Mestarillinen pääoman allokointi

Heikki Keskiväli on sijoittaja ja sijoituskirjailija, jonka ensiteos Tähtäimessä osakkeet julkaistiin v. 2020. Keskivälin kirjoitukset täydentävät Inderesin analyysipalvelun sisältöjä.

Parhaat pitkän aikavälin yritykset ja sijoitukset on rakennettu mestarillisen pääoman käytön varaan. Millaisin keinoin tunnetut yritykset laittavat rahoja töihin? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Ennen kuin yritys voi kuluttaa rahaa, pääomat täytyy tyypillisesti aluksi tienata. Näitä yhtiön kirstuun kilahtavia rahoja kuvataan liiketoiminnan rahavirralla. Jos yrityksen liiketoiminnan kassavirta on negatiivinen, rahat on hankittava yksinkertaistetusti joko sijoittajilta anteina (osakkeiden lukumäärä kasvaa) tai pankista (lainoina).

Alla näemme kaksi toisilleen vastakkaista esimerkkiä liiketoiminnan rahavirrasta, virvoitusjuomistaan tunnetun PepsiCon ja striimauspalvelu Netflixin.

Kun (tai siis jos) yritys lopulta on tienannut rahaa, se voi käyttää sitä esimerkiksi seuraavin tavoin:

I) investoida liiketoimintaan

II) maksaa ulos osinkoina

II) ostaa omia osakkeita

IV) ostaa yrityksiä

V) lyhentää velkoja tai paisuttaa kassaa

Tarkastellaan näitä vaihtoehtoja seuraavaksi erikseen ja verrataan niitä liiketoiminnan tuottamiin rahavirtoihin.

Yhtiöt voivat löytää osaamisalueiltaan houkuttelevia investointikohteita isossakin mittakaavassa. Ehkäpä kuuluisin esimerkki tästä on Amazon, joka pääasiassa on käyttänyt ansaitsemiaan varoja investoimalla niitä omaan liiketoimintaansa (oranssilla).

Toki Amazon on myös ostanut historiansa varrella joitakin yrityksiä (harmaalla), mutta ei yhtä suuressa mittakaavassa kuin se on investoinut liiketoimintaansa.

Jos yhtiöllä ei ole houkuttelevia investointikohteita, rahat voi olla järkevintä palauttaa omistajille osinkoina. Lääkeyhtiö Pfizerin rahankäyttö on ollut monipuolista, mutta enenevässä määrin osingonjakoa (vihreällä) suosivaa.

Jos yhtiöjohdon silmissä yhtiön osakkeet näyttäytyvät huomattavan aliarvostettuina, rahoja on järkevä käyttää omien osakkeiden takaisinostamiseen (keltaisella). Ajoneuvoihin varaosia ja palveluita myyvä Autozone osti yli 80 % osakekannastaan vuosina 2000-2018, ja tänä aikana osakkeen kokonaistuotto kohosi jopa 2 500 prosenttiin.

Joskus kasvua tavoitellaan yritysostoin (M&A, mergers and acquisitions). Ohjelmistoyhtiö ja "sarjaostaja" Constellation Software on käyttänyt liiketoiminnan tuottamat rahat pääasiassa yritysostoihin (harmaalla).

Kuten useimmista esimerkeistä voidaan nähdä, rahojen käyttö ylittää usein liiketoiminnan tuottamat rahavirrat. Esimerkiksi Pepsin kohdalla ansaittujen rahojen ja niiden käytön välillä on yli 30 miljardin dollarin ero, joka ilmenee taseessa samansuuruisena nettovelkana.

Jos rahaa vastaavasti tienataan enemmän kuin käytetään, se karttuu yhtiön kirstuun, kuten NVIDIA:lla. Ero tienattujen ja käytettyjen rahojen välillä löytyy yhtiön taseesta yli 10 miljardiin dollariin paisuneena nettokäteiskassana.

Kaikki yhtiöt eivät tuota riihikuivaa. Esimerkiksi Netflix, Lyft, Uber ja Twilio ovat olleet riippuvaisia sijoittajilta ja lainoittajilta kerättävistä varoista. Vaikka itse vältän tällaisia riippuvuuksia (lue: riskejä), ymmärrän, ettei monet anna asialle samaa painoarvoa.

Toivottavasti nämä esimerkit auttoivat hahmottamaan, mihin ja miten yhtiöt päättävät käyttää rahojaan. Kuten näemme oheisista esimerkeistä, yhtiöt voivat palkita osakkeenomistajia monin eri tavoin. Erinomaisiin tuottoihin on monta polkua.

Heikki Keskiväli
@hkeskiva