Menikö listautumisikkuna kiinni?

Inhoan termiä listautumisikkuna, koska se on mielestäni huonosti toimiva yksinkertaistus. Käytin sitä kuitenkin klikkiotsikkona, koska termi on teille tuttu. Itse puhuisin mieluummin vaikkapa listautumisen pyöröovesta. Välillä se pyörii nopeammin ja välillä hitaammin. Joskus se menee hetkeksi kokonaan jumiin, kun markkinoilla on todella kova rytinä. Se harvoin kestää pitkiä aikoja. Pyöröoven sisälle loukkuun jäävät yhtiöt joutuvat silloin miettimään kumpaan suuntaan ovesta pääsee, pyrkiäkö ulos vai sinnikkäästi läpi.

Kolme viikkoa sitten jouduimme tilanteeseen, jossa pyöröovi meni jumiin. Helsingissä on ollut arvioni mukaan vireillä kymmeniä listautumisprojekteja, eli moni yhtiö jäi pyöröoveen loukkuun. Oven läpi kulkeminen kestää tyypillisesti 6-12 kuukautta. Osa oli jo melkein kulkenut pyöröovesta läpi, osa vasta juuri aloittanut prosessin. Jos kriisi ei olisi syttynyt, olisimme nähneet useita ilmoituksia uusista listautujista maaliskuun aikana. Lähes jokainen viime vuosien listautujista on tullut pörssiin inderesTV:n haastattelun ja yhtiöesittelytilaisuuden kautta. Meillä nämä kaikki tilaisuudet maaliskuulta on nyt siirretty – pääasiassa määrittämättömään ajankohtaan tulevaisuuteen.

Havaintojemme mukaan hankkeita on siis siirretty, ei niinkään peruttu. Parhaankaan yhtiön ei kannata pistää listautumisantia käyntiin viikolla, jolloin pörssin päiväheilahtelut ovat viiden prosentin luokkaa. Moni odottaa nyt markkinan rauhoittumista ja sopivaa hetkeä tulla ulos, kaikkien listautumispapereiden ollessa jo valmiiksi suorina. Kuinka pian tämä sopiva hetki koittaa riippuu asioista, joita itse en osaa ennustaa. Jos kaikki menee hyvin, on listautumisissa odotettavissa samanlainen ketsuppipulloefekti kuin koronashokin jälkeen.

Listautuvien yrittäjien näkökulmasta yksi edessä oleva pettymys voi kuitenkin olla hinnoitteluympäristö. Pörssiin pääsee, mutta ei enää samoilla valuaatiokertoimilla kuin viime syksynä. Neuvonantajien ennen kriisiä laatimilla valuaatioarvioilla voi monessa tapauksessa pyyhkiä pöytää. Aiemmin indikoituun valuaatiotasoon ankkuroituneen listautujan omistajille ja hallitukselle voi olla kova paikka hyväksyä uusi markkinaympäristö ja se, että oman firman arvo olisikin laskenut.

Arvostustasoista on kuitenkin pakko olla valmis tinkimään. Tämä voi johtaa siihen, että exitiä tavoitteleva omistaja ei haluakaan pyöröovesta läpi. Kasvurahoitusta hakeville yrityksille hinnoittelusta tinkimisen ei pitäisi olla ongelma. Jos kyseessä on vain pienen diluution aiheuttava anti, kannattaa valuaatiosta tinkiä, jos vaakakupissa on kasvurahoituksen saaminen ja listautumisen onnistuminen. Pienelle 5-8 miljoonan euron listautumisannin toteuttavalle First North -listautujalle pyöröovi siis rullaa todennäköisesti hyvin. Isot instituutiot saattavat nykyisessä markkinassa pyrkiä pienentämään riskejä, mutta pienen annin saa helposti kasaan yksityissijoittajilta ja pienemmiltä instituutiosijoittajilta.

Osa listautujista joutuu kuitenkin käyttämään myös pyöröoven hätäuloskäyntiä. Nämä ovat luonnollisesti yhtiöitä, joiden liiketoimintaan ja näkymiin sota osuu pahimmin. Myös tapaukset, joissa sijoittajille myydään erittäin kaukana olevia korkean potentiaalin kasvulupauksia korkealla valuaatiolla, ovat todella haastavia saada kaupaksi nykytilanteessa.

Hyvä uutinen on myös se, että omien havaintojeni mukaan yrittäjien kiinnostus listautumisiin ei ole kadonnut ja listautumisprojekteja edelleen käynnistetään, vaikka nykyinen tilanne herättää kysymyksiä ja epävarmuus huolettaa. Olin viimeksi viime viikolla yhden uuden listautumisprojektin käynnistyspalaverissa ja käynnissä on paljon keskusteluita ensi vuodelle listautumista suunnittelevien yritysten kanssa.

Sijoittajille kyllä maistuu hyvät yhtiöt järkevillä arvostuksilla tässäkin markkinassa. Inderesin Sijoitusfoorumilla Pohjolan Eka ja muut keskustelijat osaavat tiivistää oivallisesti, miltä tilanne näyttää nyt sijoittajan näkökulmasta.