Matka pohjoiseen, osa 8: Kuin tekisi gradua Nasdaqille

Tämä on kahdeksas osa blogisarjassa, jossa seurataan Witted Megacorp Oy:n matkaa, kun se selvittää mahdollisuutta listautua NASDAQin First North -markkinapaikalle. Tarina kerrotaan toimitusjohtaja Harri Siepin näkökulmasta.

Viime syksynä aloitimme IPO-projektin, johon kuului seitsemän erilaista träkkiä ja pari-kolmekymmentä erilaista projektia. Jättihommia olivat mm. legal due diligence ja yhtiöesitteen kirjoittaminen.

Legal due diligence (LDD)

Legal Due Diligence tarkoittaa – ainakin minulle – henkistä hajoamista. Mikäli satut olemaan henkilö, jolle veroilmoituksen tekeminen tuntuu työläältä, niin tämä on kuin veroilmoituksen tekemistä joka päivä viikkojen ajan. Legal Due Diligence virallisemmin tarkoittaa, että kaikki* yrityksen lakitekniset riskit käydään läpi. Tämä tarkastus luo pohjan erityisesti yhtiöesitteen riskiosiolle. Kun sanon tuossa aiemmin “kaikki”, niin tuntuu siltä, että todellakin KAIKKI.

*Eihän tuossa oikeasti käydä kaikkia, vaan ainoastaan olennaiset. Lakiasioiden maallikon näkökulmasta se vain tuntuu siltä.

Meillä oli tässä lakiasiainpartnerina Dottir, jonka hellässä (mutta tarkassa!) huomassa olemme koko prosessin ajan. He varmistavat, että me Wittedin päässä emme jätä jotain huomioimatta, kun emme ole lakieksperttejä. (Okei, on meillä yksi juristi omillakin palkkalistoilla, ja onneksi onkin!) Heidän ansiostaan tämä prosessi on meille todella paljon helpompaa.

Muistutuksena, että kun me saatiin aikoinaan IPO-readiness-tietopyynnöt, meikäläinen alkoi menettää hiuksia päästä kiihtyvällä tahdilla. Se vaikutti tosi työläältä. Vasta siinä kohtaa, kun tuo homma oli maalissa ja eteen tuli LDD, tuntui siltä, että IPO-readiness ei olekaan niin kovin työläs tietopyyntö. LDD:n kohdalla eteen lävähti vielä pidempi ja vaikeampi lista kysymyksiä. Oikeastaan, tuntui, että tietopyyntöjä tuli vasemmalta ja oikealta. Aluksi selvitetään, että onko siinä tätä tai tuota riskiä ja onko tässä riittävästi tehty sopimuksia. Ihan ymmärrettävää, mutta onhan se raskasta.

Se mikä itseni tökki matkalla oli tilanne, jossa tajusin että tämän tietopyynnön ja sitä seuraavien projektien jälkeen lopputulema on se, että yhtiöesitteessä lukee sisältyykö meidän bisnekseen joku riski X vai ei. Olisi mieli tehnyt kirjoittaa esitteeseen, että bisnekseen liittyy kaikki riskit niin kuin aina normaaliin liiketoimintaan kuuluu - ei me olla mitenkään erikoisia tossa suhteessa. Voisiko riskiosio siis olla vain tämän yhden lauseen mittainen? No ei voinut, ei auttanut kuin purkaa riskit atomeiksi ja koota kasaan kokonaiskuva esitettä varten.

Hommaa ei tietenkään helpottanut se, että meillä on nykyään 7 tytäryhtiötä ja 2 osakkuusyhtiötä sekä silloin lähes 350 asiantuntijaa tekemässä projekteja – ja asiakkaitakin on paljon. Kaikkiaan hirveä määrä sopimuksia siis ja sitten kaikenlaista muuta sälää – lopulta päädyttiin lähettämään karkeasti 600 sopimusta meidän lakipartnerille.

Kun mä mietin näitä soppareita kerätessä, että onpa tätä kasaa kova homma kerätä, niin tajusin, että jonkun pitää vielä lukeakin nämä. Onneksi Dottir hoitaa sen. Täytyy nostaa hattua, että joku jaksaa tehdä näitä. Minä tein tätä pari viikkoa, tiimi vähän pidempään. Nuo tyypit tekevät tuota joka päivä! Kova uravalinta. Arvostan! Myöhemmin tosin kuulin, ettei heidän jokaista sopimusta tarvinnut lukea.

Kuten meitä seuranneille tässä vaiheessa ilmeistä on, legal due diligence saatiin kuosiin, kirjoihin ja kansiin. Pääsimme täysipainoisesti yhtiöesitteen kimppuun.

Yhtiöesite

Jos ei ole tutustunut listautumisjuttuihin, yhtiöesite kuulostaa nimenä kevyeltä brosarilta. Todellisuudessa se on vajaa sata sivua tiukkaa asiaa. Sellaisen rakentaminen on kuin kirjoittaisit gradun, mutta sen ohjaajana on Nasdaq. Yhtiöesitettä pallotellaan tarkastajan ja kirjoittajan välillä, kuten gradua sen ohjaajan kanssa, kunnes työ lähetetään hyväksyttäväksi. Arvosteluasteikkoa ei ole, lopputulos selviää ”yleisöäänestyksessä”.

Yhtiöesitteen tekeminen on maratonsuoritus. Sitä työstettiin marraskuusta 2021 alkaen ja sitä väännetään melkein siihen asti kunnes mahdollisesti ja toivottavasti julkistetaan listautumisen ehdot.

Mitä kaikkea esitteen rakentamiseen sitten tarvitaan? Se on vähän kuin hiton vaikea värityskirja, jota koskee kaikenlaiset arvopaperisäännökset. Saat sapluunan partnereilta, johon värität tyhjät kohdat täyteen faktoilla firmasta.

Teimme työnjaon esitteen osalta. Yhtiölle ja kumppaneille oli omat osionsa ja kaikki osiot käytiin aina yhdessä läpi ja tarkastettiin. Yhtiön puolesta ensimmäisenä tartuimme ns. tarinaosioon - mikä on yrityksen historia, strategia ja vahvuudet. Mikä on yhtiön toimintaympäristö ja markkina missä se toimii? Tämä tuntui melko helpolta työltä, sillä on ihan normaalia yhtiöille. Firmat kertovat samoja asioita päivittäin omille asiakkailleen ja kirjoittavat niistä säännöllisesti. Ei tarvitse keksiä mitään uutta, kuvaa vain olemassa olevan.

Alussa tuo työ tuntuikin helpolta, mutta lopulta kun sitä alkoi tekemään alkoi se muuttua haastavammaksi. Esimerkiksi: kaikki ATK-yritykset tuntuvat kuvaavan toimintaympäristönsä ja markkinansa eri tavoilla. Ei ole ns. oikeaa vastausta vaan vastaukset on aina subjektiivisia. Jälleen kerran samanlaista kuin tämä projekti tähän mennessä muutenkin - raskasta, muttei vaikeaa.

Kirjoittaminen tapahtui parhaiten niin, että pani kaikki ärsykkeet pois, internetin kiinni ja istui Wordin ääreen kahdeksaksi tunniksi. Sitten päivän päätteeksi huomaa, että pari hassua sivua on vaan saanut taas kasaan ja on aika mennä hakemaan tytärtä päiväkodista. Toimitusjohtajan arjessa tulee myös pakollisia katkoksia, kun täytyy olla varmistamassa, että bisnes sujuu normaalisti. Rooli on haastava, mutta valinta on ollut oma.

Arkea kivasti kuitenkin elävöitti se, että näiden parin jättiprojektin lisäksi oli liuta pienempiä projekteja ja todella tärkeitä sellaisia. Välillä päästiin rakentamaan dokumentaatiota, jota yksityisenä yrityksenä emme ole koskaan tarvinneet, kuten tiedoksiantopolitiikka tai sisäpiiriohjeistuksia. Välillä elämää virkisti sijoittajatapaamiset ankkureiden kanssa ja näihin valmistautuminen. Päästiin Nasdaqin ja Inderesin järjestämiin koulutuksiin ja tehtiin IR-nettisivuja. Jotta ei olisi tullut tylsää niin ripaus arvo-osuustamisprojektia tähän mukaan ja julkisten tiedotteiden tekemistä teki arjesta… noh - haipakkaa x). IPO-readinessin loppuraportin saaminen projektien päättyessä toi kuitenkin auringon takaisin ja kasvojen harmaa väri muuttui taas normaaliksi.

Yhtiöesite elää vielä omaa elämäänsä aina annin ehtojen ilmoittamiseen asti. Tämän blogipostauksen julkaisuhetkellä maaliviiva häämöttää jo. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, matka pohjoiseen on pian valmis.

Me ollaan julkaistu meidän ITF viime viikolla ja lehdistö tarttui siihen oikein kivasti. Näissä listautumisaikeista kertomisessa on kyllä hassu koreografia. Aiemmin tammikuussa voitiin sanoa, että “selvittää mahdollisuuksia listautua Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle”. Nyt voidaan ylpeinä sanoa, että “suunnittelee listautumisantia ja listautumista Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle.”

Tuntuu, että hirveän moni asia ei enää voi mennä pieleen. Toivottavasti voimme pian lopettaa suunnittelusta puhumisen ja tehdä puhumisen sijaan. Tällä maratonilla olemme jo stadionin porteilla.