Venäläistä rulettia ruplan kurssissa
Venäjän ruplan kurssi on heilahdellut villisti, ja etenkin viime viikko oli ruplalle varsinaista venäläistä rulettia rajuine käänteineen. Sekä euro että dollari ovat vahvistuneet kesästä lähtien ruplaa vastaan ja viime viikolla kurssissa nähtiin hyppäys. Taustalla on monia tekijöitä, kuten kallistunut öljyn hinta, mutta yhtenä merkittävimmistä pidetään muutosta valuuttamarkkinaan liittyvissä pakotteissa sekä niistä alkaneissa spekulatiivisissa liikkeissä.
Yhdysvaltain viranomaiset asettivat kesäkuussa Venäjää vastaan pakotteet, jotka käytännössä lopettivat kaiken dollari- ja europohjaisen kaupankäynnin Moskovan pörssissä, myös valuuttapörssissä, ja veivät valuuttakaupankäynnin pörssin ulkopuoliselle OTC-markkinalle (over-the-counter). Tämä tarkoitti samalla sitä, että kaupunkäynti ruplalla väheni selvästi, mutta myös tietojen saaminen valuuttamarkkinan liikkeistä on ollut entistä vaikeampaa.
Koska Venäjän keskuspankin kauppa dollareilla ja euroilla estettiin, se on käyttänyt ulkomaan valuutan kauppoihin Kiinan juania. Viime keskiviikkona Venäjän keskuspankki ilmoitti Reutersin mukaan, että se lopettaa ulkomaan valuutan ostot vähentääkseen painetta rahoitusmarkkinalla ja ruplien tarjontaa. Nähtävästi liike hieman auttoi, sillä ruplan kurssi euroa vastaan on viime päivinä vakaantunut. Tilanne on kuitenkin vaikea, sillä pakotteita ei olla poistamassa, ja lisäksi heikko rupla ruokkii inflaatiota.
Venäjällä kuluttajahintojen nousu on ollut Reutersin mukaan 8 % vuodentakaisesta ja viikkotasolla 0,4 %. Koska Venäjän talous on riippuvainen mm. elintarvikkeiden tuonnista, heikko rupla vauhdittaa entisestään inflaatiota tuontihintojen nousun kautta. Suurin osa tuonnista Venäjälle on tullut Ukrainan sodan alettua Kiinasta (ks. kuvio), joten juan-reservejäkin tarvitaan kaupankäyntiin.
Kuvio. Venäjän suurimmat tuontimaat 2023. Lähde: Statista.
Venäjän esimerkki näyttää, kuinka epävakaus valuuttamarkkinalla heijastuu nopeasti myös reaalitalouteen. Kiihtyneen inflaation vuoksi Venäjän keskuspankki on joutunut nostamaan ohjauskorkonsa 21 %:iin. Samalla etenkin työmarkkinalla näkyy sodan vuoksi niukkuutta: työttömyysaste tippui lokakuussa 2,3 %:iin ja reaalipalkat nousivat 8,4 %:iin, sekin lisäten osaltaan inflaatiopaineita. Niin kauan kuin valuuttakaupunkäynti tapahtuu pörssin ulkopuolella, volatiliteettia on todennäköisesti luvassa – ja talouden vuoristoratakyyti jatkuu.
