Tammikuun uhkapelissä hinta jyrää ja arvo unohtuu

Tammikuussa osakemarkkinoilla nähdään perinteisesti poikkeuksellisen voimakkaita kurssiliikkeitä - yleensä vieläpä ylöspäin. Tammikuuilmiö on yksi pörssin tunnettuja anomalioita ja historiassa nimenomaan kuun alussa on nähty voimakkaita nousuja, mikä toteutui Helsingin pörssissä myös tänä vuonna. Tammikuun menestyjien perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä alkuvuonna sijoittajia vaikuttaisi kiinnostavan lähinnä alhaiset hinnat ja pikavoitot. Ainakin itselleni huomattavasti merkityksellisempi on pian alkava tuloskausi, joka kertoo pörssiyhtiöiden tuloskunnosta ja näkymistä paljon kurssiliikkeitä enemmän.

Tarkastelin Helsingin pörssin voimakkaimpia nousijoita nyt, kun tammikuun puoliväli on ylitetty. Kovimpia nousijoita olivat 18.1. noin klo 10:30 osakekursseilla lukitun listan mukaan Robit, Soprano, Valoe, Efore, Nurminen Logistics, Digitalist, Tecnotree, Silmäasema ja Teleste. OMX Helsinki Cap-indeksin nousijoiden top10 on keskimäärin noussut parissa viikossa noin 35 %. Onnittelen kaikkia, jotka ovat olleet nousuissa mukana. Kestävää tämä tahti ei tietenkään ole.

Tammikuun nousijoihin kuuluu yleensä erityisesti osakkeita, jotka ovat edellisenä vuonna laskeneet voimakkaasti - niin myös tällä kertaa. Sijoittajilla on tapana siivota salkusta heikoimmin kehittyneitä osakkeita vuoden lopulla, mikä painaa näiden osakekursseja edelleen. Käytöstä ohjaa yleensä rationaalinen tapa pienentää verokuormaa eli kotiuttaa tappioita laskeneista osakkeista. Myös salkunhoitajilla on havaittu taipumusta kaunistaa salkun ”näyteikkunaa” vuoden vaihdetta ajatellen, eli siivota virheitä pois salkuista. Tuotot toki kertovat todellisuuden, mutta ehkä uuteen vuoteen on mukava lähteä puhtaalta pöydältä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa ylilyöntejä, joita sitten tehokkaiden markkinoiden hengessä korjaillaan alkuvuonna. Näin on tapahtunut myös tänä vuonna, kuten alla olevasta graafista nähdään. Lähes kaikkien top10-nousijoiden viime vuosi oli todella vaikea.

Samassa graafissa on myös esitetty osakkeiden viimeisen kymmenen vuoden, tai vaihtoehtoisesti koko pörssihistorian tuotto (ei sisällä osinkoja). Valtaosa alkuvuoden tähdistä on ollut poikkeuksellisen heikkoja sijoituksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä herättää ainakin minussa epäilyksiä nähtyjen kurssiliikkeiden rationaalisuudesta. Ryhmän keskimääräinen tuotto on ollut -83,5 % aikajaksolla, mikä kertoo yhtiöiden tuhonneen merkittävästi omistaja-arvoa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä kurssikehitys seuraa yhtiön tuloskehitystä ja arvonkehitystä. Lyhyellä tähtäimellä kurssia ajaa sitä vastoin monesti tunne, tai sentimentti sijoitustermein. Ainoastaan Teleste erottuu joukosta positiivisesti, kun arvioimme pidempää kurssikehitystä. Robitilla ja Silmäasemalla näin pitkää pörssihistoriaa ei ole, joten aikasarja alkaa listautumisien jälkeen. Yhtiöiden alkutaival pörssissä on ollut heikko, mutta erottaisin ne kuitenkin muista yhtiöistä Telesten kanssa vähäisen datan takia.

Kurssirakettien pintapuolinen tarkastelu

Mikä sitten yhdistää näitä alkuvuoden kovimpia nousijoita? Ainakin kaikki ovat suhteellisen epälikvidejä osakkeita ja niitä ohjaavat valtaosin yksityissijoittajat, jotka voivat tehdä sijoituspäätöksiä myös hyvin tunnepohjaisesti. Yleistäminen on paha tapa, enkä missään nimessä väitä kaikkien yksityissijoittajien näin tekevän. Silti huomattavaa on, ettei kovimmista nousijoista löydy yhtään suurempaa yhtiötä.

Lisäksi ainakin suurinta osaa yhtiöistä yhdistää heikko tulostaso tai tappiollisuus. Vuoden 2018 tulokset eivät vielä ole tiedossa, mutta viimeisen 12 kuukauden nettotulos on voitollinen Sopranolla, Trainers’ Housella, Silmäasemalla ja Telestellä. Rumasti tappiolla olivat Robit, Valoe, Digitalist, Tecnotree ja Efore. Jos laajennamme jälleen aikasarjaa kattamaan edelliset kymmenen vuotta (2008-2017), tilanne on vielä surullisempi. Viimeisen kymmenen toteutuneen tilikauden kumulatiivinen tulos on tappiolla seitsemällä yhtiöllä. Positiivisella puolella olivat Robit, Silmäasema ja Teleste, jotka ovat samalla myös ryhmän ainoita, jotka eivät ole ns. senttiosakkeita. Halpa absoluuttinen hinta, millä ei tietenkään ole mitään tekemistä osakkeen edullisuuden kanssa, vaikuttaisi houkuttelevan alkuvuonna.

Jos tarkastellaan vielä osakkeiden riskitasoja, ne vaikuttaisivat monilla olevan todella korkeita jo tiukan rahoitustilanteen takia. Efore keräsi vasta uutta rahoitusta ja saa nyt uuden yrityksen. Myös Digitalist on ollut pahoissa vaikeuksissa viime vuosina, mutta tilanne vaikuttaa nyt paremmalta. Sen sijaan Valoen taloudellinen tilanne on tälläkin hetkellä tukala ja Tecnotreessä on käynnissä rahoituskriisi - molemmilla oma pääoma oli Q3’18-raportissa negatiivinen. Tämä kertoo jo syvistä ongelmista, mutta riski vaikuttaa maistuvan vuoden alussa. Jälleen edukseen erottuvat Silmäasema, Teleste ja Robit, joiden taseet ovat päällisin puolin hyvässä kunnossa.

Tarkoittaako tämä kaikki sitä, etteivät nämä osakkeet voi olla nyt hyviä sijoituksia? Ei, enkä halua kommentoida yksittäisien osakkeiden arvostustasoja millään tavalla. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Epäilen kuitenkin vahvasti, ettei alkuvuoden kovimmista nousijoista kerätty salkku voita markkinaa pidemmällä aikavälillä.

Hinta jyrää arvon alkuvuonna

Tammikuu tuntuu olevan Helsingissä poikkeuksellisen voimakkaasti spekulanttien kuukausi. Tulosvaroituksia lukuun ottamatta se on jakso, jolloin markkinoilta saadaan vähän konkreettista yhtiödataa. Top10-nousijat eivät käsitykseni mukaan ole antaneet alkuvuonna sellaisia tiedotteita, joiden perusteella niiden fundamenttiarvo olisi merkittävästi muuttunut. Tammikuussa hinta, tai sen nousumahdollisuus, tuntuukin jyräävän arvon. Nämä eivät ole sama asia, paitsi jos uskoo markkinoiden hinnoittelevan osakkeet aina oikein. Koko tammikuuilmiö kuitenkin puhuu jo voimakkaasti tätä vastaan.

Lyhyellä aikavälillä osakekursseja ajaa monesti juuri tunne, jota nousussa on myös ahneukseksi sanottu. Kurssinousut houkuttelevat yhä enemmän sijoittajia mukaan, jotka toivovat osakkeiden momentumin kestävän ja kurssien jatkavan rakettimaista nousua. Tämä ei tietenkään ole kaikkien osalla mahdollista, ja jossain vaiheessa ostajia ei enää ole. Puhtaassa spekuloinnissa arvolla ei ole merkitystä – oston perusteluksi riittää se, että uskoo jonkun toisen maksavan osakkeesta myöhemmin enemmän (”greater fool theory”).

Minulla ei muuten ole mitään spekulointia vastaan, vaan päinvastoin kunnioitusta niille, jotka tämän pelin oikeasti osaavat. Minusta pitkän aikavälin vahva track-record on arvostettava, oli se tehty millä strategialla vain. Itse vain koen, että on helpompaa ennustaa yhtiöiden fundamenttien kehitystä kuin osakekurssien monesti epärationaalista heiluntaa. Silloin tuotosta vastaa lopulta yhtiö omistaja-arvon luonnin kautta, eikä tuottoni perustu siihen, että löydän ”suuremman hölmön” osakkeiteni ostajaksi.

Datalähde: Thomson Reuters. Kirjoittaja ei omista mainittuja osakkeita, eikä siis ole ollut mukana alkuvuoden kurssirallissa.