Markku Kurtti Alokkaan haastattelussa

121. Markku Kurtti

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Markku Kurtti on insinöörin tarkkuudella ja rahoituksen ymmärryksellä varustettu sijoittaja, joka yhdistää datalähtöisen analyysin ja strategisen sijoittamisen. Hänen sijoitusmatkansa on kulkenut teknokuplan bumtsibumi menosta ja romahduksesta aina systemaattisesti rakennettuun suhteellisen hajautettuun salkkuun.

Markku on varsin analyyttinen ja perusteellinen kaveri, jolla on aitoa tietoa ja kunnon perustelut sekä tutkimukset taustalla, mitä hän sitten kirjoittaakaan. Hänen näkemyksensä perustuvat syvälliseen tutkimukseen ja hän jakaa oivalluksiaan sijoitusblogissaan Outcast Beta. Kyseinen hyvin laadukas ja tasokas blogi tarjoaa dataan pohjautuvia näkökulmia, jotka haastavat jonkin verran perinteisiä sijoitusajattelun malleja.

Sijoittajana hän on realistinen ja riskitietoisuudessaan analyyttisen johdonmukainen – oppien kautta muovautunut sijoittaja, joka pyrkii ymmärtämään sijoittamisen syvät rakenteet ja niiden vaikutuksen pitkän aikavälin tuottoihin.

Markun kaltaisia järkeviä ihmisiä saisi olla enemmänkin tässä skenessä esillä. 🙂

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen sähkötekniikan diplomi-insinööri, joka on tehnyt työuransa matkapuhelinten tiedonsiirtopiirien kehityksen parissa, päästen kokemaan niin Nokian huikean nousun huipulle kuin sen laskun takaisin kuolevaisten joukkoon. Olen myös kahden alakouluikäisen lapsen isä. Olen lapsesta saakka tykännyt asioiden hahmottamisesta matematiikan avulla, mikä on avittanut minua ensin kohti insinööriopintoja ja myöhemmin myös kohti sijoitusmaailmaa.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

Olen onnistunut toteuttamaan yli 90% arvonlaskun osakesalkulleni teknokuplan jälkimainingeissa, myynyt suhteessa muuhun maailman korkeasti arvostetut USA:n osakkeet merkittävään alipainoon menneelle 10 vuoden periodille sekä omistan vain yhden yhtiön osakkeita suoraan: Berkshire Hathaway Inc.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?
Nuorena pelasin aktiivisesti lentopalloa, jota olen nyt vanhempana uudelleen herännyt harrastamaan. Tykkään lasketella, yritän käydä salilla vaihtelevalla menestyksellä sekä osallistun lasten harrastuksiin kuljettajan ja apuvalmentajan ominaisuuksissa.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Aamulla herätetään ja ruokitaan lapset, jonka jälkeen suunnataan töihin. Työmatka on reilu kilometri, joten matka taittuu mukavasti kesäisin pyörällä ja talvisin kävellen. Töiden jälkeen ohjelmassa on usein ruuanlaittoa ja lähinnä lasten harrastuksia. Iltaisin pyrin mahdollisuuksien mukaan edistämään sen hetkistä tutkimusprojektia liittyen Outcast Beta sijoitusblogiini. Myös sijoitusaiheisten keskusteluiden seuraaminen X:ssä kuuluu päivärutiiniin.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen sijoittajana kohtuullisen riskiä karttava. En esimerkiksi ole koskaan ollut 100% osakkeissa, vaan yleensä välillä 60% - 90%. Minulla ei ole ns. alfaa eli markkinatuotosta tai muista tunnetuista tuottolähteistä poikkeavaa taidon suomaa ylituottoa. Tästä johtuen pyrinkin hyödyntämään tunnettuja tuottolähteitä eli ns. betoja. Tärkein beta on hajautettu markkinatuotto. Se, että minulla ei ole alfaa, tarkoittaa myös sitä, että minulla ei ole osakepoimintataitoa. Tästä johtuen en myöskään poimi osakkeita, vaan sijoitan käytännössä ainoastaan ETF:ien ja rahastojen kautta.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Ensimmäiset osakesijoitukseni tein opiskelijana tekno-osakehuumassa 1998 ja 1999. En ymmärtänyt osakkeista mitään muuta kuin että ne voivat mennä vain ylös. Ja menihän ne ylös ja nopeaan. Oleellista oli osallistua jokaiseen antiin ja irrottaa kaikki lantit, mikä vaan opiskelijabudjetilla oli mahdollista. Onneksi oli mahdollista ottaa opintolainaa. Perjantaisin juotiin virtuaalivoitoilla hienosti tuontioluita ja pohdittiin, meneekö Stonesoftin moninkertaistumiseen viikkoja vai peräti vuosi. Hienoja aikoja; oltiin pelin päällä ja välillä tuntui, että maailma ei riitä. Sitten tapahtui se, mitä ei ollut meidän skenaarioanalyysissä: osakkeet alkoi mennä alas. Aluksi jokainen dippi oli mahdollisuus, mutta sitten ei enää ollutkaan. Tekno-osakkeet hakattiin maanrakoon ja möin nöyränä varmaan karhumarkkinan pohjilla. En tiedä tarkkaa lukemaan, mutta noin -90% se oli.

Juhlista seurasi krapula, ja osakkeet ei maistuneet pitkään aikaan. Juuri tämä krapula on se pahin tässä episodissa: En lopulta hävinnyt teknoromahduksessa absoluuttisia markkoja tai euroja paljoa, vaikka prosentit olivat rumia, mutta hävisin paljon tulevia tuottoja, kun krapuloissaan en pystynyt ostamaan halpoja osakkeita karhumarkkinassa, vaikka olin jo työelämässä tienaamassa uusia euroja.

Sain kuitenkin ostettua ensiasunnon, joten pääoma ei maannut täysin työttömänä tilillä. Muutaman vuoden päästä aloin kiinnostua osakkeista uudelleen, mutta nyt päätin opiskella asiaa ennen toimeksiantoja. Luin muutaman alan klassikkokirjan, kuten Burton Malkielin ”A Random Walk Down Wall Street”. Olin ostanut muutamia osakkeita, mutta päätin siirtyä täysin indeksisijoittajaksi 2008 juuri ennen finanssikriisiä. Finanssikriisissä opin, että indeksisijoittaminenkaan ei ole riskitöntä, kun globaalisti hajautetut indeksit tulivat kaikki käsi kädessä rymyten alas.

Kiinnostuin sijoittamisesta ja siihen liittyvästä teoriasta päätyen sijoittamaan faktoreilla maustettuihin tuotteisiin, kuten arvo-osakkeita painottaviin ETF:iin. Tämäkään ei mennyt kuten kirjoissa opetettiin. Arvo-faktori on alisuoriutunut kasvuun nähden käytännössä finanssikriisin jälkeisen ajan. Kiinnostuin sijoittamisen teoriasta kuitenkin niin paljon, että pidin 21 kuukauden opintovapaan ja opiskelin rahoituksen maisterin.

7. Millainen salkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi koostumusta esim. hajautusta?

Salkkuni koostuu lähes täysin ETF:stä ja aikoinaan hankituista indeksirahastoista. Eli salkku on hyvin hajautettu maantieteellisesti (tosin se USA on edelleen alipainossa). ETF sijoittaminen ei tarkoita kuitenkaan täysin passiivista sijoittamista. Salkku poikkeaa globaalista markkinaportfoliosta niin maantieteellisen painotuksen kuin faktoripainotuksenkin osalta, sisältäen esimerkiksi pienyhtiöitä sekä arvo- ja momentum-tyylisiä osakkeita. Ja onhan siellä se yksi osake eli Berkshire Hathaway, joka tosin voidaan ajatella myös nollakuluilla hoidetuksi vivutetuksi aktiiviseksi USA-rahastoksi. Pelkään inflaatiota, joten olen ylipainottanut energia- ja kaivosyhtiöitä, kiinteistöjä (REIT) sekä kullankaivajia. Näillä kaikilla korrelaatio osakemarkkinaan lähestyy tai jopa alittaa nollan pitkällä (5 – 10 vuotta) aikavälillä, eli ne ovat myös erinomaisia hajauttajia. Olen myös sijoittanut USA:n inflaatiosuojattuihin velkakirjoihin (TIPS ETF). Ja löytyyhän minulta myös yksi aidosti aktiivinen rahasto eli Vietnamiin sijoittava PYN Elite. Frontier markkinana Vietnamin korrelaatio länsimarkkinaan ei ole täydellinen, tarjoten jälleen hajautushyötyjä, ja lisäksi arvostus tuntuu edulliselta.

8. Minkä yhtiön osakkeita viimeksi ostit salkkuusi, ja mitkä olivat ostoperusteesi?

Tosiaan minulla on vain yksi osake, BRK-B, jonka ostin muistaakseni alkuvuonna 2016. Silloin alkoi hirvittää USA:n alipaino ja Warrenin kyytiin hyppääminen silloisella matalalla P/B:llä vaikutti henkisesti helpommalta kuin USA-indeksin ostaminen. Jos ajatellaan mitä olen ostanut salkkuuni ETF-muodossa viimeisen vuoden parin aikana, niin lähinnä pieniä arvoyhtiöitä ja myös kiinteistörahastoja eli REIT ETFää. Pienten arvoyhtiöiden matala suhteellinen arvostus sekä Euroopassa että USA:ssa on houkuttanut ostoksille. REIT ETF:ää olen ostanut, kun arvostukset tulivat alas korkojen noustua ja halusin enemmän hajautusta salkkuuni. REIT ETF:llä on taipumus käyttäytyä lyhyellä aikavälillä kuin osakkeet, mutta pitkässä juoksussa kuin suorat kiinteistöomistukset. Ajattelen siis pitkäjänteisenä sijoittajana sijoittaneeni globaalisti hajauttaen kiinteistöihin ilman pelkoa vuokralaisen soitosta lauantai-iltana.

9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

En poimi yksittäisiä osakkeita, mutta ETF-poimintaprosessini lähtee aina kysymyksestä, mikä täydentäisi nykyistä salkkuani parhaiten tarjoten joko lisää hajautusta tai houkuttelevan tuotto-odotuksen. Parhaassa tapauksessa molemmat. Lisäksi yritän miettiä, opiskella ja mallintaa miten eri omaisuusluokat tarjoavat hajautusta pitkällä aikavälillä lyhyen sijaan sekä miten ne suojaavat historian valossa pahimmilta riskeiltä kuten inflaatiolta.

10. Olet insinööri ja sinulla on rahoituksen puolelta maisterin paperit. Oletko päässyt insinöörin oppejasi hyödyntämään sijoitustoiminnassasi? Saako rahoituksen puolen opinnoilla suuren avun sijoitustoimintaan?

Insinöörin työssäni olen tottunut suunnittelemaan erilaisia testejä, joiden lopputulos on suuri määrä tilastollista dataa. Data-analyysi on kehittänyt tietynlaisen intuition, joka auttaa näkemään ilmiöitä datan takana ja haistamaan, jos jokin asia ei ole kohdallaan. Tästä on hyötyä myös sijoitustoiminnassa ja markkinoiden ymmärtämisessä. Rahoituksen opiskelu auttaa ymmärtämään miten markkina ja arvopapereiden hinnoittelu toimii. Ja ennen kaikkea se on auttanut tekemään erilaisia testejä empiirisellä datalla sekä auttanut ymmärtämään riskiä. Kumpikaan tutkinto ei kuitenkaan ole tuonut kykyä tehdä aitoa ylituottoa. Uskoisin, että aito ylituotto syntyy ennemmin luontaisen lahjakkuuden sekä intohimon avittaman sitoutuneisuuden ja työmäärän mukana kuin tutkintoja suorittamalla.

11. Mitkä ovat neljä tärkeintä arvostuskerrointa sinulle? Perustele valintasi.

En poimi osakkeita, eikä minulla siten ole muodostunut suurta määrää arvostuskertoimia, mitä käyttäisin. Koska katson sijoituksiani ylhäältä alas eli yleensä ETF tasolta, tykkään ajatella arvostuskertoimiakin yleistäen. En suuremmin välitä mitä yksittäistä arvostuskerrointa esimerkiksi tietty arvo-osakkeisiin sijoittava ETF käyttää, mutta tykkään että on parempi käyttää useampaa arvostusmittaria. Hajauttaminen on hyvä asia myös signaalien (kuten arvostuskeroimien) kohdalla. Yksittäisen historiassa parhaiten menestyneen arvostuskertoimen valinta voi johtaa historian sisältämän satunnaisuuden turhaan painottamiseen osakevalinnoissa. Useamman arvostusmittarin käyttäminen pienentää tätä riskiä.

Isossa kuvassa kaikki arvostuskertoimien perusteella tehtävät valinnat johtavat altistumiseen arvo-faktorille. Yksittäistä arvostuskerrointa oleellisempi asia voi olla huomioida yhtäaikaisesti myös muita faktoreita, kuten esimerkiksi sektori arvostuksen lisäksi, jolloin arvostuskertoimista tulee osakkeiden kesken paremmin vertailukelpoisia. Tykkään yksinkertaisista mittareista, joilla niilläkin voi tosin olla merkittäviä eroja kuten vaikka yleisesti käytetyt arvostuskertoimet P/B ja P/E. P/B tai ennemminkin B/P voidaan ajatella olevan ”puhdas” arvonmittari, kun taas P/E tai tulostuotto E/P on eräänlainen arvo-faktorin ja kannattavuus-faktorin yhdistelmämittari (”kannattavuutta järkihintaan”): E/P = B/P x E/B.

12. Mitkä ovat sinulle viisi tärkeintä tietolähdettä sijoittamisessa? Perustele valintasi.

Tykkään testata miten erilaiset omaisuusluokat tai -strategiat ovat toimineet historiassa. Siksi minulle tärkeimmät tietolähteet ovat data-lähteitä kuten Kenneth French:n datakirjasto ja Robert Shillerin data. Tykkään myös lukea kvantitatiivisen sijoittamisen artikkeleita esimerkiksi AQR:ltä ja perustajansa Cliff Asnessin kansantajuistettuja ja hauskojakin kirjoituksia. Lisäksi löydän paljon mielenkiintoisia sijoitusalan henkilöitä, keskusteluja ja kirjoituksia X:stä tai ns. finanssi-twitteristä.

13. Sinulla on sivusto: https://outcastbeta.com/ Kertoisitko tästä sivustosta, että miksi olet tällaisen perustanut ja mitä lisäarvoa sieltä sijoittaja voi saada omaan sijoitustoimintaansa?

Olen vuosia tehnyt erilaisia dataan perustuvia tutkimuksia liittyen osakesijoittamiseen. Joitakin vuosia sitten aloin kirjoittaa tutkimuksistani ketjuja Twitteriin. Se toimi aikansa, mutta Twitter-ketju oli liian rajoittava formaatti ja käytännössä jutut katosivat bittiavaruuteen muutaman päivän kuluttua julkaisusta. Halusin alkaa dokumentoida tutkimuksiani tarkemmin ja siksi perustin blogin. Blogini jutut ovat melko teoreettisia, mikä rajoittaa niiden hyödyllisyyttä suuremmalle yleisölle. Mutta johtopäätökset (mikäli niihin uskoo) voivat mielestäni olla hyödyllisiä ihan tavallisellekin sijoittajalle. Monet kirjoittamistani jutuista liittyy osakesijoitusten hajauttamiseen ja siihen, miten hajauttaminen on käytännössä vielä tärkeämpää ja hyödyllisempää kuin yleisesti ajatellaan.

14. Miten näet systemaattisten riskien ja käyttäytymistekijöiden hyödyntämisen käytännössä sijoitusstrategian rakentamisessa, ja millaisia työkaluja suosittelisit niiden arvioimiseen?

Viittaat varmaan erilaisten faktoreiden hyödyntämiseen sijoittamisessa. Faktoreiden tuotot voidaan tosiaan selittää joko faktoriin liittyvällä systemaattisella riskillä (mikä johtaa riskilisään) tai vaihtoehtoisesti sijoitusmassojen käyttäytymisestä johtuvilla tekijöillä (esimerkiksi, että ihmisillä on taipumus uskoa viimeaikaisen tuloskasvun jatkuvan hamaan tulevaisuuteen johtaen liian korkean hinnan maksamiseen kasvuosakkeista). Yleisimmät faktorit mitä hyödynnetään ovat koko (pienet vastaan suuret), arvo (halvat vastaan kalliit), momentum (kallistuneet vastaan halventuneet) tai kannattavuus (hyvin kannattavat vastaan heikommin kannattavat firmat). Faktoreita on paljon, mutta suurin osa niistä on variantteja näistä perusfaktoreista. Perusidea on, että nämä faktorit eivät korreloi markkinatuoton kanssa, jolloin niiden lisääminen salkkuun parantaa hajautusta.

Faktorisijoittamiseen liittyy kuitenkin käytännön ongelmia. Akateemisissa tutkimuksissa käytetään niin sanottuja Long-Short (L/S) portfolioita, eli esimerkiksi arvofaktori luodaan ostamalla halpoja yhtiöitä ja shorttaamalla (eli lainaamalla ja myymällä) kalliita osakkeita. Tällä pyritään siihen, että faktorin tuotto ei riippuisi markkinan suunnasta, mutta tuottaisi halpojen ja kalliiden osakkeiden tuoton erotuksen kulujen jälkeen. Kuitenkin tavalliset sijoittajat eivät yleensä shorttaa, vaan he vain esimerkiksi ostavat halpoja yhtiöitä, jolloin heille jää vain noin puolet faktorin tuotosta. Lisäksi tämä ns. long-only faktorisijoittaminen en tuo vastaavaa hajautushyötyä kuin long-short. Käytännössä myös kaikki faktori-ETF:t ovat long-only tyylillä toteutettuja. Eli tavallisten sijoittajien faktori-sijoittaminen on hyvin erilaista kuin ammattimaisten sijoittajien (esim. hedge-rahastot) ja akateemisten tutkimusten faktorisijoittaminen. Itse suosin vain näihin muutamaan merkittävimpään faktoriin sijoittamista ja teen sen ETF:ien kautta, joka siis ei ole optimimaalisin tapa, mutta varmasti helpoin. Ja tietysti on mahdollista, että kaikki faktorit eivät toimi tulevaisuudessa niin kuin ne ovat toimineet menneisyydessä. Tästä paras esimerkki lienee arvosijoittaminen finanssikriisin jälkeen.

15. Ovatko geometriset tuotot mielestäsi aliarvioituja sijoittajien keskuudessa, ja miten suosittelisit niiden hyödyntämistä pitkän aikavälin sijoitusstrategioissa?

Olen tosiaan kirjoittanut paljon geometrisista tuotoista ja miten niiden käyttäminen analyysissä voi muuttaa johtopäätöksiä liittyen esimerkiksi hajauttamisen hyötyihin. Sinänsä en usko, että geometriset tuotot olisivat aliarvostettuja sijoittajien keskuudessa, koska käytännössä kaikki sijoittajat mittaavat menestystään geometristen keskiarvotuottojen kautta (CAGR). Lähinnä kuvaamani ongelma liittyy epäsuhtaan akateemisen maailman ja käytännön sijoittajien välillä. Akateemisessa tutkimuksessa kun tuottoja mitataan lähes poikkeuksetta ns. aritmeettisilla tuotoilla eli yksinkertaisen keskiarvon kautta, mikä useimmiten on oikein ja perusteltua, mutta voi joskus johtaa käytännön kanssa ristiriidassa oleviin tuloksiin.

Esimerkiksi, jos salkku tuottaa ensimmäisenä vuonna -50% ja toisena +50%, on aritmeettinen keskiarvotuotto 0%. Mutta käytännön sijoittajan mittaamana geometrinen keskiarvotuotto onkin 0.5*1.5 = 0.75 tehden vuosituottona -13,4%. Käytännössä geometrinen keskiarvo (käytännön sijoittajan käyttämä mittari) on aina alempi kuin aritmeettinen keskiarvo (akateemisten käyttämä mittari). Tämä ero johtuu niin sanotusta volatiliteettiverosta (salkun arvon heilunta pienentää korkoa korolle tuottoa eli geometrista keskiarvotuottoa). Yleisesti tunnetut hajauttamisen hyödyt tulevat akateemisesta tutkimuksesta, jolloin ne perustuvat aritmeettisiin tuottoihin. Jos teemme vastaavat tutkimukset geometrisilla tuotoilla, niin päädymme johtopäätökseen, että hajauttaminen ei pelkästään pienennä riskiä vaan myös kasvattaa (korkoa korolle) tuottoa. Hajauttaminen on siis paljon hyödyllisempää kuin yleisesti uskotaan ja opetetaan.

Usein muuten kuulee sanottavan, että riski ei ole volatiliteetti vaan pysyvä pääoman menettäminen. No, korkoa korolle tuottojen maailmassa, volatiliteetti johtaa (volatiliteettiveron muodossa) odotusarvoisesti pitkällä aikavälillä pysyvään pääoman menettämiseen.

16. Kirjoitat tosiaan paljon laadukasta sijoitussisältöä, miten hyödyllisenä koet sijoittamisen ja oppimisen kannalta, että kirjoittaa asioita ylös?

Omalta kohdata olen huomannut, että blogi-tekstin kirjoittaminen auttaa oppimista todella paljon. Suuri osa blogi-kirjoituksistani on sellaisia, että en tiennyt aiheesta paljoakaan kun aloin tehdä kirjoitusta, mutta opiskelin asian ja samalla dokumentoin opiskeluprosessin ja tulokset blogiin. Kun asian kirjoittaa ylös ja muille luettavaksi, on pakko pyrkiä ymmärtämään paljon syvällisemmin kuin olisi muuten valmis asiaan panostamaan. Lähes aina käy niin, että kun alan kirjoittaa, niin huomaan etten sittenkään ymmärrä asiaa. Silloin pitää palata piirustuspöydälle ja tutkia lisää. Lähtökohtaisesti kirjoitukseni ovat siis oman oppimiseni apuvälineitä. Siksi ne voivat olla turhankin yksityiskohtaisia suurelle osalle lukijoista.

17. Miten sinä hallitset sijoittamisessa tunteitasi esimerkiksi, ettet ala fomottamaan yms.?

Minusta tuntuu, että kokemuksen ja tiedon karttuminen auttaa hallitsemaan tunteita sijoittamisessa. Luulen pystyväni luonteestani johtuen hallitsemaan tunteitani paremmin kuin monet muut sijoittajat, mutta en toki ole niille immuuni. Muistan kyllä muutaman yön finanssikriisin ajoilta ja myös FOMO on joskus hiipinyt mieleen. Nykyisin pyrin tekemään sijoituspäätökset perustuen dataan, mitä olen lukenut ja omiin testeihini. Se auttaa esimerkiksi FOMOa vastaan. Eli kun on joku oma kehikko mihin turvautua kuten arvostukset ja mitä data kertoo, niin on helpompi ehkä olla tarttumatta tunteiden luomiin kehikoihin.

18. Minkä takia sinä sijoitat? Onko sinulla jotain euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita sijoittamisessa?

Minulla ei ole mitään tarkkoja euromääräisiä tai prosentuaalisia tavoitteita. Sijoitan sekä pahan että hyvän päivän varalle. Minulla ei ole tavoitetta jäädä tietyssä iässä eläkkeelle, mutta tavoittelen yleisemmin varallisuuden tuomaa vapautta ja optionaalisuutta eli mahdollisuutta valita, mitä elämässään tekee. Olen jo käyttänytkin tuota vapautta olemalla esimerkiksi 21 kuukautta opintovapaalla. On helpompi tehdä tuollainen päätös, kun ei ole täysin palkkatulon varassa. En tavoittele lähtökohtaisesti täydellistä taloudellista riippumattomuutta, mutta kasvavaa riippumattomuutta ja vapautta kyllä.

19. Jos sinun pitäisi valita sivustoltasi kaksi artikkelia Alokkaalle, joita hän voisi hyödyntää sijoitustoiminnassaan ja/tai -ajattelussaan, mitkä valitsisit ja miksi?

Valitsisin artikkelit A voting machine or a weighing machine? ja How much skill a concentrated stock picker needs to beat a diversified benchmark?

Ensimmäisen artikkelin pointti on osoittaa miten osakemarkkinoiden ‘voting machine’ ominaisuus on hallitseva myös hyvin pitkillä sijoitushorisonteilla. Arvostusten heiluminen siis selittää ylivoimaisen valtaosan tuottojen heilunnasta jopa kymmenen tai kymmenien vuosien periodeilla. Tämä ei tarkoita, etteikö fundamenteilla ole väliä. Fundamentit on tärkeitä, koska ne määrittävät kuitenkin tuoton odotusarvon, mutta satunnaisuuden vaikutus ei poistu, vaikka me kuinka pidennämme sijoitushorisonttia.

Toinen artikkeli pyrkii näyttämään, miten volatiliteettivero syö heikosti hajautetun salkun geometrista tuotto-odotusta ja miten historiassa erilaisten sijoitustyylien tuotot ovat poikenneet toisistaan. Tämä tarkoittaa, että hajauttamalla voi saavuttaa korkeampia tuottoja. Heikosti hajauttava sijoittaja lähtee takamatkalta hajautettuun indeksiin nähden ja tarvitsee taitoa tai tuuria pelkästään päästäkseen tasoihin. On myös mahdollista, että sinulla on aitoa osakepoimintataitoa (alfaa), mutta silti häviät keskitetyllä salkullasi markkinatuotolle, koska volatiliteettivero syö tuottojasi tai koska sijoitustyylisi tuotto häviää markkinatuotolle.

20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?

Suomesta löytyy paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä sijoitussisältöä ja keskustelua. Kuten globaalisti, myös Suomesta löytyy asiantunteva finanssi Twitter. Keskustelupalstoja on tullut seurattua jo teknokuplan ajoista ja legendaarisesta AP areenasta lähtien. Nykyisin soihtua kantavat Inderesin ja Sijoitustiedon sivustot. Sijoitusaiheinen Youtube ja podcast tarjonta erityisesti tarjoaa paljon laadukasta suomenkielistä materiaalia. Kiitos kuuluu kaikille, jotka osallistuvat keskusteluun ja tuottavat sisältöä meille sijoittajille. Kiitos myös Sijoittaja- Alokkaalle tästä haastattelusta.

Kiitos erinomaisista vastauksista Markku!

Nyt oli nimenomaan erinomaisella tavalla erilainen haastateltava, jonka blogi kannattaa ottaa seurantaan: https://outcastbeta.com/about/

Todella tasokasta materiaalia.

Ja toki Markku kannattaa seurata myös Äxässä.
https://x.com/markku_kurtti

Markku Kurtti on mielestäni yksi pakollisista seurattavista, koska tarjoaa niin laadukkaalla ja sisältörikkaalla tavalla erilaista hyödyllistä tietoa. 🙂