Johannes Kuusisto Alokkaan haastattelussa
119. Johannes Kuusisto
Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.
Sain haastateltavakseni syvällisesti pohdiskelevan sijoittajan Johannes Kuusiston, joka tunnetaan mm. Helsingin pörssin pienyhtiöitä tuntevana innokkaana sijoittajana. Johanneksen lähestymistapa sijoittamiseen on huolellinen, perusteellinen ja pitkäjänteinen – hän keskittyy yrityksiin, jotka luovat todellista aidosti arvoa omalla toiminnallaan.
Johanneksen kirjoituksista ja haastatteluista välittyy intohimo yritysten strategioiden, kilpailuetujen ja kasvunlaadun syvälliseen ymmärtämiseen. Hänen analyyseissään yhdistyvät perusteellinen faktapohja ja terävän kaukonäköinen strateginen ajattelu. Olipa kyse suomalaisten pienyhtiöiden kasvutarinoista tai sijoittamisen psykologisista näkökulmista niin Johannes tarjoaa lukijoilleen arvokasta tietoa ja erilaisia uusia oivalluksia.
Tällaiset näkemykselliset uniikit sijoittajat ovat arvokas lisä keskusteluun ja heidän ajatuksiaan seuraamalla voi jokainen meistä nähdä asiat laajemmin sekä kauaskatsoisemmin. 🙂
1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
Olen kahden pienen pojan isä Turusta, joka työskentelee myynnin parissa 127-vuotiaassa perheyrityksessä. Lähes kaikki aikani menee perheen ja lasten kanssa. Omalla ajallani kahlaan Helsingin pörssin pienyhtiöitä, roikun somessa, ja luen kirjoja. Tällä hetkellä suurin kiinnostukseni kohdistuu strategiaa ja psykologiaa käsitteleviin kirjoihin. Kaikkien sijoittajien/liike-elämän ihmisten pitäisi tutustua Napoleon Bonabarteen.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Moni tietää, että nykyään tykkään lukea kirjoja, lähinnä sijoittamiseen ja liiketoimintaan liittyen mutta suurimman osan elämästäni olen inhonnut kirjoja ja lukemista. Minulla on lukihäiriö, joka ainakin lapsena teki lukemisesta työlästä. Opin nauttimaan kirjoista vasta nuorena aikuisena.
Rakastan pikaruokaa. Jos saisin yhden supervoiman, olisi se kyky syödä roskaruokaa ilman haittavaikutuksia. Vuonna 2021 söin 750 kpl kanan siipeä.
Olen kyykännyt nuorten voimanostokisoissa 205 kg. Voimailu on hauskaa mutta vaarallista. Nykyään en pysty harrastamaan muuta liikuntaa kuin pyöräilyä, uintia, ja kävelyä. Olkaa varovaisia salilla.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittaavaa ei saa sanoa.
Olen aika binäärinen ihminen eli elämässäni ei ole paljon muuta kuin perhe ja työt. Eikä minulla ei ole juurikaan muita kiinnostuksen kohteita. Olen kuitenkin koukussa Youtuben lyhyt videoihin, joissa maistellaan ja kokataan eri ruokia (lähinnä BBQ, meksikolainen ja muu pikaruoka.) Tykkään myös matkustamisesta ja erityisesti tykkään matkustaa jenkeissä. Amerikkalaiset ovat hyvällä tavalla kummallista porukkaa. Haaveissani on asua joskus 6kk jakso Floridassa. Ylivoimainen tapa rentoutua on avantouinti.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään 07.15. Pesen hampaat ja juon kolme raakaa kanamunaa. En tykkää aamiaisesta. Munat ovat nopein ja ravitsevin aamupala. 08.00 saavun konttorille, jossa keitän pannun kahvia ja jonka juon lounaaseen mennessä. Nykypäivän myyntityö on yhä enemmän ja enemmän asiakkaan konsultointia. Autan valikoimien suunnittelussa, hinnoittelussa, esillepanoissa ja yhä enemmän käytän aikaa tuotetietojen hallintaan, joka koskee esimerkiksi vastuullisuus kysymyksiä. Pääasiassa teen töitä Excelin kanssa. Isoimmat ja raskaimmat Excel jumpat suoritan aina aamuisin. Iltapäivällä pyrin edistämään erilaisia kehitysprojekteja esimerkiksi tuotteistamiseen tai hinnoitteluun liittyen tai valmistaudun viikon asiakaskas tapaamisiin. Olen kotona 16.30-17.00. Jonka jälkeen osallistun lasten ruokintaan ja ulkoiluttamiseen. 20.30 lapset nukkumaan. Tunti omaa aikaa, jolloin luen tai teen sijoittamiseen liittyviä asioita. 21.30 vaimon kanssa yhteistä aikaa ja 22.30 nukkumaan.
5. Kuvailetko millainen olet sijoittajana?
Charlie Munger on todennut, että paras tapa saada se mitä haluaa, on ansaita se. No miten ansaitsen ylituottoja. Omistamalla erittäin kärsivällisesti yhtiöitä, jotka omalla toiminnallaan tekevät hyvää ja ansaitsevat tulla suuremmiksi ja arvokkaammiksi. Ajattelen, että minun roolini on toimia vain pääoman kanavoijana ja oikea arvonluonti tehdään itse yhtiössä. Pyrin minimoimaan roolini arvonluonnissa, toisin kun monet muut sijoittajat, jotka pitävät itseään täysin keskeisenä asiana arvonluonnin kannalta. Tiedän myös, että en ole markkinoiden fiksuin kaveri, joten vältän kaikkea monimutkaista tai vaikeaa. Keskityn pieniin suomalaisiin yhtiöihin, koska näen niissä vähiten sijoittajien välistä kilpailua. Kun löydän simppelin liiketoiminnan kohtalaisella arvostuksella, hyppään kyyntiin. Toisin kuin monet muut sijoittajat, en välitä, vaikka osake nousi ylihintaiseksi tai sen osuus salkussa nousisi jopa 30 prosenttiin. En ajattele mitään ylipainoja tai alipainoja. En myöskään ole myymässä, vaikka lähitulevaisuus salkkuyhtiöllä ei olisikaan ruusuinen. Omistusten veivaaminen ei kuulu omistajan pelikirjaan. Olen oman perhetaustan perusteella nähnyt, mitä kärsivällinen omistaminen voi pitkän päälle saada aikaan.
6. Voisitko avata millainen sijoitushistoria sinulla on?
Kaikki lähti liikkeelle kesämökin terassilta, kun olin noin 11-vuotias. Isä näytti Kauppalehdestä osakesivua ja sanoi, että tässä on osakkeita, niitä voi ostaa ja myydä. Ostat tänään ja parin kuukauden päästä voit myydä ne voitolla. Olin silloin sahalla kesätöissä siivoojana 6 euron tuntipalkalla. Tekemällä 40 tuntia viikossa töitä tienasin 240€ ja nyt kuulin, että ilman raatamistakin voisi myös tienata. Olin myyty. Meni vuosia, kun vain ostin ja myin summa mutikassa osakkeita. Silloin sijoittaminen muistutti enemmän lottoa kuin mitään muuta.
Jossain kohtaa olin lukenut kaikki yleisimmät sijoituskirjat, mitä Rauman kirjastossa oli tarjolla. Niitä ei ollut montaa. Niissä kaikissa oli sama ongelma. Ne tarjosivat vinkkejä. Niistä puuttui idea tai malli, jonka päälle rakentaa pidempi aikaista menestystä. Vuonna 2014 luin Mika Hyttisen loistavan kirjan, Vaurastu kuin Buffett, olin toista kertaa myyty. Aloin rakentaa omaa filosofiaa ja prosessia tuon kirjan ajatusten päälle. 2020 lanseerasin small cap -strategian, joka keskittyi pieniin suomalaisiin yhtiöihin. Ensimmäinen strategiakausi tuli jouluna 2024 päätökseen ja strategian tuotto tuona aikana oli 5,5% annualisoituna. Nyt mietin, miten jalostan tuota strategiaa eteenpäin.
7. Millainen on sinun salkkusi? Mitkä ovat kolme salkkusi isointa osaketta ja miksi ne ovat salkussasi?
Portfolio sisältää kahdeksan pientä suomalaista yhtiöitä. Harvia 24% painolla, Relais Group 23% painolla ja Inderes 13% painolla. Harvian ja Relaisin suuret painot selittyy sillä, että olen antanut voittojen juosta. Kaikki kolme ansaitsevat tulla vielä paljon isommiksi ja arvokkaammiksi. Inderes ja Harvia ovat paitsi hävyttömän kannattavia, tykkään ajatuksesta, että saan olla Mikael Rautasen, Matias Järnefeltin ja Arni Ekholmin partnerina matkalla menestykseen.
8. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Kun jokin simppeli ja vähä riskinen liiketoiminta osuu silmiini tai juolahtaa vain tietoisuuteeni, teen nopeasti kolme asiaa. Ensin katson Indereksen sivuilta yhtiön pääoman tuotot, jos historialliset ROIC:t ja ROE:t ovat matalia, skippaan heti. Seuraavaksi katson velkaantuneisuuden, en aloita analyysia, jos yhtiön tase ei ole kunnossa.
Kun nämä asiat ovat kunnossa, katson kurssikehityksen. Jos osake treidaa tai on juuri romahtanut alle 200 päivän liukuvan keskiarvon, skippaan. Tämä järjestys ei ole optimaalinen, mutta minulla on hyvin vähän ylimääräistä aikaa vuorokaudessa, joten joudun olemaan hyvin valikoiva. Joku voi miettiä, miten tekninen analyysi ikinä kuuluu näin fundaperusteiseen strategiaan niin vastaus on selvä. En halua alkaa analysoimaan käänneyhtiötä tai muita ongelmatapauksia. Osakkeen hinnan kehitys kertoo kaikista nopeinten, onko yhtiö kunnossa. Terve kurssikehitys = terve yhtiö.
Kun näistä ollaan selvitty, itse analyysi osuus perustuu checklist menetelmään. Kysymyspatterissa on kymmeniä kysymyksiä/väittämiä, toimialasta, kilpailuedunluonteesta, yhtiön strategian järkevyydestä, johdosta, kannattavuuden ja kasvun rakenteesta. Joka kohdasta annan yhtiölle joko 1 pisteen tai 0 pistettä. Minulla ei ole mitään tarkkaa pistelukua, joka yhtiön pitää ylittää mutta on tiettyjä kohtia, joissa vähäiset pisteet saattavat johtaa sijoituspäätöksen hylkäämiseen.
Jos lähdetään vähän purkamaan checklistiä, niin toimiala-analyysin pohjana on Portterin viiden kilpailuvoiman malli. Pidän toimiala-analyysia isossa arvossa ja monesti hylkään yhtiön, jos sen toimiala vaikuttaa liian vaikealta arvonluonnin näkökulmasta.
Jos asiakkailla on merkittävää neuvotteluvoimaa tai alalle on helppo tulla, menee yhtiö monesti hylkyyn. Jos toimiala muuttuu nopeasti tai kasvu vaatii paljon investointeja, en yleensä jatka analyysiä. Tarkistan myös toimialan yleisen ROIC ja kuinka tasaisena tuotot ovat pysyneet. McKinseyltä löytyy tietoa ja tutkimusta alakohtaisista pääomantuotoista.
Kilpailuetua tutkiessa pitää selvittää perustuuko etu tuotteeseen vai mittakaavan vai parhaassa tapauksessa molempiin, kuten esimerkiksi Harvian ja Inderesin tapauksessa. Tämä on tietysti ns Holy Grail, kun yhdistetään kilpailijoita korkeammat voittomarginaalit parempaan tehokkuuteen, pääoman tuotot nousevat kohisten.
Strategiaa arvioidessa oleellista ei ole yksittäiset asiat, vaan kokonaisuus, onko strategia aggressiivinen vai maltillinen, painottuuko kasvu vai kannattavuus. Ja mikä kannattavuus, voittomarginaalit, absoluuttinen voitto vai pääomantuotot. Nykyään ja virheistä oppineena, en enää lähde aggressiivista strategiaa toteuttavien yhtiöiden kyytiin. Duellin tapauksesta viisastuneen. Jälkikäteen yhtiön strategia oli yhtiö aggressiivinen jopa täysin posketon. Hävisin Duellin tapauksessa 95 % sijoitetusta pääomasta.
Johdon ja pääomistajien analyysi harvoin johtaa hylkäämiseen, mutta on oleellista sijoituksen onnistumisen kannalta. Harva pystyy omistamaan vuosia yhtiötä, jos keskeisten toimijoiden puheet ottavat päähän. Haluan olla mukana yhtiössä, joiden toimarin kanssa voisin mennä autiolle saarelle. Etsin johdosta viitteitä puhuvatko he omistajien kieltä vai ovatko he vain parantamassa omaa CV:tä. Lisäksi tarkastelen pääomistajia. Esimerkiksi en innostu tai pysty sijoittamaan yhtiöihin, jotka ovat kiertäneet kodista kotiin.
Lopuksi tarkastelen vielä kasvun laatua. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että jos kasvu tulee kilpailijoiden kustannuksella, kasvu on huonoa. Mitä vähemmän kilpailijat reagoivat kasvuun sen parempi. Tällöin fiksu yritysostostrategia voi olla toimiva menetelmä, kuten Aallon Group ja Relais ovat osoittaneet. Tai Inderesin, joka luo kokonaan uutta markkinaa. Toisaalta taas Kamuxin kasvu tulee lähes ainoastaan kilpailijoiden kustannuksella ja se on auttamatta näkynyt kilpailun ja siten marginaalien kiristymisenä.
Arvon määrityksessä suosin skenaarioihin perustuvaa DCF-mallia ja lisäarvon diskonttausmallia tai jopa ihan perinteisiä arvostuskertoimia. Arvostusmenetelmällä ei ole väliä, kunhan tiedän suunnilleen, millaista kasvua ja pääomantuottoa yhtiöltä voi odottaa.
Kerään dataa ja tietoa kaikista lähteistä. Mutta listautumisesitteet ovat todella alihyödynnettyjä tiedon lähteitä. Suosittelen.
9. Miten seuraat jo salkussasi olevia yhtiöitä? Ja onko sinulla etukäteen jo suunnitelmia, että milloin vähennät, myyt tai lisäät salkkusi osakkeita?
Minulla ei ole positioille mitään tarkkaa maksimikokoa. En trimmaa tai rebalansoi salkkua mitenkään. En myöskään pidä mitään tiettyä käteispainoa. Paras tilanne on, kun kaikki pääoma on fiksusti töissä kohdeyhtiöissä. Seuraan liiketoiminnan edistymistä osareista ja webcasteista. Voin myöntää, etten lue vuoskareita niiden armottoman puuduttavan sisällön takia. Minulle riittävät luvut ja analyytikoiden lyhyet raportit.
10. Sijoitat oman sijoitusyhtiösi BSIPartnersin kautta, millaista on sijoittaa oman sijoitusyhtiön kautta? Eroaako se isosti siitä, jos sijoittaisit yksityishenkilönä? Kerrotko vielä tästä sijoitusyhtiöstäsi yleisesti?
Sijoittaminen osakeyhtiön kautta ei nähdäkseni eroa mitenkään sijoittamisesta yksityishenkilönä. Veroissa on eroja mutta samaan aikaan halusin perustaa sijoitusyhtiön, jotta sijoittamisesta tulisi systemaattisempaa ja osakeyhtiömalli auttaa minua ajattelemaan tietyn mentaalisen frameworkin kautta. Pysyn edes vähän rationaalisempana, kun ajattelen rakentavani yritystä. Tai sitten kaikki johtuu salaisesta halustani pönkittää egoani.
11. Kerro viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet näistä osakkeista:
- Aallon Group
Erittäin matalariskinen, konservatiisesti ja ihmisläheisesti johdettu firma. Osakkeen hinta on todella alhainen. Yksi parhaista riskituottosuhteen omaavista firmoista omassa portfoliossa. Yritysostostrategia toimii kuin junan vessa. Osake nousee heti kun ammattisijoittajat tajuavat, että tilitoimistokentän voittaja on Aallon Group, eikä Talenom ja Administer. Voi mennä aikaa.
- Harvia
Amerikkalaiset osaa pikaruuan ja virvokkeet, suomalaiset saunomisen. Ainoita Suomi yhtiöitä, joilla on aito mahdollisuus dominoida omaa alaansa globaalisti. Osake on kallis. En ostaisi, mutta en myöskään myy. Loistavilla yhtiöillä on tapana yllättää positiivisesti.
- Inderes
Sijoittajien ja pörssiyhtiöiden Tinder. Inderesin ja meidän osakkeenomistajien menestys riippuu Ruotsista. Inde on alustayhtiö. Jos yhtiö onnistuu Ruotsissa, sillä on mahdollisuus ottaa vastaava monopoliasema. Osake on naurettavan halpa.
- Relais
Tutkan alla lentävä laatuyhtiö. Yhtiö ei ole erityisen kannattava mutta se pystyy investoimaan lähes kaiken kassavirtansa kohtuu riskillä takaisin liiketoimintaansa. Yhtiöllä on kunnianhimoinen EBITA-tavoite: 50M vuoteen 2026 mennessä. Yhtiö saattaa tehdä annin, jolla rahoittaa kasvua. Tämä saattaa painaa arvostusta.
12. Baltian markkinat ovat minulle kovin vieraat, kuten varmasti monille muillekin suomalaisille sijoittajille. Olet käsittääkseni perehtynyt niihin. Miten suosittelisit suomalaista sijoittajaa tutustumaan kyseisiin markkinoihin ja mitä tulisi huomioida sijoittaessaan näihin maihin?
Baltian markkinat on villi länsi. Suurin osa yhtiöistä on laadultaan kehnoja, mutta yhtiöt raportoivat kohtuullisen, jopa yllättävän laadukkaasti. Kaikkien listattujen yhtiöiden raportit löytyvät Nasdaq Balticin sivuilta. Näissä pitää kuitenkin muistaa, että raporttien sisältöön pitää suhtautua varauksella, koska väärinkäytöksiä voi ilmentyä. Lisäksi lähes kaikista yhtiöistä on saatavilla erittäin kattava Morningstarin kokoama datasheet. Nämä löytyvät myös Nasdaq Balticin sivuilta.
13. Jos sinun pitäisi suositella viittä eri sijoituskirjaa, niin mitä kirjoja suosittelisit ja miksi? Ainakin kaksi kirjoista pitää olla sellaisia, joita voi lukea suomeksikin.
Vaurastu kuin Buffett, Mika Hyttinen. - Portti Buffett-tyyppiseen sijoittamiseen.
Poor Charlie’s Almanack, Peter D. Kaufman. - Ei vain sijoitusviisauksia vaan ohjeita ja ajatuksia parempaa elämään.
The 33 Strategies of War, Robert Green. - Avaa sijoittajan silmät strategiselle ajattelulle.
Alustatalous ja Uudet liiketoimintamallit, Johannes Koponen. Alustatalous-pohjaiset liiketoimintamallit valtaavat maailman. Helppo kirja niiden ymmärtämiseen.
TrendWatching, Ron Insana. - Liian moni fundasijoittaja jättää osakkeen hinnan antaman informaation käyttämättä.
Valuation: Measuring and Managing the Value of Companies, McKinsey&Co. - Arvonmäärityksen raamattu. Valtava määrä kiinnostavaa tietoa liikkeenjohtamisesta ja markkinoista.
14. Miksi et laita vain rahoja matalakuluisiin indeksirahastoihin ja etf:iin? Sieltähän tulee hyvät tuotot ja päihität noin 95 prosenttia piensijoittajista ja ilman mitään vaivaa sekä mitättömillä kuluilla.
Ray Dalio toteaa kirjassaan Princeples suurin piirtein, että kaikki ihmiset tarvitset vaikeuksia ja ongelmia. Dalio on oikeassa, elämä ilman ongelmia on tylsää ja puuduttavaa. Toki toivon, että kaikki saisivat valita ongelmansa, eikä kenenkään tarvitsisi taistella elämän perustarpeiden tyydyttämisen kanssa. Ongelmien ratkaiseminen on tyydyttävää ja lopulta ainut tie ottaa selvää, mikä kenenkin todellinen potentiaali on. Joten valitsen 100 kertaa sadasta kivisemmän tien vaurastumiseen. Samalla suosittelen ihan kaikille vain ja ainoastaan indeksisijoittamista.
15. Sinä et saa hoitaa salkkuasi viiteen vuoteen, sinun tulee määrätä kuusi ihmistä hoitamaan salkkuasi, ketkä valitsisit ja miksi?
Janne Kujala Evli varainhoito, pitkä ja hyvä träkki aktiivisesta salkunhoidosta
Kyösti Kakkonen, uskaltaa ottaa näkemystä. Ymmärtää omistamisen päälle.
Sauli Vilen, parhaita suomalaisia analyytikkoja
Monish Pabrai, Universumin kovin kovin Buffett/Munger uskova. Kova träkki.
16. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Onko sinulla ajatuksia, miten esim. joskus tulevaisuudessa hyödynnät kerryttämääsi varallisuutta perheesi elämässä?
Toivon pystyväni esimerkilläni lisäämään ihmisten uskoa omistamiseen ja sen tuomiin hyötyihin. Omistusten jatkuva veivaaminen johtaa vain keskinkertaisuuteen, ja päivän päätteeksi kärsivällinen omistaminen tuo parhaan tuloksen.
Minulla on tavoitteena tarjota maailman köyhimmille lapsille 1 000 000 annosta ruokaa. Yksi annos maksaa 0,70€. Viimeisen parin vuoden aikana olen tarjonnut noin 2600 annosta ruokaa, joten tavoitteeseen on vielä matkaa ja sijoitustoiminnan on onnistuttava, jotta pääsen tavoitteeseen.
17. Miten hallitset tunteesi sijoittamisessa? Onko sinulla antaa jotain vinkkejä meille tunteikkaille piensijoittajille?
Hallitsen tunteeni huonosti. En ole lainkaan niin rationaalinen kuin ehkä annan ymmärtää. Jos haluaa edes vähän parantaa omaa rationaalisuutta, pitää hyväksyä se, että ihminen on kaikkea muuta kuin rationaalinen. Itse asiassa ihmiset, jotka pitävät itseään rationaalisina ovat monesti vähiten rationaalisia. Eli hyväksy irrationaalisuus. Analyysi tai DCF:t ei tee kenestäkään rationaalista. Tunteita ei voi kontroloida ajatusten voimalla. Tunteita kontrolloidaan kontrolloimalla ulkoisia olosuhteita, jotka toimivat ärsykkeinä aivoille.
Eli pidä huolta perusasioista, liiku, nuku ja syö hyvin. Näe kavereita. Toinen toimiva työkalu on reflektointi. Reflektoinnilla tarkoitan oman mentaalisen ilmapiirin tunnustelua. Kun edes jotenkin tiedostaa oman mentaalisen tilan voi arvioida, mihin suuntaan ajatukset ovat kallellaan. Kun lähihistoria on täynnä pettymyksiä, ajatukset ovat vinoutuneet negatiiviseen suuntaa ja niin poispäin.
18. Kannattaako Alokkaan harkita sijoittamista oman yhtiön kautta? Taustatiedoksi; sijoitusvarallisuus on noin 150 000 euroa ja Alokas tekee jatkuvasti töitä sekä pitää säästöasteen korkealla että panostaa paljon sijoittamiseen.
Ei kannata. Kulut ja asioiden hoitamiseen käytetty aika vain kasvaa. Jos aloittaisen nyt sijoittamisen tekisin sen yksityishenkilönä.
19. Mistä haluat erityisesti kiittää suomalaista sijoitusyhteisöä?
Siitä ihan älyttömän kattavasta, laadukkaasta ja täysin ilmaisesta materiaalista, mitä ihmiset jaksavat tuottaa toisilleen. Jos joku maa kaipaa hyvinvoivaa sijoitusyhteisöä, niin pääomaköyhä Suomi.
Kiitoksia Johannes! 🙂
Arvostan Johanneksessa monia asioita, mutta erityisesti sitä, miten raikasta ja erilaista näkökulmaa hän antaa moniin asioihin. Sijoittajana hän osaa oikealla tavalla pitää perusasioista kiinni, mutta ei lukkiudu kuitenkaan liiaksi perusteeseihin kiinni.
Johannes on pitkäjänteinen kaveri esimerkillisellä tavalla, joka sopii varsin hyvin tähän maratonilajiin. 🙂
Ottakaahan hänet seurantaan:
Luetuimmat artikkelit
