkuvuutta sisäpolitiikassa kansainvälisellä areenalla.

Palaten vielä Taiwaniin, sijoittajapiireissä Kiinan mahdollista hyökkäystä Taiwaniin jännitetään yhä enemmän Ukrainan ja Lähi-idän sodan myötä. Taiwanin presidentinvaalit ja itsenäisyyden alleviivaaminen saattavat provosoida Kiinalta jonkinlaisia vastareaktioita, kuten suurvaltojen herkkähipiäiseen menoon kuuluu.

Pitkässä juoksussa sotakaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Bloombergilla oli karkeita ekonomistien hahmotelmia, minkälaisen syväkyykyn maailmantalous ottaisi, mikäli Kiina yrittäisi väkivallalla liittää Taiwania itseensä. Mikäli Kiina piirittäisi mereltä Taiwanin ja Yhdysvallat vastaisi liittolaisineen tähän talouspakotteilla, laskisi maailmantalous viitisen prosenttia. Mikäli Yhdysvallat menisi mukaan konfliktiin lokaalisti, olisi vaikutus peräti 10 %.

Tarkat prosentit eivät ole oleellisia. Pääseikka on, että sotku olisi massiivinen. Taiwan on maailman tärkein puolijohteiden tuotantoalue. Maailmantalous laski koronapandemiassa ja finanssikriisissä viitisen prosenttia, joten näillä arvioilla Taiwanin sota olisi pahin kriisi sataan vuoteen taloudessa eikä kukaan osaa ennakoida lopullisia seurauksia.

Hyvä uutinen on, että tällainen seikkailu olisi kallis mikä laskee haluja ryhtyä siihen. Toisekseen, kuten Ukrainan sotakin muistutti, tällaisen operaation valmistelu veisi kuukausia, ellei vuosia ja tämä antaisi maailmalle aikaa varautua ja sopeutua. Jo nyt useissa maissa investoidaan omaan puolijohdeteollisuuteen hiki hatussa. Sijoittajat ovat myös varpaillaan Taiwanin suhteen. Maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett myi tunnetusti Taiwan Semiconductorin osakkeet epämääräisesti geopoliittisiin riskeihin viitaten vuosi sitten lyhyen salkussapidon jälkeen.

Vaikka konflikti tuntuu epätodennäköiseltä, olisi sen seuraukset niin suuret, että se kannattaa pitää ainakin mielessä.

Lisää tästä ja monesta muusta aiheesta löytyy päivän Vernerin Vartista.