Tuhannen elvytystaalan kysymys: Inflaatiota vuonna 2021?
Vuodelle 2021 yritetään pedata kultakutrien talousympäristöä, jossa kasvu on trendikasvua nopeampaa, mutta inflaatio jää vaimeaksi. Keskityn tässä tekstissä kysymykseen siitä, pysyykö inflaatiopeikko todella piilossa ensi vuonnakin vai pitäisikö hintatason nousuun jo valmistautua.
Puolesta ja vastaan: Rahan määrä
Jo taloustieteen peruskurssilla opetetussa rahan kvantiteettiteoriassa rahan määrän kasvu johtaa ennen pitkää inflaation kiihtymiseen. Koronapandemian aikaiset elvytystoimet kasvattivat totta tosiaan rahan määrää ennätystahdilla vuonna 2020, eikä stoppia elvytykselle ainakaan vielä ole nähty. Inflaatio on sen sijaan madellut, mutta ehkä ensi vuonna raha lähtee kiertoon ja kuluttajahintojenkin nousu vihdoin kiihtyy sen seurauksena?
Matala korkotaso on luonut otolliset olosuhteet kotitalouksien ja yritysten lainakysynnän kasvulle. Syyskuussa julkaistuissa pankkikyselyissä dominoivana tekijänä näytti kuitenkin olevan epävarmuus sekä lainojen tarjonnassa että kysynnässä sen sijaan, että matalat rahoituskustannukset olisivat kannustaneet lainanottoon. Matalan korkotason vaikutukset eivät siis ole ”valuneet” lainanoton kautta kokonaiskysyntään, eli kulutukseen ja investointeihin. Toisin sanoen, raha ei ole lähtenyt reaalitaloudessa kiertoon, vaikka sen määrä on kasvanutkin kovaa tahtia. Tämä selittää osaltaan heikkoa yhteyttä inflaation ja rahan määrän välillä.
Kuvioiden lähde: TS Lombard
Puolesta: Verotus ja öljy
Euroalueella verotuksella on näppinsä inflaatiopelissä. Suurimmassa eurotaloudessa Saksassa oli käytössä arvonlisäveron huojennukset koronakriisin vuoksi heinäkuusta joulukuuhun 2020. EKP:n mukaan muutokset verotuksessa olisivat laskeneet kuluttajahintaindeksiä parhaimmillaan jopa 0,6 %-yksikköä kuluvan vuoden aikana. Kun verohelpotuksista luovutaan, paine kuluttajahintojen nousulle lisääntyy. Myös öljyn hinta noussee Q1’21:n lopussa heikosta vertailukaudesta, sillä maaliskuussa 2020 öljyn keskihinta tippui 30 dollariin/bbl. Näihin tekijöihin perustuen voidaan alkuvuonna 2021 saada talouteen pienimuotoinen inflaatiopiikki myös USA:ssa, sillä öljyn hintavaikutukset ovat globaaleja. Em. tekijät nostavat kuitenkin lähinnä laajaa inflaatiomittaria, mutta pohjahintojen nousun odotetaan jäävät edelleen vaisuksi.
Vastaan: Vajetta resurssien käytössä
Hintojen nousu perustuu niukkuuteen, eli siihen että kysyntä ylittää tarjonnan. Etenkin työllisyysmittareilla tarkasteltuna niukkuutta on kyllä työpaikkojen määrässä, eli tarjontapuolella, mutta ei työn kysynnässä. Tämä korostuu etenkin USA:ssa, jossa edelleen miljoonia kansalaisia on koronapandemian ajalta työttömänä. Myös euroalueella odotukset työllisyyden suhteen ovat edelleen olleet alavireisiä eikä kriisiä edeltäviä tasoja ole saavutettu (ks. kuvio alla). Vajetta taloudessa ei näiden lukujen valossa olla kuromassa umpeen hetkessä, mikä vähentää myös inflaatiopaineita.
Lähde: TS Lombard
Syklisesti inflaatio ja työttömyys kulkevat peräkanaa, sillä kuluttajahintojen nousu alkaa tyypillisesti 18 kuukautta työllisyyden kasvun ensimmäisten merkkien jälkeen (lähde: TS Lombard). Jos siis ajatellaan, että USA:n työmarkkinan pohjat nähtiin toukokuussa, inflaatiopaineita ei pitäisi muodostua ennen 2021 loppua. Tämän jälkeen vuonna 2022 inflaatiotrendi voi hyvinkin vahvistua, mikäli talouden resursseja saadaan käyttöön, Federal Reserve elvyttää ja talouspolitiikassakaan ei kiristetä vyötä. Euroalueella voidaan kuluttajahinnoissa nähdä pienoista nousua, mutta EKP:kaan ei odota ennusteissaan suuria muutoksia (2022e 0,7 % ja 2023e: 1,2 %).
Tämä vuosi osoitti, että yllättäviä tekijöitä ei pidä taloudessa aliarvioida. Täysmittaisen elvytyksen jatkuminen ja samanaikainen patoutuneen kysynnän purkautuminen voisi hyvinkin johtaa talouden ylikuumenemiseen ja samalla inflaation aitoon paluuseen. Sijoittajalle tilanne olisi epämiellyttävä, sillä se pakottaisi keskuspankit ennen pitkää ajamaan alas anteliasta elvytystään. Vaihtoehto on syytä pitää mielessä, mutta vaikka tällä hetkellä ennusteissa vaakakupissa enemmän painavat seikat hitaan inflaation puolesta. Takavuosien talousympäristöön siis hiljalleen palattaisiin.