P/B-luku

P/E-luku on nopea tapa muodostaa yhtiöstä ensimmäinen kuva. P/E-luvun avulla sijoittajat saavat selville, mitä yhtiöstä maksetaan sen tekemään tulokseen nähden. P/B-luku vastaavasti kertoo, mitä yhtiöstä maksetaan suhteessa sen omaan pääomaan. Oma pääoma on siis se osuus, joka kuuluu osakkeenomistajille. Näitä edellä mainittuja tekijöitä voidaan lähestyä P/B-luvun avulla.

Tase kertoo yhtiön varoista ja veloista

Tase on laskelma, joka kertoo millaista omaisuutta ja velkaa yhtiöllä on. Kun vähennetään kaikki velat ja vastuut taseen loppusummasta, jäljelle jää oma pääoma (OPO), josta P/B-luku lasketaan.

Jakamalla yhtiön osakkeen hinnan sen osakekohtaisella omalla pääomalla sijoittaja saa itselleen P/B-luvun (price-to-book), joka kuvaa yhtiön hinnan suhdetta sen taseessa olevaan omaan pääomaan.

P/B-lukua laskettaessa P-komponenttina käytetään yhtiön markkina-arvoa tai yksittäisen osakkeen hintaa. B-komponenttina puolestaan voidaan käyttää esimerkiksi yhtiön omaa pääomaa tai tämän osakekohtaista-arvoa.

P/B-luku kertoo ainoastaan näiden kahden komponentin suhteen. Sitä kannattaakin käyttää muiden tunnuslukujen kuten P/E:n ja ROE:n kanssa. P/B-lukua voi myös verrata samalla alalla toimivien yhtiöiden kesken. Mitä korkeampi P/B-luku on, sitä enemmän sijoittaja maksaa yhtiön omasta pääomasta. Korkean P/B-luvun takana voi kuitenkin olla parempi oman pääoman tuotto, jolla preemiota voidaan perustella.

Esimerkki:

Kallen Oy Ab:n osakkeen hinta on 10 rahaa. Jaanan Ab Oy:n osakkeen hinta on 20 rahaa. Kallen Oy Ab:n osakkeita ostaessa sijoittaja maksaa yhtiön omasta pääomasta sen kirjanpidollisen arvon verran. Jaanan Ab Oy:n osakkeita ostaessa sijoittaja sen sijaan maksaa osakkeista enemmän kuin yhtiön osakekohtaisella omalla pääomalla on arvoa. Voisimme siis ajatella, että Kallen osakkeita saisi ostettua suhteessa omaan pääomaan halvemmalla kuin Jaanan. Jaanan osakkeiden ostaminen voisi kuitenkin olla perusteltua, mikäli Jaana kykenee tekemään riittävästi korkeampaa tuottoa omalle pääomalleen.

Hyvä mittari pääomaintensiivisillä toimialoilla

P/B-lukua kannattaa käyttää etenkin pääomaintensiivisillä toimialoilla. Pääomaintensiivisillä toimialoilla taseella on relevanssia, koska investoinnit ovat usein suuressa osassa liiketoimintaa. Näihin kuuluvat esimerkiksi pankit ja teollisuusyritykset. Pääoman tuottoprosentit ovat pääomaintensiivisillä aloilla useimmiten rajallisia ja vakaita, joten P/B-luvun avulla voi haarukoida markkinoiden näkemystä omaisuuserien tuottokyvystä.

Suhdannesyklissä P/B-luku on yksi vakaimmista tunnusluvuista, koska oma pääoma muuttuu paljon hitaammin verrattuna syklisesti heiluviin tuloksiin. Syklin huipulla tulokset voivat olla historiallisesti katsottuna suhteettoman suuria ja vastaavasti syklin pohjalla reilusti alle normaalin tulostason. Tulosten painuessa pakkaselle ei esimerkiksi P/E-lukua voida soveltaa arvonmäärityksessä. Syklisillä yhtiöillä P/B-luku voikin kertoa tulospohjaisia arvostuskertoimia paremmin, onko osake kallis vai halpa.

Käyttökelpoisuudesta voi olla montaa mieltä

P/B-luvun käyttökelpoisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Yhä useampi liiketoimintamalli nojaa tekijöihin, joiden todellinen arvo ei näy yhtiön taseessa, mikä heikentää P/B-luvun käytettävyyttä, koska arvostusta perustellaan muilla tekijöillä. Tästä esimerkkinä ovat skaalautuvat yhtiöt, joille tärkeämpiä tuloksentekijöitä ovat henkilöstön osaaminen, teknologiat, patentit tai muun muassa asiakassuhteet, joiden arvoa ei välttämättä löydy taseesta. P/B-luku ei myöskään huomioi yhtiön brändiarvon tuomaa kilpailuetua. Pääomakevyillä aloilla P/B-luku ei siis ole välttämättä relevantti tunnusluku.

Historiallisesti P/B-luku on pyörinyt otoksessamme pääosin yhden ja kolmen välillä – muutamia ylilyöntejä lukuun ottamatta. Markkinan kuumentuessa myös indeksitason P/B-luku saattaa nousta epätavallisen korkealle.

Piileekö P/B-luvussa pommi?

P/E-luvun tavoin P/B-luvulla on omat heikkoutensa. P/B-luku ei esimerkiksi ota kantaa yhtiön kykyyn tehdä tulosta. Vaikka yhtiö hinnoitellaan halvaksi suhteessa sen taseeseen, se ei välttämättä ole sitä tulokseensa nähden. Yhtiön tuloksentekokyvyllä on kuitenkin sijoittajalle merkitystä, sillä suomalaisille rakkaat osingot rahoitetaan liiketoiminnan kassavirrasta ja maksetaan lopuksi kassasta.

Ottamalla lisää velkaa yhtiö voi parantaa oman pääoman tuottoa, mutta lisävelka saattaa tehdä taseesta riskisemmän. P/B-luku ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka velkainen yhtiö on tai mitä pommeja taseesta löytyy. Esimerkiksi yrityskauppojen jäljiltä yhtiön omassa pääomassa saattaa olla sisällä sellaista liikearvoa, jota joudutaan vielä myöhemmin alaskirjaamaan. Mahdolliset alaskirjaukset luonnollisesti heikentäisivät P/B-luvun käyttöarvoa.

Yksiselitteistä tulkintaohjetta P/B-luvulle ei valitettavasti ole. Se ei koskaan anna täydellistä kokonaiskuvaa osakkeen houkuttelevuudesta. Tästä syystä sijoituspäätöksen ei tulisi perustua yksittäiseen tunnuslukuun.