Olli Koponen Alokkaan haastattelussa

46. Olli Koponen

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla elokuussa 2023.

Ollilla on mielestäni Inderesin parhaat läpät, mutta on herra Koposessa muutakin hyvää; hän on tietysti erinomainen analyytikko, mutta myös tyyppi, jonka huomaan ymmärtävän laajemminkin sijoitus- ja talousmaailmaa. Hänessä ja hänen kaimassaan eli Olli Vilpossa on jotain samaa analyytikkoina ja mielestäni se on se tietynlainen realistinen “jalat maassa”-meininki, mikä on yksi syistä, jonka takia heitä arvostetaan.

Ei tarvitse miettiä, mitä Koponen ajattelee, jos kuuntelee häntä tai lukee hänen tekstejään, koska hän mielestäni ilmaisee ajatuksensa hyvin selkeästi ilman, että tarvitsisi lukea jotain rivien välistä. Hänestä huokuu se, että hän tietää laaja-alaisesti sijoitutusmaailman asioista ja lisäksi Olli tuntuu omaavan myös yleissivistystä, joka varmasti auttaa hyvin myös analyytikon työssä ja mielestäni nämä hänen em. ominaisuutensa näkyvät parhaiten laajoissa raporteissa

Ollien fanikerho on tietysti mielissään, koska toisen Ollin haastattelusta ei ole pitkä aika ja nyt julkaisen jo mr Koposen haastiksen, joka on nyt sitten tässä:

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Kainuulaisen mielenmaiseman omaava 34-vuotias nuori mies. Intohimoina kaikenlainen urheilu ja kaiken kattava sijoittaminen sekä talous. Lempiruokia mm. lasagne ja karjalanpiirakat. Koti itäisessä Helsingissä, jossa vaimon kanssa asustelen.

2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.

Olen ollut rakennusalalla monta vuotta töissä, laulan bändissä ja nautin aikaisista aamuista.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.

Aika paljon harrastukset liittyvät urheiluun. Kesäisin tulee pyöräiltyä, juostua ja uitua sekä käytyä triathlon- ja pyöräilytapahtumissa. Tennistä pelailen suhteellisen aktiivisesti. Talvisin hiihtäminen (pertsa ainoa oikea), samat lajit sisällä ja kuntosalikin tulee tutuksi. Videopelejä voisin pelata enemmänkin, jos olisi aikaa. Urheilua tulee myös katottua aina e-urheilusta pyöräkisoihin. Mökkeily ja eräily mukavaa puuhaa myös.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Heräilen pääsääntöisesti aikaisin ja suunnistan kahvin kanssa lukemaan illan tai yön uutisia jenkkimarkkinoilta ja aasiasta. Kattelen käppyröitä ja mietiskelen markkinan menoa. Seurailen yhtiötapahtumia aamusta ja valmistaudun töihin lähtöön tai jään tekemään etätöitä. Aamuisin tykkään tehdä tutkimusta ja kirjoittamista omassa rauhassa, kun häiriötekijät ovat minimissä. Aamun jälkeen saatan käydä tekemässä jotain aktiviteettia kesken päivän ja palata lounaan jälkeen töihin. Iltapäivällä lähden usein töistä kotitoimistolle, mutta usein ilta menee pörssin sekä töiden parissa 7-8 asti. Tuloskaudella päivät alkavat aikaisemmin ja päätyvät välillä pidempään ja välillä uutiset laittavat kalenterin uusiksi, mutta joustavuus on arkityössä yksi parhaista puolista.

5. Miten kuvailisit itseäsi sijoittajana?

Olen omistaja, sijoittaja, veivaaja, treidaaja sekä spekuloija. Fundamentteja ja teknisiä sekä systemaattisia keinoja käyttävä. En pelkää ottaa riskiä, mutta pyrin rajaamaan panoskokoa aina suhteessa sijoituksen riskiin. En sijoita pelkästään osakkeisiin, vaan pidän mieleni avoinna muillekin omaisuusluokille. Suurin osa varallisuudesta on kuitenkin kiinni osakkeissa. Pyrin omistamaan yhtiöitä, jotka pystyvät yli ajan tuottamaan pääomille hyvää tuottoa. Osingoista en välitä ja suosin kasvua. Enemmän myöhemmin tästä aiheesta.

6. Voisitko kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?

Aloitin finanssikriisin jälkeen. Pessimistiset ajat. Oli uuden taantuman pelkoa, tuli eurokriisi. Alkuun minulla oli osakkeissa lyhyet omistusajat ja suosin myös erilaisia rahastoja. Muutama ikimuistoinen hutikin sieltä on jostain jäänyt muistoihin (mm. Kanadan pienet öljy-yhtiöt). Olen varmasti tehnyt kaikki mahdolliset sijoitusvirheet ja sortunut jokaiseen anomaliaan, mikä sijoittamiseen liittyy. Sittemmin aloin kiinnostumaan taloudesta yhä enemmän sijoitusharrastuksen ansiosta ja lopulta päätin ruveta tekemään tätä työkseni. Sijoittamisesta tuli enemmän sääntöperusteisempaa ja muiden tutkimus vaihtui, tai täydentyi, omalla tutkimuksella. Ajattelu on myös muuttunut pitkäjänteisemmäksi. Silti salkussa on eri osia lyhyestä pidosta, pidempään omistamiseen.

7. Miten se on muuttanut sinua sijoittajana, kun sinusta on tullut analyytikko?

Tutkimuksen laatu on parantunut, sijoituspäätökset ovat perustellumpia ja omistukset ovat pitkäjänteisempiä. Lisäksi eri lähteitä pystyy arvioimaan kriittisemmin. Tunnusluku ja arvostusosaaminen on myös kehittynyt. Raporttien lukutaito mennyt eteenpäin ja oleellisten asioiden huomioon ottaminen parantunut.

8. Onko joskus rankkaa seurata yhtiöitä, joilla ei mene niin vahvasti, kuten seurannassasi olevia rakennusalan yhtiöitä esim. Lehto ja SRV? Ja toisaalta, voiko analyytikko helpommin katsoa seuraamiansa yhtiötä vaaleanpunaisten lasien läpi tai ainakin optimistisemmin ja positiivisemmin?

Tottakai sitä aina toivoo, että yhtiölle menee hyvin, sillä se helpottaa myös omaa työtä. Siinä mielessä syklisen rakennusalan seuraaminen on välillä raskasta ja ennustaminen usein haastavaa. En sanoisi, että vaaleanpunaisin lasin katsotaan, ehkä jopa kriittisemmin kuin yleisesti ennemmin.

9. Osaat katsoa asioita laajasti, sitten omaat hyvän yleissivistyksen ja lisäksi sinulla on mielestäni ymmärrystä makrotaloudestakin, oletko päässyt hyvin hyödyntämään näitä “ominaisuuksia” yhtiötä analysoidessakin? Jos olet niin miten?

Kyllähän makrotalouden osaamisesta tai ennen kaikkea kiinnostuksesta on apua markkinan liikkeiden ymmärtämisessä. Lisäksi korko-, inflaatio-, työllisyys- ja talousnäkymät vaikuttavat merkittävästi juuri rakennusalaan, joka on suhdanteille altis toimiala. Enemmän makrotalouden seuraaminen on kuitenkin oman kiinnostuksen kohde kuin että sitä tarvitsisi osakeanalyysissä. Tietyissä tapauksissa liian paljon makroanalyysin painottaminen vie fokuksen pois ytimestä eli yhtiön liiketoiminnan analysoinnista. Enemmän mietin makron kautta yleisen pörssin sekä rahoitusmarkkinan liikkeitä.

10. Haluaisitko kertoa millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sinun kolme suurinta omistustasi?

Salkku on hyvin suomipainotteinen, sillä näen, että siinä minulla voisi olla kilpailuetua muuhun markkinaan nähden. Ulkomailta kuitenkin löytyy mm. peliyhtiö Neteasea ja Shopifyta kohtuu uutena omistuksena.

Inderes on suurin omistus, kolmen kärkeen mahtuu myös Remedy ja Viafin Service

11. Kerro kolmellakymmenellä sanalla per yhtiö, että mitä mieltä olet näistä osakkeista:

- Viafin Service

Hyvin vahvan kasvun omaava ja hyvinkin kassavirtarikkaalla liiketoimintamallilla operoiva teollisuuden kunnossapitäjä. Epäseksikäs toimiala, jossa kasvu sekä konsolidoitumispotentiaalia. Vahva nettokassa huomioiden arvostus alhainen, vaikka riskejä hieman lisää epävarma projektimarkkina.

- Wulff

Työpaikkatuotteiden ja -palveluiden tarjoaja. Tuplannut kokoluokkansa yritysostolla, jonka hedelmiä kerätään lähivuosina. Kannattavuudessa synergioiden ansiosta parannusvaraa, mutta markkinakasvu yleisesti alalla vaimeaa, mikä myös pitänyt arvostusta matalana. Maltillisellakin suorituksella arvostus hyvin alhainen.

- YIT

Suomen pörssin suurin ja lähihistoriassa vakain rakentaja. Kärsii nyt asuntorakentamisen haasteista sekä myymättömien valmiiden asuntojen suuresta varastosta. Potentiaali korkeammalla, mutta taseaseman, rahoitustilanteen sekä asuntomarkkinan epävarmuudet painavat riskipuolella potentiaalia enemmän.

12. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?

Anteeksi pitkästä vastauksesta, mutta alkuun hieman yleisesti ajatuksistani.

Omat tunteet ja psykologia ajavat usein paikoin huonoihin päätöksiin niin ostojen kuin myyntienkin suhteen. Siksi on hyvin tärkeää, että sijoittajalla on suunnitelma ja strategia, kuinka haluaa varallisuutta ja pesämunaa tulevaisuuteen kerryttää. Siitähän tässä on suurimalla osalla kyse. Kerryttää tarpeeksi varallisuutta, jotta voisi päästä toimimaan omana herrana tulevaisuudessa. Saada tarpeeksi suuri pesämuna, että voi jäädä aikaiselle eläkkeelle.

No ehkä tämä voi olla jonkin unelma. Loikoilla riippumatossa elämän viimeiset 30 vuotta. Itse kuitenkin tykkään seurata markkinoita, ja yrittää voittaa muita ”pelaajia” siellä. Se on maailman kaikista peleistä tai kilpailuista kaikista vaikein. Sinulla on vastassa maailman älykkäimpiä ihmisiä tai ihmisjoukkueita. Rajattomasti resursseja omaavia rahastoja tai vuosia markkinoilla toimineita ihmisiä. Tämä etenkin silloin, jos päätät kilpailla kaikista isoimmissa omaisuusluokissa kaikista suosituimmissa osakkeissa tai hyödykkeissä.

Jos haluaa pärjätä osakepoiminnassa, kilpailuetu markkinoilta tulee löytää. Minulla ei ole, ainakaan vielä, maagisia koodaus- tai datataitoja, joilla voisin ennustaa Applea tai Amazonia muita ihmisiä paremmin. Siksi on keskityttävä siihen, mihin isot pojat eivät viitsi paneutua. Tai löytää hyvä kohde ja omata tarpeeksi pitkä omistusperiodi, jotta osakemarkkinat kerkeävät tekemään tehtävänsä.

Osakkeissa keskityn pitkään aikaväliin ja pyrin painottamaan suurimmaksi osaksi kotimaiseen pörssiin, jossa minulla saattaisi sen osakeanalyytikkona olla kilpailuetua. Omistan kuitenkin myös ulkomaalaisia osakkeita, sillä tosiasia on vain se, että parhaimmat yhtiöt eivät voi olla kaikki Suomesta. Maantieteellistä hajautusta voin hakea ulkomaisilla ETF:llä tai rahastoilla niihin markkinoihin, missä näen hinnoittelun olevan alimitoitettua potentiaaliin (esim. kehittyvät markkinat).

Sijoitan myös muihin omaisuusluokkiin ja niistä esimerkiksi olen sijoittanut kryptovaroihin. Sijoitan voi kuulostaa väärältä, mutta ainakin olen spekuloinut kryptovarojen tulevaisuuden arvolla. Kovinkaan suurta arvoa niiden käytettävyydelle reaalimaailmassa ei voi vielä antaa, mutta näen tulevaisuudessa maailman irtautuvan keskitetyistä palveluista hajautettuihin järjestelmiin, jonka älysopimusalustat mahdollistavat. Internet syntyi erinäisten protokollien päälle, joita kukaan ei oikeastaan voi omistaa. Nykyiseen Internet-aikaan arvo valui Internettiä hyödyntävien yhtiöiden alustoihin ja sovelluksiin, kuten Googleen, Appleen tai Amazoniin. Kaikki hyödyntävät Internetin protokollaa ja keräävät siitä saatavan arvon. Nämä yhtiöt ovat vuosien varrella tulleet ihmisten jokapäiväisen elämän osaksi. Samalla yritykset ovat saaneet haltuunsa merkittävän määrän ihmisten dataa ja pystyneet tekemään tällä rahaa, antamatta siitä datasta meille mitään maksua. He voivat myös päättää kenen tulisi saada käyttää heidän palvelujaan, ja mitä ne maksaa käyttää.

Vastavuoroisesti ajatellaan maailma, missä toimii protokolla, järjestelmä, jonka päälle on rakennettu tuhansia sovelluksia, joita kukaan ei omista. Olet osana isoa verkostoa, jossa hallitset omaa dataasi ja pystyt myymään sitä tarvitseville ja saat käyttää niitä palveluita, mitä kaikki muutkin. Voit katsoa mainoksia, mistä sinulle maksetaan ja mitä halua katsoa. Voit vuokrata kuunnella musiikkia alustalta mikromaksuilla välittämällä maksun suoraan artistille. Voit vuokrata loma-asunnon maksamatta välikädelle isoja korvauksia. Voit omistaa palan kiinteistöä Manhattanilla muutamilla euroilla. Näihin kaikkiin on rakennettu insentiivimekanismi, joka houkuttaa ihmisiä valvomaan oikeaa käytöstä tai rankaisee huonosta käytöksestä. Insentiivimekanismilla hallitaan myös hajautettujen sovellusten rakentamiseen tarvittavaa älysopimusalustaa, joka mahdollistaa kaiken tämän. Ajattele, että voisit tulevaisuudessa omistaa sitä varaa, jolla tulevaisuuden Internet pyörii, jolla sen turvallisuus taataan, jolla sen kulut maksetaan. Et voi omistaa itse tulevaisuuden internettiä, mutta voit omistaa sen pyörittämiseen tarvittavaa varaa. Jos tämän tulevaisuuden Internetin tarve kasvaa ja ihmiset sekä sovelluskehittäjät tulevat sitä käyttämään, nousee varan arvo sen sisäisten insentiivimekanismien myötä. Kyse on lopulta tarjonnasta ja kysynnästä.

No vielä tämä ajatus on utopistinen ja asiat voivat mennä monella eri tavalla. Kuitenkin on hyvä pitää myös mieli avoinna uudenlaisille mahdollisuuksille ja tämmöisen ajatuskuvion kautta olen arvioinut, että näissä voisi jonain päivänä olla jotain muutakin arvoa kuin spekulointiarvoa.

Osakkeet

Osakkeissa keskityn pitkän aikavälin sijoitusperiodiin pääosin. Teen myös lyhyeen salkkuun omistuksia, mutta pyrin keskittymään pitkiin omistuksiin. Ajattelen, että et voi saada 10x-tuottoja muutamien viikkojen tai kuukausien pidoilla tai ainakin se on yhtä todennäköistä kuin veikkauksen pelikoneista tai lotosta rikastuminen. Tämä siis totta ainakin osakkeiden suhteellisen tehokkailla markkinoilla. Elkää ymmärtäkö väärin; markkinat eivät ole tehokkaat minun mielestäni. Muuten minulla ei olisi töitä. Alla on optimaalit sijoituskriteerit osakkeille, joita haluaisin omistaa:

Pitkän aikavälin sijoituskriteerit:

• Yhtiöllä on oltava kilpailuetu

• Yhtiön täytyy toimia houkuttelevalla markkinalla

• Megatrendit tukevat oikeasti tarinaa

• Yhtiöllä tulee olla hyvät tulevaisuuden kasvunäkymät

• Pitkällä aikavälillä riippuvuus yksittäisistä ihmisistä tulee olla minimaalista

• Yhtiö pyörii johdosta riippumatta, mutta laadukas johto iso plussa

• Tuotteen tai palvelun tulee olla laadukas

• Verkostovaikutukset plussaa

• Skaalautuvuus iso plussa, mutta ei pakollinen

• Kiinnostava yhtiö iso plussa

• Max 15 yhtiötä

• Tunnusluvut: kasvu, kannattavuus, pääoman tuotto-%

• Hinnoittelu: houkutteleva

Aina kaikki kriteerit eivät täyty, mutta mitä enemmän sitä parempi. Pitkän aikavälin yhtiöitä kuvaa mielestäni parhaiten kasvuyhtiöiden luokka. En välitä osingosta (vaikka kaikki sitä maksaa), sillä näen siihen kohdistuvan veron syövän osan mahdollisista tuotoista. Korkoa korolle efekti on totta, mutta se toimi paljon paremmin, jos minun ei tarvitse siinä välissä maksaa veroja. Olen siinä vaiheessa tavoitteellista elämänkaarta, että haluan panostaa niihin yhtiöihin, jotka kasvavat ja laittavat rahat poikimaan yhtiöissä. Arvoyhtiöiden (tai ehkä ennemmin deep value -yhtiöiden) aika tulee vielä, mutta näen sen ennemminkin treidinä kuin pitkän aikavälin sijoitusstrategiana omalla kohdallani. Ja uskon myös, että osinko- / arvo-osakkeiden aika tulee itselle vastaan, kun halua saavuttaa tasaista kassavirtaa oman elämän tarpeisiin, mutta vielä ei ole sen aika.

Lyhyellä aikavälillä pääsääntöisesti haen hinnoitteluvirheitä tai kaupankäyntiä johonkin erikoiseen tapahtumaan liittyen. Lyhyen salkun toiminta perustuu tästä hyvin pitkälti sääntöihin ja kriteereihin. Pitkässä salkussa on hieman löysempää ajoituksen ja hinnan suhteen. Väärässä olemista harkitaan enemmän fundamenttien perusteella, kun taas lyhyessä salkussa enemmän sääntöjen puitteissa.

Lyhyen aikavälin kriteerit:

• Osakkeessa on selkeä hinnoitteluvirhe

• Sentimentti pohjalla tai kääntymässä

• Osakkeessa ajuri, joka ajaa hinnoitteluvirheen pois

• Positiokoko ei saa ylittää 10 % koko portfolion koosta

• Ennalta määritelty tappiotaso

• Ennalta määritelty voittotaso, joka harkinnanvarainen

• Kaupankäynnin tulee olla mahdollista oman harkinnan mukaan

• Hinnoittelu: halpa

• Tuotto-odotus: + 20 %

Lyhyempää kauppaa tulee tehtyä vähemmän ihan vain kaupankäyntisäännösten ja aikahaasteiden vuoksi. Tärkeää nimittäin on, että pysty käymään kauppaa osakkeella. Tässä mielessä Suomen pörssi toimii tähän heikommin meidän kaupankäyntisääntöjen vuoksi.

Noudatanko 100 % omaa sijoitusstrategiaa? En. Onko siinä parannettavaa tai stressaanko asiasta? On parannettavaa, mutta en myöskään stressaa asiasta.

13. Mitkä ovat tärkeimpiä lähteitäsi, kun sinä seuraat makrotalouden kuvioita?

Seuraan paljon twitteriä uutiskanava ja siellä tottakai pyrin löytämään itseäni fiksumpia ihmisiä. Bloomberg ja Lombardin makrokatsaukset ovat myös käytössä. Usea sijoittaja/rahastonhoitaja julkaisee myös katsauksiaan, joita luen. Talousdataa saa myös monesta paikasta, ja joitain graafeja seuraan linkityksien kautta omassa excelissä. Pörssikäppyröiden seurantaa löytyy myös monia hyviä ilmaisia paikkoja, kuten investing.com tai Koyfin.

14. Mistä analyytikon työssä nautit eniten? Mistä analyytikon työstä nautit vähiten?

Oivalluksista, markkinan voittamisesta ja markkinan liikkeiden arvioinnista. Vähiten pidän väärässä olemisesta.

15. Joudut luovuttamaan salkkusi viideksi vuodeksi kahdelle inderesiläiselle, jotka eivät ole analyytikkoja ja kahdelle foorumilaiselle, ketkä valitsisit ja miksi?

On vaikea valinta, mutta käytän koodeja ja valitsen ensiksi Mikael Rautasen, joka on meidän toimitusjohtajamme, mutta ei enää analyytikko. Mikaelia vuosien vierestä seuraten, voisin mielelläni antaa hänelle salkkuni hoidettavaksi.

Toiseksi valitsisin Vernerin ja Ernon sekoituksen. Vernerillä on laaja ymmärrys markkinoista ja hän sijoittaa käsittääkseni myös samankaltaisiin yhtiöihin osaltaan kuin minä ja Ernon kanssa samankaltaisia ajatuksia sijoittamisesta on jo opiskeluajoiltamme Kuopiosta.

Foorumilta on kyllä äärimmäisen vaikea valinta, mutta otetaan tämmöinen sekoitus lyhyempää kaupankäyntiä DaytraderXL:ltä ja PohjolanEkalta hyviä osakepoimintoja.

(ping: @DayTraderXL, @Erno_Hilvenius, @Mikael_Rautanen, @Pohjolan_Eka ja @Verneri_Pulkkinen, tägäsin teidät, jotta huomaatte et teiät o mainittu 🙂 t. alokas)

16. Et saa valita seuraamiesi yhtiöiden ketjuja, mitkä ovat suosikkiketjujasi Foorumilla ja miksi?

Pörssien suunta ja meemiketju/kahvihuone

Pörssien suunnassa on hyviä ajatuksia ja uutisia makrotaloudesta ja pörssien suunnasta ja meemit ovat vain hauskoja.

17. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten olet konkreettisesti hyötynyt sijoittamisen tuomasta vauraudesta?

Tavoitteita on varmasti oman eläkkeen/taloudellisen tilanteen turvaaminen, kuten tuossa aikaisemmin mainittiin. Kyllähän se on tuonut tiettyä suunnitelmallisuutta ja mielenrauhaa, vaikka vaurastumisesta tässä on vielä vaikea puhua.

18. Mikä on parasta työskennellessäsi Inderesillä?

Mukavat työkaverit, kehittävä ote liiketoiminnassa, haasteiden ja mahdollisuuksien tarjonta, itsenäinen työ sekä joustavuus

19. Miten Alokas oppisi paremmin itsenäisesti analysoimaan yhtiöitä?

Lukemalla analyysia ja tekemällä hyviä osakesijoituksia. Tekemällä näitä haastatteluita.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?

Erittäin aktiivisesta keskustelusta, hyvistä haastoista sekä mukavasta ilmapiiristä. Te, yhteisö, teette Inderesistä kuitenkin nykypäivänä sen, mitä se on.

 

Kiitos upeista vastauksista Olli! 🙏

Sijoittamisjuttuja ei tarvitse välttämättä ajatella hirveän monimutkaisesti eikä myös tarvitse hifistellä sijoitusasioissa, mutta laaja-alaisesti asioita kannattaa kuitenkin ainakin tarkastella. Ei Olli tällä tavalla haastatelussa sanonut, mutta tällainen ajatus tuli itselleni lukiessaani hänen vastauksiaan.

Mielestäni Ollin ja muiden haastateltavien vastaukset ovat hirveän hyödyllisiä + kaiken lisäksi ilmaisia, joten siitä vain kerämään opit talteen.