Terveisiä maailman suurimmasta puolijohdekonferenssista – 10 havaintoa tapahtumasta | Sifter

Sifter-rahaston salkunhoitotiimi laskeutui Taipein lentokentälle sunnuntaiyönä 1. syyskuuta. Miksi halusimme viettää viikon Taiwanissa, Taiwan Semicon 2024 -tapahtumassa? Syy on hyvin selvä. Sifterin salkusta yli 25 % on sijoitettuna puolijohdenalan yhtiöihin.

Sifterin ensimmäinen sijoitus puolijohdeyhtiöihin tehtiin jo vuonna 2013, kun sijoitimme Taiwan Seminconductoriin. Nyt edessä oli Taiwan Semicon, puolijohdealan forum, jossa olivat mukana kaikki merkittävät alan yhtiöt ympäri maailman.

Tunnelma oli innostunut ja välillä hyvin tekninen. Päällimäisenä jäi mieleen, että puolijohdetoimialalla on kova tekemisen meininki. Mitä muuta havaitsimme tapahtumasta?

Puolijohdetoimialan odotetaan kasvavan noin 20 prosentin vuosivauhtia kohti 1 000 mrd rajapyykkiä vuoteen 2030 mennessä (nyt noin 600 mrd). Kuva: SEMI Market Outlook, Clark Tseng (SEMI)

1. Taiwan on puolijohdeteollisuuden kulmakivi

Ilman Taiwania globaalit puolijohdemarkkinat eivät toimisi. Tämä tekee maan vakaudesta ensiarvoisen tärkeän sijoittajille. Valtaosa maailman edistyksellisimmistä siruista valmistetaan TSMC:n tehtailla Taiwanissa. Tämän vuoksi Yhdysvallat ja myös Japani ovat ottaneet Taiwanin siipiensä suojaan.

Geopoliittiset riskit ovat aina olemassa, mutta toisaalta paineistus Kiinan puolelta Taiwania kohtaan on jatkunut jo 1960-luvulta lähtien. Ei siis mitään uutta taiwanilaisille.

Seminaariesityksissä puhuttiin jonkin verran geopolittisesta epävakaudesta riskinä puolijohdeteollisuudelle, mutta Kiinaa ei erikseen esityksissä mainittu. Sen sijaan kauppasotia pidettiin suurempina riskeinä, koska ne vahingoittaisivat kaikkien puolijohdearvoketjussa toimivien yhtiöiden liiketoimintaa.

2. Mooren lain hidastuminen avaa ovia uusille innovaatioille

Sirujen koon pienentyminen ja laskentetehon tuplaantuminen on Mooren lain edellytys. Muun muassa Nvidian perustaja, Jensen Huang, on todennut Mooren lain olevan vanhentunut. Tätä eivät siruinsinöörit Taiwanissa hyväksyneet. He näkevät Mooren lain haasteena, joka avaa mahdollisuuksia uusille innovaatioille, kuten energiatehokkuuden parantamiselle ja sirujen pakkauksen kehitykselle.

Seminaarissa korostui, että sirujen modernit pakkausmenetelmät ovat yhä tärkeämmässä roolissa, kun sirujen suorituskykyä pyritään parantamaan. Taustalla on se, että sirujen suorituskykyä on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa parantaa perinteisillä front end -menetelmillä, joissa piikiekkojen pinnoille ahdetaan yhä suurempia määriä transistoreita etsaamisen, pinnoittamisen ja litografian keinoin.

Uusia tehokkuusetuja haetaan yhä enemmän moderneista pakkausmenetelmistä, joissa siruja liitetään tiiviisti yhteen rinnakkain ja päällekkäin.

Esimerkiksi Sifter-rahaston salkussa oleva hollantilainen BE Semiconductor on Hybrid Bonding -laitteiden valmistaja ja näin olemme mukana sirujen pakkausteknologian kehittymisen trendissä.

3. Tekoäly kehittäminen ajaa puolijohteiden kasvua

Tekoälymallien kehittäminen tarvitsee valtavaa laskentatehoa, johon tarvitaan datakeskuksia ja puolijohteita. Tällä hetkellä AI-sirujen kysyntä vastaa lähes 70 % puolijohdealan kasvusta.

Tässä on luonnollisesti sekä riski että mahdollisuus. Esimerkiksi hollantilaisen ASML:n edustaja arvioi, että datan määrä jatkaa räjähdysmäistä kasvuaan ja tulee kymmenkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana. Pitkän aikavälin kysyntä tarjoaa puolijohdeyhtiöille kestävän kasvualustan. Riskinä on kuitenkin se, että usko tekoälyn kehittämiseen laskee, joka vaikuttaisi merkittävästi puolijohdeteollisuuden investointien määrään laskevasti.

ASML:n edustaja arvioi, että datan määrä jatkaa räjähdysmäistä kasvuaan ja tulee yli kymmenkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana. Kuva: Greet Storms, ASML

4. ”AI is a race of energy-efficient computing”

Kaikki arvoketjun toimijat etsivät kuumeisesti ratkaisua, miten pienentää sirujen kokoa, parantaa laskentatehoa ja erityisesti vähentää energiakulutusta. On arvioitu, että prosessorin energiasta 40 % menee sen viilentämiseen, eli tavallaan hukkaan.

Applied Materials -yhtiön toimitusjohtajan, Gary Dickersonin, mukaan toimialalla on hurja kilpailu käynnissä siitä, miten energiankulutusta voidaan laskea alemmaksi. “AI is a race of energy-efficient computing”, totesi Dickerson.

5. TSMC:n dominanssi jatkuu ja Nvidiaa tullaan haastamaan

TSMC on Taiwanin kuningas. Kun TSMC:n johtajat puhuivat foorumissa, oli seminaarisalit täynnä ja kaikki kuuntelivat hiljaa. TSMC:lle on kieltämättä keskittynyt valtaa, koska he valmistavat maailman pienimpiä ja edistyksellimpiä siruja.

TSMC alkaa kenties myös käyttämään valtaansa. TSMC on hiljattain julistanut, että sirujen modernit pakkausmenetelmät ovat nykyisin osa heidän strategista kohdemarkkinaansa – perinteisten front end -prosessien lisäksi.

Front end -prosessit tuovat edelleen noin 90 % TSMC:n liikevaihdosta, mutta back end -prosessien rooli on korostunut AI-sirujen kysynnän kasvaessa voimakkaasti.

AI-siruissa modernit pakkausmenetelmät ovat keskeisessä roolissa ja mahdollistavat muun muassa sen, että tiedonsiirto AI-prosessorin ja sen käyttämän muistin välillä on riittävän nopeaa.

TSMC:n kehittämä CoWoS-pakkausmenetelmä on puolestaan nopeasti muodostunut AI-sirujen standardiksi ja TSMC:n julistus antaa ymmärtää, että he eivät aio luopua saavuttamastaan asemasta.

Hintojen korotuksissa TSMC on toistaiseksi ollut varovainen. Sijoittajina toivoisimme, että he käyttäisivät valtaansa myös hinnoittelussa.

Esimerkiksi Nvidia saa leijonan osan voitoista suunnittelemistaan GPU-siruista verrattuna TSMC:hen, joka ne valmistaa. Viimeaikoina TSMC:n äänen paino on muuttunut sellaiseen suuntaan, että hinnankorotukset Nvidian GPU-siruille voisivat tulla kyseeseen. Nvidia saa siis painetta asiakkailtaan.

On ehkä vain ajan kysymys, koska Microsoft, Meta tai Alphabet pystyy itse suunnittelemaan vastaavia Nvidian kaltaisia prosessoreita. Tästä ei tosin ole faktaa, mutta Nvidian sirut ovat niin kalliita, että tuskin jättimäiset yritykset haluavat niistä jatkossa yhtä paljoa maksaa.

6. Puolijohdealan valmistuskapasiteetti globalisoituu

Yhdysvaltalaiset jättiyhtiöt (Microsoft, Meta, Alphabet ja Amazon) investoivat datakeskuksiin ja tekoälyn kehittämiseen, koska kukaan heistä ei uskalla olla sijoittamatta.

Vuonna 2025 pelkästään nämä neljä yhtiötä ovat kertoneet investoivansa 190 miljardia tekoälyn kehittämiseen tarkoitettuihin datakeskuksiin.

Jätti-investoinnit johtavat siihen, että sirujen tuotantokapasiteettia, laitteita sekä palveluita on lisättävä.

Vuonna 2024 pelkästään Kiina investoi 50 miljardia tuotantokapasiteetin rakentamiseen. Protektionismi ja pelot kauppasodista ovat johtaneet siihen, että muutkin maanosat ovat alkaneet rakentaa omaa sirukapasiteettia. Kuva: SEMI Market Outlook, Clark Tseng (SEMI)

Arvioiden mukaan vuonna 2027 Yhdysvallat lisäävät tuotantokapasiteetin investointeja, kuten uusia tehtaita, nykyisestä 22 miljardista 33 miljardiin. Euroopassa noustaan 10 miljardin tasosta lähelle 20 miljardia. Kauppasodan riski, protektionismi ja kasvava kysyntä johtavat valmistuskapasiteetin globalisoitumiseen.

7. Maksavatko massiiviset AI-investoinnit itsensä takaisin?

Yksi kuumista teemoista tuntuu olevan ”on-device AI” eli se, miten tuoda AI osaksi päätelaitteita, kuten puhelimia tai autoja.

Arvioiden mukaan suurin arvo syntyy siellä missä uusia palveluita ja ansaintamalleja luodaan, ei siis infrassa itsessään.

Tähän saumaan isot hyper scalerit iskevät, esimerkiksi Microsoft ja Alphabet. Media ja sijoittajat ovat huolissaan siitä, että investointirahoille ei synny vastinetta. Forumin puhujat rauhoittelivat mieliä ja pyysivät kärsivällisyyttä. Ensiksi rakennetaan infra ja sitten syntyy sovellukset, palvelut ja kaupallinen toiminta. Riittääkö sijoittajien kärsivällisyys? Se jää nähtäväksi.

8. Puolijohdealan voittajat ja häviäjät

Puolijohdeala muuttuu ja liikkuu erittäin nopeasti. On lähes mahdoton ennustaa, mikä teknologia voittaa kolmen, viiden tai kymmenen vuoden päästä. Mielestämme on melko turvallista investoida yhtiöihin, jotka ovat oman nichensä isoimpia toimijoita, ja joilla on pitkä oppimiskäyrä tuotteiden suunnittelusta tai valmistuksesta.

Tällä hetkellä puolijohdealan voittajia ovat olleet siruja suunnittelevat toimijat, kuten Nvidia, ja siruja valmistavat yhtiöt, kuten TSMC. Lisäksi hyvin ovat pärjänneet sirulaitteita valmistavat yhtiöt kuten ASML ja Applied Materials.

Entä häviäjät? Yhdysvaltalaiset jättiyhtiöt investoivat 190 miljardia datakeskuksien ja tekoälyn kehittämiseen, koska kukaan ei uskalla olla sijoittamatta. On aika varmaa, että myös yli-investointeja tehdään ja sijoittajille kuuluvaa rahaa häviää – tai siirtyy Aasian, jossa siruja valmistetaan. Voi olla, että jotkut näistä yhtiöistä ainakin polttavat kassaansa saamatta investoinneilleen takaisinmaksua.

On myös aika varmaa, että ne maat, jotka eivät investoi puolijohteiden kehittämiseen tulevat jäämään jalkoihin globaalissa kasvussa. Pahimmillaan muusta maailmasta tulee riippuvainen näiden yhtiöiden ja maiden politiikasta, kuten Venäjälle ja Kiinalle on käynyt. Kiina ei tähän rooliin suostu.

Kiina on investoinut viime vuosina eniten maailmassa oman tekoälyosaamisen ja infran kehittämiseen ja tulee näin varmasti jatkamaan. Myös Yhdysvallat ja Eurooppa ovat vihdoin heränneet.

Mielenkiintoista kyllä, messuilla ei puhuttu politiikasta mitään. Kaikki kansalaisuudet tuntuivat hengittävän samaa puolijohdeilmaa. Kauppapolitiikkaa sivuttiin riskeinä vain muutamissa luennoissa.

9. Kannattaako sijoittajan olla mukana teknisillä messuilla?

Tätä kysyimme toisiltamme muutaman kerran, kun kuuntelimme puolijohdetohtorien atomitason esityksiä. Toisaalta, osa esityksistä valaisi hyvin siitä, mihin toimiala on menossa, mitkä asiat ovat vahvasti esillä ja miten yritykset kertovat itsestään. Jo pelkästään se, että näki kuinka toimiala kasvaa ja hengittää, oli näkemisen arvoista.

Salkunhoitotiimimme jäsenet olivat messuantiin tyytyväisiä. He ovat seuranneet, tutkineet ja sijoittaneet useiin puolijohdealan yhtiöihin vuosien ajan. Tällä hetkellä olemme sijoittajina kuudessa puolijohdealan yhtiössä ja Sifter-rahaston varoista noin 25 % on kiinni näissä yhtiöissä. Jo pelkästään tämän vuoksi on pakko oppia koko ajan lisää.

Ei ole mitään järkeä sijoittaa vain uutisten perusteella. On pakko ymmärtää paremmin, mitä toimialalla puhutaan, mikä on isoa ja mikä pelkkää melua. Mitkä puolijohdeyhtiöt tulevat olevaan mahdollisia voittajia? Sitä ei Bloombergin työkaluista näe.

10. Puolijohdealan näkymät sijoittajan silmin

Puolijohdeyhtiöihin sijoittaminen ei ole kovin helppoa. Siihen on useita syitä. On vaikea ymmärtää, mitä yhtiöt oikeasti tekevät ja mihin niiden kilpailuetu perustuu.

Numeroita ja osakehintoja on helppo verrata keskenään, mutta numerot kertovat vain menneestä ja markkinan odotuksista.

Puolijohdealan fundamentit elävät hyvin eri sykliä kuin osakemarkkina. Esimerkiksi vuonna 2023 ja vuoden 2024 keväällä puolijohdealan fundamentit olivat erittäin heikot – oltiin niin sanotusti syklin pohjalla. Kuitenkin samaan aikaan monien sirufirmojen osakehinnat olivat hurjassa nousussa.

Arvioiden mukaan vuodesta 2025 tulee näiden puolijohdeyhtiöiden huippuvuosi, siis yritysten liikevaihdon ja voittojen näkökulmasta. Uusia tehtaita rakennetaan lisää Aasian ulkopuolelle ja laitevalmistajilta ostetaan sirujen valmistuskoneita. On jännää nähdä, miten osakemarkkina reagoi tähän, vai oliko odotetun huippuvuoden 2025 tulokset jo laskettu kevään 2024 hintoihin?

On kuitenkin varmaa, että puolijohdealalla on valtava buumi käynnissä ja se hyödyttää lähes kaikkia alan toimijoita sekä nostattaa globaalia talouskasvua.

Ne yritykset, joilla on parhaat asemat arvoketjussa tulevat kahmimaan suuria voittoja tulevina vuosina, ja jos alan asiantuntijoita on uskominen, niin kasvu on vasta alussa. 

Santeri Korpinen
CEO

Oheinen sisältö on tulkittavissa markkinointiaineistoksi. Inderes ei vastaa esitellyn palvelun tai kohteen sisällöstä. Sisältöä ei tule tulkita suositukseksi käyttää kyseisen toimijan palveluita, esimerkiksi merkitä tai lunastaa rahasto-osuuksia. Ennen mahdollista palvelun käyttöä tutustuthan huolellisesti kyseisen toimijan esittämiin materiaaleihin palveluun liittyen, esimerkiksi avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen sekä palvelun sääntöihin.