Suomen talouskasvu kirii, mutta on edelleen jäljessä muusta euroalueesta
Suomen talouskasvu jatkoi muun euroalueen kirimistä, mutta on edelleen jäljessä muusta euroalueesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,6 % vuonna 2016 ja 1,3 % Q4:lla vuodentakaisesta. Sen sijaan koko euroalueen keskimääräinen talouskasvu oli Eurostatin ennakkotietojen mukaan Q4:lla 1,8 %, joten edelleen etumatkaa on jäljellä ja Suomi kuuluu alueen heikoimmin kasvaviin jäsentalouksiin.
Suomen talouskasvun moottorina oli viime vuonna pitkälti yksityinen kulutus: yksityiset kulutusmenot kasvoivat 2,0 % ja investoinnit peräti 5,2 % mm. rakentamisen vauhdittumisen (rakennusinvestoinnit +8,2 %) johdosta. Sen sijaan nettovienti pysyi selvästi negatiivisena ja julkisten kulutusmenojen kasvu jäi nollaan, mitkä olivat kasvua rajoittavia tekijöitä. Q4:lla investointien kasvu näyttää kiihtyneen, kun taas yksityisten kulutusmenojen kasvu hieman hiipui vuodentakaisesta.
Nyt alkaneeseen talousvuoteen on lähdetty varovaisen positiivisissa tunnelmissa. Talouden vire on jatkunut hyvänä ympäri Euroopan, ja EKP:n elvyttävänä pysyvä rahapolitiikka antaa tukea kotitalouksien kysynnälle ja yritysten investoinneille. Eilen julkaistujen Markitin helmikuun ostopäällikköindeksien mukaan teollisuuden kasvu vauhdittui lähes kuuden vuoden huippuihin ja vientitilausten määrä nousi parhaimmalle tasolleen huhtikuun 2011 jälkeen.
Suomen kasvun vauhdittumisen edellytyksenä olisi nettoviennin kääntyminen selvästi positiiviseksi ja hyvän vireen ulottuminen myös tänne pohjoiseen. Venäjän talouden elpyminen parantaa hieman vientinäkymää itärajan taa ja euroalueen kysynnän pitäisi kuluvan vuoden aikana piristyä, mutta suhtaudumme epävarmuudella vientinäkymään politiikkariskien vuoksi. Brexitin eteneminen ja muutoinkin vaalivuoden myötä kasvava poliittinen epävarmuus voi jarruttaa nopeastikin sisäkaupan kehitystä, ja oman epävarmuustekijänsä muodostaa USA:n ulkopolitiikka.