Timo Holmström Alokkaan haastattelussa

128. Timo Holmström

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Timo Holmström on sijoittava opettaja, joka on omistautunut lukiolaisten talousosaamisen kehittämiseen. Hän on erityisesti tunnettu Lukiolaisten sijoittajakoulun perustajana, jonka kautta hän on inspiroinut nuoria ymmärtämään sijoittamisen merkitystä ja korkoa korolle -ilmiön voimaa.

Timolla on pitkäjänteinen ja harkitseva sijoitustyyli, eli sellainen, joka voisi sopia useimmille meistä. Hän ei tavoittele turhaan nopeita voittoja, vaan tuntuu luottavan siihen, että markkinoiden pitkän aikavälin nousu tekee työnsä – kuulostaa hyvältä ja stressittömältä tavalta ajatella.

Vaikka sijoittaminen on Timolle tärkeää niin hän tietää myös, että elämässä on muutakin ja se selviää hyvin hänen vastauksistaan.

Timo auttaa toimillaan monia nuoria ihmisiä, tavalla joka auttaa heitä koko elämänsä. Varallisuus tuo turvaa ja vapautta elämään, jotka tuovat myös hyvinvointia ja onnellisuutta.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen historian ja yhteiskuntaopin opettaja Etelä-Tapiolan lukiossa. Olen työskennellyt opettajana kaikkiaan 16 vuotta. Tätä ennen työskentelin tiedetoimittajana. Asun Espoossa ja harrastan sählyä ja kitaran soittoa. Antiikin historia on lähellä sydäntäni. Haluan lisäksi edistää kansankapitalismia, joka on tie kansakunnan vaurastumiseen.

2. Millainen olet sijoittajana?

Olen konservatiivinen sijoittaja, joka ei juurikaan tavoittele indeksiä parempaa tuottoa. Suurin osa sijoituksistani on laajasti hajautetuissa matalakuluisissa rahastoissa. Tämä on paitsi tutkitusti järkevä tapa sijoittaa, se auttaa myös tunteiden hallinnassa. Mitä vähemmän tekee kauppaa, sitä paremmin nukkuu yönsä. Esimerkiksi viimeaikainen myllerrys ei juurikaan näkynyt salkussani, sillä muut sijoitukset kompensoivat Yhdysvaltain pörssin heikkoa kehitystä.

3. Millainen sijoitushistoriasi on?

Aloitin sijoittamisen verrattain myöhään, mikä on yleinen sijoittamiseen liittyvä virhe. Aluksi se oli aikamoista haparointia, mutta kun oman sijoitusfilosofian sai viimein hahmoteltua, olen onnistunut pysymään suunnitelmassani. Rahastojen lisäksi minulla on osakesäästötili, jolla teen ajoittain pienimuotoista osakepoimintaa. Tavoitteena ei ole niinkään ylituotto vaan lähinnä arkea piristävä harrastus. Keskityn pieniin yrityksiin, jotka eivät kiinnosta suursijoittajia ja voivat olla näin alihinnoiteltuja.

4. Suosittele kolmea sijoituskirjaa tavalliselle suomalaiselle sijoittajille, perustelethan valintasi.

Heikki Keskivälin Tähtäimessä osakkeet on mielestäni paras suomenkielinen kirja sijoittamisesta. Burton G. Malkielin Sattuman kauppaa Wall Streetillä on ikivihreä klassikko. Robert J. Shillerin Irrational Excuberance sai aikaan oivalluksia.

5. Kerrotko meille tästä Lukiolaisten sijoittajakoulusta, jonka sinä olet kehittänyt? 😊

Aloitin opettamaan sijoittamista lukiolaisille Englantilaisessa koulussa vuonna 2016. Sain idean valvoessani ylioppilaskirjoituksia. Olin juuri aloittanut osakesäästämisen ja minua harmitti, että olin viivytellyt päätöksen kanssa niin pitkään. Aloin miettimään, mitä opettajana voisin tehdä sen eteen, että nuoret välttäisivät virheeni ja rohkenisivat lähteä nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä mahdollisimman varhain. Alusta asti oli selvää, että nuoria kiinnosti valtavasti sijoittaminen. Hyvien alkukokemusten takia otin yhteyttä Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestöön, jonka tavoitteena on edistää nuorten taloustaitoja. He innostuivat ajatuksesta, ja sittemmin kurssi onkin otettu käyttöön toiseen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomea. Kurssi on nykyään nimeltään NYTin Sijoittajakoulu.

6. Miten Lukiolaisten sijoittajakoulu on vaikuttanut mielestäsi opiskelijoiden talousosaamiseen ja heidän suhtautumiseensa säästämiseen ja sijoittamiseen? Millaisia haasteita sijoittamisen opettamiseen liittyy lukiossa, ja miten kurssilla varmistetaan, että opiskelijat saavat realistisen kuvan sijoittamisesta?

Se on levittänyt sijoittamisen ilosanomaa nuorten parissa. Olennaista tässä on pitkäjänteinen ajattelu. Ihmiset usein yliarvioivat sen, mitä voidaan saavuttaa lyhyessä ajassa, mutta aliarvioivat sen, mitä he voivat saada aikaan pitkällä tähtäimellä. Tämä viisaus pätee erityisen hyvin sijoittamiseen. Yleinen harhaluulo on se, että sijoittamisella tavoitellaan nopeaa rikastumista. Tosiasiassa kyse on hitaasta puurtamisesta, jonka todelliset tulokset näkyvät vasta vuosikymmenen tai -kymmenien päästä.

Pedagoginen haaste on saada hetkessä elävät nuoret pohtimaan elämäänsä pitkällä aikajänteellä, jolloin nyt tehtävillä ratkaisuilla on suuri vaikutus tulevaisuudessa. Sijoittajakoulu-kurssilla teemme ensimmäisellä tunnilla korkoa korolle -laskelmia. Pyydän opiskelijoita pohtimaan, minkälaisen summan he kykenisivät kuukausittain säästämään ilman että heidän elintasonsa olennaisesti laskee. Tämä voi olla esimerkiksi 15 euroa. Sitten he saavat laskea, millaisia tuottoja kuukausisäästäjä voi saada 40 tai 50 vuodessa, mikäli hän sijoittaa nämä säästöt pörssiin 7 %:n tuotolla. Tulokset herättävät opiskelijoissa aina innostusta.

7. Mitkä ovat sinusta parhaita puolia siinä, että nuori innostuu ja kiinnostuu sijoittamisesta?

Vaurastumisen lisäksi sijoittaminen vahvistaa yleistä kiinnostusta talouteen. Ennen muuta se opettaa nuoria tarkastelemaan markkinataloutta yritysten ja omistajien näkökulmasta, sen sijaan että sitä pohdittaisiin vain työntekijän tai kuluttajan vinkkelistä. On tyydyttävää seurata vierestä, kun 17-vuotias lukiolainen käy läpi pörssiyhtiön tasetta ja tuloslaskelmaa. Nämä ovat olennaisia taitoja, joista on valtavasti hyötyä työelämässä. Ymmärtämällä taloutta voi ymmärtää maailmaa.

8. Mitä vinkkejä antaisit, jos haluaa kannustaa nuoria yleisesti sijoittamisen ja oman talouden hallinnan piiriin?

Ennen muuta rahasta kannattaa puhua omille lapsilleen. Minulla on kaksi lasta ja kerron heille avoimesti perheemme tuloista, kulutuksesta, veloista ja sijoituksista. Kun minä olin nuori, sijoittamisesta tai rahasta ei juuri puhuttu kotona tai koulussa. Se oli eräänlainen tabu, ja sijoittamista pidettiin jopa moraalittomana toimintana. Tähän on onneksi tullut viime vuosina muutos. Sijoittaminen ja yrittäjyys nähdään nykypäivänä kansakunnan hyvinvointia edistävinä asioina

9. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa, esimerkiksi ettet lähde ”fomottamaan” jne.?

Daniel Kahnemanin sanoin ihmisillä on tapana aliarvioida sattuman merkitys menestyksen takana. Hyvillä sijoittajilla on usein käynyt vain hemmetin hyvä tuuri. He ovat esimerkiksi lähteneet sijoittamaan juuri globaalin noususuhdanteen alkuvaiheessa tai hankkineet ensiasuntonsa täydelliseen aikaan. Järkevä sijoittaja osaa arvioida omia kykyjään realistisesti. Sijoittajan taidot mitataan vasta sitten, kun markkinat ovat ainakin kerran toden teolla romahtaneet.

10. Mitä konkreettisia tavoitteita sinulla on sijoittamisen suhteen?

Olen melko tyytyväinen nykyiseen elintasooni lukion opettajana. Sijoittaminen on minulle mukava tapa kerryttää omaisuutta paitsi eläkepäiviä varten, myös lasteni hyvinvoinnin turvaksi. En siis haaveile aikaisesta eläköitymisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta. Voisin sanoa, että sijoitushorisonttini ylittää oman elinikäni.

11. Jos sinun pitäisi varoittaa Alokasta yhdestä aloittelijan sijoittamisen sudenkuopasta, mistä varoittaisit tai miksi?

Ihminen on pohjimmiltaan metsästäjä-keräilijä, jonka toimintaa ohjaavat tunteet soveltuvat huonosti sijoittamiseen. Evoluution muovaamat vaistomme suosivat nopeita reaktioita, varovaisuutta ja lauman mukana kulkemista – mutta sijoitusmaailmassa nämä piirteet voivat koitua kohtalokkaiksi. Mielemme on erityisen heikko kestämään tappioita, kun pitäisi pysyä rauhallisena ja pitää kiinni hyvistä sijoituksista. Ahneus ajaa meidät ostamaan huipulla, kun kaikki muutkin näyttävät rikastuvan. Lyhytjänteinen ajattelumme ohjaa meitä hakemaan pikavoittoja ja välttelemään epämukavuutta, vaikka pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat sijoittajan tärkeimmät ominaisuudet.

Kiitos vastauksista Timo! 🙏

Vielä erityiskiitos Timollle siitä, että autat nuoria ihmisiä toimillasi, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä positiivisesti. Varallisuus tuo turvaa, vapautta ja hyvinvointia, joka edistää onnellisuutta! 🙂