Keskuspankkielvytys sataa omistajien laariin, mutta taantuma kurittaa nuorten taloutta
Talouskriisit saavat aikaan muutoksia varallisuuden ja työtulon karttumisessa. Varallisuuserot ovat olleet kehittyneissä talouksissa kasvussa finanssikriisin jälkeen, ja jo pidempään on puhuttu etenkin USA:ssa kasvaneista tuloeroista ja katoavasta keskiluokasta. Taantuma on omiaan luomaan eroja myös ikäluokkien välille. Tuoreiden tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että keskuspankkielvytys sataa etenkin omistavan luokan, eli pitkälti vanhempien ikäluokkien laariin, kun taas taantuman tuoma lasku työtuloissa heikentää etenkin nuorempien ikäluokkien taloudellista asemaa.
Rahapolitiikka ja osakemarkkina
Nykyisen elvyttävän rahapolitiikan vaikutusta varallisuuteen on kokemusta vasta suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta (n. 12 vuotta), mutta joitakin tuloksia on saatu. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että rahapolitiikan muutokset heijastuvat eri varallisuusluokkien kesken epätasaisesti. Nollakorot ovat aiheuttaneet talletuskorkojen tuottojen romahduksen, mutta osakemarkkina on kukoistanut parempien sijoituskohteiden puutteessa. Tyypillisesti alimmilla tuloluokilla on suhteessa merkittävä osuus varallisuudesta kiinni talletuksissa ja varakkaimmilla tuloluokilla osakkeissa. Tässä suhteessa rahapolitiikan muutokset ovat sataneet varakkaampien laariin.
Finanssikriisin jälkeen suurimmat syyt varallisuuden epätasaisen jakautumisen taustalla ovatkin tutkimusten mukaan olleet muutokset rahoitus- ja kiinteistövarallisuudessa. Vaikka osakkeiden omistusosuudet suhteessa koko varallisuuteen ovat ylimmilläkin tuloluokilla olleet suhteellisen pieniä, markkinan kehitys on ollut finanssikriisin jälkeen osakesijoittajaa suosivaa ja lisännyt varallisuuseroja. Toki maittaiset erot ovat suuria: USA:ssa osakevarallisuuden osuus ylemmissä tuloluokissa on suuri (15,1 %) ja siellä varallisuuskehityskin korostuu muita maita enemmän.
Lähde täällä.
Rahapolitiikka ja asuntovarallisuus
Nollakorkojen aika on laskenut lainanhoitokustannuksia ja kannustanut ihmisiä myös asunto-ostoksille, mikä on heijastunut asuntojen hintojen nousuna. Luonnollisesti tämä heijastuu myös varallisuuteen. Asuntojen omistaminen on ainakin tilastotietojen perusteella ”tasa-arvoisempaa” kuin osakkeiden, sillä asuntoja omistavat myös alempien tuloluokkien kotitaloudet. Niissä maissa, joissa rahapolitiikan vaikutukset heijastuvat asuntohintoihin niitä nostaen ja joissa asunto-omistusten osuus on suurempi alemmilla tuloluokilla, keskuspankkien toimilla voi olla myös varallisuuseroja tasaava vaikutus. Yllä olevan taulukon mukaan kiinteistöomistukset suhteessa varallisuuteen ovat alemmissa tuloluokissa (Q2) ylempiä luokkia suurempia ainakin Italiassa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa.
Omistaminen kannattaa rahapoliittisen elvytyksen aikana mutta se, miten omistaminen on jakautunut, määrittää varallisuuserojen muutoksen. Omistamisen ja tulojen jakautumisessa puolestaan olennaista on se, missä vaiheessa elinkaarta kuluttaja on. Talouskriisin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuorempiin ikäluokkiin, jotka ovat vasta aloittamassa varallisuutensa kasvattamista, kun taas vanhemmat, varallisuutensa huipulla olevat ikäluokat ovat paremmin suojassa kriiseiltä ja ovat samalla hyötyä keskuspankkielvytyksestä varallisuusarvojen nousun kautta. Tämä ero korostui finanssikriisin aikaan ja on näkynyt myös koronakriisissä. EKP:n tutkimuspaperin mukaan finanssikriisissä työmarkkinoilla aloittaneet parikymppiset olivat taloudellisen hyvinvoinnin mielessä kriisin suurimpia kärsijöitä, sillä he menettivät paitsi työtuloja, myös henkistä pääomaa työttömyyden viivästyttäessä työkokemuksen saantia ja tulevaisuuden urapolkua. Hyvin samantyyppistä kehitystä nähtiin nykyisessä kriisissä USA:ssa, jossa nuorempien ikäluokkien työttömyys nousi rajusti ja on elpynyt hitaasti (ks. kuvio alla). Juuri näiden ikäluokkien työmarkkinalla pysymiseksi oikein kohdistettu talouspoliittinen tuki on nykyisessäkin kriisissä erityisen tärkeää, sillä samalla se parantaa työvoiman saatavuutta ja potentiaalista talouskasvua.
Tekstissä on käytetty lähteinä seuraavia tutkimuksia:
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2744862
https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecb.wp2509~a11c0ce310.en.pdf?86...