Jani Järvinen Alokkaan haastattelussa

122. Jani Järvinen

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla.

Jani on monipuolinen kaveri, joka on tehnyt monenlaisia asioita varsin onnistuneesti. Tutuimpia mulle hänen tuotoksistaan ovat Kästiin ja STNXiin hänen tekemänsä materiaalit. Se kertoo mielestäni hänen kyvyistään paljon, että hän saa paljon mahdutettu asiaa tiiviiseen pakettiin, josta saa irti normaali sijoittaja kuin aloittelijakin.

Ihailen myös hänen innokkuuttaan ja sitä, että on tehnyt ja kokeillut, vaikka mitä. Hyvällä tavalla startuppimainen asenne ja hän varmasti pärjää elämässään - veikkaankin hänen pääsevän kokeilemaan elämässään vielä lisää kaikenlaisia erilaisia mielenkiintoisia haasteita. 🙂

Se, että hän työ- ja sijoitusrintamalla tehnyt paljon kaikenlaista, niin hänellä tuntuu silti hienosti riittävän aikaa monille muillekin asioille, mikä on hieno asia, että ei vain “köki” töissä otsa hiessä.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Meikäläinen on utelias ja uusista asioista helposti innostuva savolainen perusjamppa. Ikää on mittarissa 29 vuotta ja taskusta löytyy kauppatieteiden maisterin paperit. Erilaisia projekteja on tullut kokeiltua useita, joista epäonnistumisten sekaan mahtuu joitakin onnistumisiakin. Asun tyttöystäväni sekä kahden koiramme kanssa Kuopiossa. Fanitan FC Barcelonaa ja NaVia!

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

1. Olen voittanut Kuopion Amazing Racen!
2. Tein teiniaikoina konemusaa ja kertaalleen Beatportissa biisini oli eräällä top10 listalla Aviciin edellä (kuulostaa hienommalta mitä oikeasti oli :D)
3. Juon paljon limppareita, mutta sekoitan ne AINA keskenään (ananas jaffa + pepsi max erittäin kova).

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Kaikki pallopelit kiinnostaa, mutta beach volley on ehdottomasti lemppari! Myös penkkiurheilijana seuraan urheilua ja kilpailua laajasti - futis, lätkä ja CS sellaisia mitkä eniten pyörivät ruudulla. Lisäksi katson paljon sarjoja sekä pelaan videopelejä, erityisesti tarinavetoiset yksinpelit on mahtavia (kopkop Remedy)!

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Perus päivä alkaa heräämällä kasin aikoihin. Siinä pötköttelen koirien kanssa pedissä selaillen uutisia, tsekkaan onko mitään kiinnostavia tiedotteita tullut vielä aamutuimaan sekä valmistelen sisältöä Kästin ja STNXin kanaville. Jos on palaveri ennen markkinan aukeamista, nousen pakotettuna ylös, mutta usein saatan katsoa markkinan avauksen vielä sängystä käsin.

Markkinan avattua nousen myös viimeistään itsekkin jaloilleni, usein näihin aikoihin on myös palaveri tai pari liittyen joko sijoitushommiin, Kästin ja STNXin asioihin tai muihin projekteihin. Meillä on kotona spinning pyörä, joten hyödynnän sitä usein ennen lounasta, samalla voi työstää duunihommia tai vetää jopa palaverin polkiessa. Skippaan aamupalan usein, jos en ole lähdössä kotoa ennen lounasta.

Iltapäivällä on sekalaista hommaa: palsuja, sisällöntuotantoa, tutkimustyötä tai esimerkiksi uuden tuotteen/palvelun konseptointia - joka päivä on melko erilainen! Samalla kuitenkin joka päivä tulee seurattua melko aktiivisesti markkinaa, vaikka kauppoja tuleekin paljon harvemmin. Aina pitää olla kuitenkin kartalla, jos mahdollisuuksia avautuu.

Illemmalla sitten välillä pallopelejä, välillä videopelejä. Sekä tietysti vietän aikaa koirien ja tyttöystävän kanssa!

5. Millainen olet sijoittajana?

Utelias! Tykkään perehtyä uusiin asioihin, vaikka oma kompetenssi ei aina kaikkeen riitäkkään. En kategorisoi itseäni tiettyyn lokeroon, vaan pyrin löytämään hyviä sijoitusmahdollisuuksia kaikkialta - arvo tai kasvu, small tai large cap, esg tai anti-esg. Kaikki menee, jos sijoitusteesi on kiinnostava. Yksi asia täytyy kuitenkin nostaa, nimittäin erikoistilanteet! Niitä tykkään etsiä ja spekuloida, oli kyse ostotarjouksista tai osakeanneista. En treidaa (erikoistilanteita lukuunottamatta) juurikaan, toisaalta harva osake on salkussani viihtynyt useita vuosiakaan. Sijoitusteesin täytyttyä tai murennettua siirryn mielelläni seuraavaan, enkä varsinaisesti omista “osta ja unohda” tyyliin.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Numerot ja talous on kiinnostanut aina, kaiken maailman viritelmiä oli jo pienenä - osta suklaapatukoita ja myy niitä vanhemmille, kun illalla makean himo iskee. Eräänlaista sijottamista kai tuokin. Osta & myy.

Ekan kipinän sijoittamiseen sain isän kautta. Osakkeisiin olen sijoittanut nyt 12 vuotta, myöhemmin matkan varrella mukaan on tarttunut myös muita omaisuusluokkia. Alkuun mentiin enemmän mutulla - “joo, ainahan tuossa lähikaupassa on kassalla jonoa, keskoa salkkuun”. Nyt onneksi on jo vähän muitakin kriteereitä päätöksenteossa. Ekoja osakkeita oli perinteiset laput - Wärtsilä, Kesko, UPM jne. Ajoitushan meikäläisellä sattui melko hyvään saumaan aloittamiselle, kun 2010-luvun isot nousut oli edessä.

Sijoittaminenhan on siitä kiva laji, että siinä ei voi olla valmis. Eli vaikka koen kehittyneeni paljon vuosien aikana, olen melkoinen raakile silti. Perinteinen muutosmatka mutuilusta osinkoon, osingosta P/E lukuun, P/E luvusta laajempiin kertoimiin ja lopulta laadulliseen analyysiin on taaperrettu myös täällä.

Kokemuksen kerryttyä olen konsultoinut kourallista muita tahoja heidän sijoitustoiminnassaan. Samojen tahojen kanssa olen sparraillut ja esittänyt ideoitani pidemmän aikaa, josta on muodostunut luottamussuhde mun tekemiseen ja ajatuksenjuoksuun.

7. Millainen vedonlyöntihistoriasi on?

Enpä olisi arvannut pitkävetoa 15v teininä lähi ärrällä pelanneena, että vedonlyönnistä tulisi vielä tosi merkittävä asia minun elämääni tai varsinkaan että tekisin sitä ammatikseni jossain vaiheessa! Tää on aika pitkä tarina…

Fast forward kuusi vuotta tuosta lähi ärrällä pelatusta pitkävedosta. Olin juuri aloittanut vaihto-opiskeluni Lissabonissa ja kävin arbitraasiteorian kurssia. Arbitraasilla tarkoitetaan tilannetta, jossa voi tehdä varmaa tuottoa ilman riskiä. Kurssilla siis käsiteltiin miten arbitraasit toimii esim. valuuttojen ja korkotasojen välillä, mutta toki käytännössä arbitraasit sijoitusmarkkinalla tasapainottuu hyvin tehokkaasti. Jäin kuitenkin pohtimaan voisiko vedonlyöntimarkkinalla esiintyä arbitraaseja, sillä eri vedontarjoajia (bookkereita) ja kohteita on todella paljon markkinalla.

Näinpä aloitin kovan grindaamisen - avasin välilehtiin kasan eri bookkereita ja aloin screenailemaan eri markkinoita läpi. NHL, euroopan futissarjat, NBA, MBL jne. Idea oli löytää kohteita, joissa eri bookkerit arvioi kohteen lopputulemien todennäköisyyksiä erilailla, synnyttäen kertoimien välille ristiriitoja. Nämä ristiriidat johtaisi sitten tilanteeseen, jossa asettamalla panokset oikeassa suhteessa kohteen jokaiselle lopputulemalle voisi voittoa tehdä lopputulemasta riippumatta.

Manuaalisen duunin kautta alkoi eri bookkereiden välillä löytymään toistuvia arbitraasitilanteita tietyistä markkinoista ja kohteista. Parhaimpia keissejä oli arbitraasit, jossa oli ns. jackpot optio - toiset bookkerit nimittäin laskivat esim. NHL betseissä jatkoajan mukaan, toiset taas eivät. Pelaamalla pelaajan X over/under 0,5 tehopistettä siten, että jatkoajan huomioivalla bookkerilla pelattiin overia ja bookkerilla joka ei huomioi jatkoaikaa underia, antoi itselleen pienen mahdollisuuden että molemmat betsit osuvat, kuitenkin ilman riskiä että molemmat häviäisi. Kertoimet näissä oli esimerkiksi overille 1,60 ja underille 2,80, mikä tarkoitti että kohteesta jäi voitolle, vaikka jackpot ei osuisi. Toinen tyypillinen jackpot optio syntyi NBA pelien ensimmäisen puoliajan (kaksi ekaa neljännestä) yhteispistemäärille, kun toisella bookkerilla pelasi esim. over 115,5 pistettä ja toisella alle 117,5 pistettä. Jacpotin napatessa tuottoja tuli useita tonneja - ne oli juhlapäiviä, jota juhlittiin Allu-platterilla (Kuopiolaiset ehkä tajuaa).

Aloitin arbitraasien pelaamisen kokeilupanoksilla, mutta skaalasin nopeasti panoskokoja ylöspäin huomattuani homman toimivan. Ajan kuluessa ongelmaksi tuli bookkereiden asettamat panosrajat, joilla rajoitettiin voittavien pelaajien pelaamista. Näitä pystyi kuitenkin väistelemään parin vuoden ajan tehokkaasti käyttäen useita eri bookkereita sekä naamioimalla pelaamista “hupipelaamiseksi” (esim. panokset aina tasalukuja ja välillä pyöritteli vaikka casinopelejä, mikä on tyypillistä kasuaalipelaajille).

Lopulta panosrajoja ei voi paeta - ennemmin tai myöhemmin ne bookkerit, joilla rajoja isketään on kaikki koluttu läpi ja limitit jokaiselle saavutettu. Ja tästä syytä pidempään jatkuva arbitraasipelaaminen vaatii, että onnistuu löytämään arbitraasikohteita bookkereilta, jotka eivät aseta pelaajakohtaisia panosrajoja. Näitä on olemassa kourallinen, mutta jätetään nimet mainitsematta jotta ei mene mainostamiseksi. Paljastetaan kuitenkin, että yksi näistä on suomalaisten tuntema monopoli.

Samoihin aikoihin kun panosrajat alkoi omalle kohdalle viimeisilläkin rajoittavilla bookkereilla osua (1,5 - 2 vuotta aloittamisesta), työstin yhdessä palkkaamani koodarin kanssa ohjelmiston, joka auttoi arbitraasien etsimisessä. Käytännössä ohjelmisto screenasi tiettyjä bookkereita ja markkinoita ja hälytti kun pelattavaa löytyi. Tämä tehosti toimintaa paljon, mikä oli myös tosi tärkeää sillä kilpailu arbeista oli kovempaa bookkereilla, jossa ei pelaajakohtaisia panosrajoja annettu. Julkisia screenereitä on myös, mutta ainakaan silloin ne eivät tarttuneet näihin markkinoihin joita itse taas pelasin.

Jatkoin arbitraasien pelaamista aina koronaan asti, kunnes urheilusarjat meni tauolle ja luonnollisesti vedonlyönti myös. Sarjojen käynnistyttyä uudelleen jatkoin vielä jonkin aikaa, mutta menestys alkoi olla huonompaa, kun tutuilta markkinoilta ei enää hyviä arbitraaseja löytynyt samalla lailla kun ennen koronataukoa. Liekö koronatauko muovannut kertoimien laskua (esim. tyhjien katsomojen vaikutus?) vai kiristyikö kilpailu, mutta joka tapauksessa ammattimaiseen pelaamiseen ei tarjolla olleet arbitraasit seuraamiltani markkinoilta enää riittänyt.

Kaiken kaikkiaan pelasin arbitraaseja aktiivisesti noin 4,5 vuotta. Tästä käytännössä koko ajan ammattilaisena lyhyen kokeilujakson jälkeen. Tuotot oli varsin hyviä, kuukausivoittojen ollessa parhaimmillaan ~12 000 € (tämä tosin vaati, että osui jackpot kerran tai pari kuukauden aikana). Normaalit kuukaudet oli toki huonompia, välillä todella huonojakin erityisesti kesällä, joten keskiarvo oli huomattavasti matalampi.

Fun fact: arbitraasien pelaamisessa huolellisuus, mutta samalla myös nopeus on valttia. Täten homman pitää olla tosi rutinoitunutta ja järjestelmällistä, jotta toiminta on nopeaa ja virheetöntä. Detail tasolla mulla oli esimerkiksi tietty muutaman biisin soittolista, mitä soitin kun etsin arbitraaseja. Kun lyö tonnien panoksia, niin kaikki mukavuusalueelle vievä kaavamaisuus vähentää virheiden riskejä.

8. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun olisi pakko holdata kahta salkkusi osaketta viisi vuotta, mitkä valitsisit ja miksi?

Salkku koostuu pitkälti suorista osakesijoituksista. Lisäksi on hieman muutakin, kuten PYN Elite. Rivejä osakesalkussa on 12kpl, joista valtaosa Helsingin pörssistä. Betsson, Evolution Gaming (EVO), Volkswagen Group ja Investor AB ovat ainoat ulkomaalaiset suorat osakesijoitukset. Salkun isoin omistus on tällä hetkellä EVO, toisena tulee Lindex (oli vielä joulukuussa suurin, mutta keissi huononi merkittävästi mielestäni strategisen selvityksen lykkäännyttyä). Muita lappuja salkussa on: Neste, Valmet, Noho, F-Secure, Nordea, Incap, eQ.

Jos näistä tulisi kahta pitää salkussa lukittuna viisi vuotta, haluaisin näiden yhtiöiden olevan laatuyhtiötä eikä erikoistilanteita tai arvonpurkautumiskeissejä. Valintani olisivat EVO ja Investor AB.

EVO on laatuyhtiö markkinalla, joka kasvaa kovaa vielä pitkään. Tällä hetkellä kertoimet eivät ole pahat (forward P/E ~12), jonka vuoksi tuloskasvu tulee läpi kokonaisuudessaan osakekurssiin ja arvostuskin saattaa nousta sentimentin parantuessa. Uskon yhtiön kasvavan vielä useita vuosia +10 % tahtia, vahvalla 65-70 % käyttökatemarginaalilla.

Investor AB taas on hyvän trackin omaava sijoitusyhtiö, jossa Wallenbergit ovat tehneet pitkään hyvää jälkeä. Osakkeessa tulee mukavasti myös hajautusta, yhtiön sijoittaessa useisiin pörssiyhtiöihin, mutta myös listaamattomiin.

9. Millainen osakepoimintaprosessi sinulla on askel askeleelta?

Kiinnostus johonkin osakkeeseen voi tulla montaa eri kautta - mediasta, keskusteluista, netistä, analyyseistä, screenailusta tai vaikka kun tutustuu jonkun toisen yhtiön kumppanuuksiin. Kiinnostus voi myös herätä monesta eri syystä - esimerkiksi mielenkiintoinen liiketoimintamalli, halpa arvostus, vahvasti kasvava toimiala ja markkina, erikoistilanteet, surkea sentimentti, looginen tulosajuri (kuten kapasiteetin kasvu) tai näiden yhdistelmä.

Pelkkä alustava kiinnostus ei toki vielä ole yhtä kuin sijoituspäätös. Täytyy ymmärtää paremmin, mistä on kyse. Jos kiinnostus heräsi alhaisen arvostuksen vuoksi, niin tykkään selvittää ihan ensiksi onko alhaiselle arvostukselle mikä syy? Tai jos joku nopeasti kasvava toimiala kiinnostaa, on hyvä selvittää onko markkinan kasvu vain hetken huumaa (esim. kuntolaitteet korona-aikaan) vai onko siihen helposti ymmärrettävä kestävämpi ajuri? Entäs erikoistilanne, olenko ymmärtänyt keissin todella oikein vai sisältyykö siihen jotain muuta jota en ole huomioinut? Otetaan esimerkiksi Betsson, mistä kiinnostuin sekä alhaisen arvostuksen sekä toimialan kasvun vuoksi. Alhaisen arvostuksen päättelin olevan ESG-syistä johtuva (uhkapelifirma), joka ei minua haitannut toisin kuin vaikkapa taseriskiin pohjautuva alhainen arvostus olisi haitannut. Samalla online-uhkapelimarkkinan on helppo ymmärtää kasvavan vahvasti myös tulevaisuudessa pelien siirtyessä trendinomaisesti nettiin, samalla kun uhkapelit eivät viihdemuotona häviä maapallolta mihinkään.

Mikäli tämän prosessin jälkeen osake vaikuttaa edelleen kiinnostavalta, katson kertaalleen vielä tarkemmin yhtiötä läpi liiketoimintamallin, kilpailuetujen, riskien, markkinan jne. osalta. Myös johto sekä omistajat kiinnostaa, varsinkin jos mukana on suurempi tai aktiivisempi tunnettu omistaja. Teen karkeat arviot tulevasta kasvusta ja kannattavuudesta yleensä parin eri skenaarion kautta, joiden perusteella voi haarukoida yhtiön tuottopotentiaalia tuleville vuosille. Jos potentiaali on minusta hyvä, osake menee ostolistalle.

Sen jälkeen tulee sitten vielä päätös ostojen toteuttamisesta. Jos yhtiön ympärillä on vaikka surkea sentimentti ja arvostus näyttää kiinnostavalta, mutta osake on putoava puukko, täytyy tehdä suunnitelma miten skaalataan sisään. Tällöin vältetään se, että ostaa koko position täyteen ja samalla osakkeen luisu jatkuu edelleen vielä pitkän aikaa. Toinen esimerkki voi olla taas joku kiinnostava kasvuyhtiö, jossa kaikki muu on kohdallaan, mutta osake on juuri ottanut hirveän nousuputken. Korjausliikkeen riskin ollessa läsnä, paloittelen ostot taas osiin ja avaan position vaikkapa 25 % tavoitemäärästä, suunnitelmana hankkia korjausliikkeistä lisää. On myös toki tilanteita, jossa otan kerralla normaalin positiokoon, jos arvostus näyttää kiinnostavalta eikä osake ole pahassa laskutrendissä tai ottanut juuri kovaa kiimapiikkiä.

10. Mikä on ollut suurin yksittäinen virheesi sijoittamisessa? Ja mitä opit siitä?

Suurin virheeni ainakin rahallisesti mitattuna oli, kun kävin erään pörssifirman toimarin (nykyään ex-toimari) kanssa lounaalla. Uskoin aika sinisilmäisesti hänen näkemykset ja vaikka kysyin sinäänsä oikeita kysymyksiä, vastauksien voi näin jälkeen päin olleen melko kaunisteltuja tai jopa harhaanjohtavia. Tapaamisen jälkeen salkusta löytyi yhä enemmän kyseisen yhtiön osaketta. Eipä aikakaan, kun todellisuus tuli naamalle ja aika nopeasti yhtiön arvosta haihtui varmaan 30-40 % pois, ennen kuin lopulta myin osakkeet ja tunnustin virheen.

Opin tästä ainakin sen, että johdon kanssa keskustellessa pitää olla pirun kriittinen, vaikka tottakai näistä keskusteluista on pääasiassa hyötyä omaan sijoitustoimintaan.

11. Millainen on sinusta hyvä osakeanalyysi? Mikä on mielestäsi useimmiten suurin puute analyyseissä?

Hyvä osakeanalyysi muodostuu mielestäni sekä itse informaatiosisällöstä ja myös sen esitystavasta. On tottakai tärkeää, että oikea tieto on osattu tuoda analyysiin ja sitä osataan tulkita oikealla lailla sekä vetää oikeita johtopäätöksiä. Samalla se pitäisi pystyä pukemaan ymmärrettäväksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi, jotta kuluttaja ei missaa pääpointteja sisällön ollessa sekava rakenteeltaan tai huonosti esitetty. Konkretia ja esimerkit auttaa mielestäni paljon. Jos analyysissä puhutaan vaikka yhtiöön liittyvästä epävarmuudesta useiden eri tekijöiden osalta, niin tämänhän voisi hienosti esittää interaktiivisesti siten, että lukija voi klikata “rasti ruutuun” tyyppisesti tietyt muuttujat päälle/pois ja sen jälkeen piirtyisi skenaario rakennettuna valittujen muuttujien pohjalle.

Parhaat analyysit on mielestäni onnistuttu rakentamaan kuten hyvä kirja - alun jälkeen jäät kaipaamaan lisätietoa, mitä muuta tähän yhtiöön liittyy. Onhan nimittäin selvää, että mitä aidommalla kiinnostuksella lukija analyysiä lukee, sitä paremmin hän myös asiat sisäistää. Se onkin varmasti usein haaste, miten analyysistä saa “koukuttavan”. En osaa tähän tarjota vastausta, mutta ylimääräistä jargonia kannattaa ainakin mielestäni välttää, koska se helposti vie kiinnostuksen ja keskittymisen pois.

12. Mitkä ovat sinusta kolme aliarvostetuinta tunnuslukua? Perustele valintasi.

P/B - täähän on usein jo meemi, ainakin joidenkin sijoittajien keskuudessa. Mutta, toimialasta riippuen voi olla todella hyvää kamaa edelleen. Esimerkiksi pankeissa, ei tätä tunnuslukua parempaa arvostukselle olekkaan.

IFRS 16 oikaistut nettovelat - lasketaanko tunnusluvuksi? No joka tapauksessa, monessa keississä yleinen keskustelu katsoo ihan väärin yhtiön velkaantuneisuutta. Esimerkiksi NoHo näyttää vuokravelat mukaanluettuna äärimmäisen velkaiselta, mutta kun katsoo pinnan alta oikeita velkoja niin tilanne on parempi. Edelleen törmää mediassa yhden lauseen kommentteihin, jossa joku yhtiö teilataan näennäisesti korkean velkaisuuden vuoksi, vaikka valtaosa veloista on ihan normaaleja vuokrakuluja.

Osinkotuotto-%…no ei oikeasti. Inkrementaalinen liikevoitto-% (tai joku muu kannattavuutta mittaava luku). Tällä siis tarkoitan sitä, että kuinka paljon lisäys liikevaihdossa kasvattaa liikevoittoa. Jos yhtiö kasvattaa liikevaihtoaan vaikka 100 MEUR ja samalla liikevoittoa 10 MEUR, on inkrementaalinen liikevoitto-% 10 %. Tästä voi kätevästi katsoa, mihin suuntaan yhtiön kannattavuus liikkuu, kun vertaa sitä nykyiseen liikevoitto-%.

13. Analysoi nämä yhtiöt 50 sanaan

- Betsson

Betsson on kasvuyhtiö arvoyhtiön kertoimilla (TTM P/E 11). Selitys löytyy yhtiön toimialasta, eli uhkapelisektorista, jota osa rahastoista välttelee. Yhtiö toimitti vuonna 2024 kasvua 17 % ja sitä voi odottaa jatkossakin alla olevan markkinan kasvaessa kaksinumeroista tahtia vielä vuosia. Uhkapelaaminen ei lopu, mutta se siirtyy onlineen, missä Betsson operoi.

- Lindex

Lindexissä on avainasemassa konsernin tappiollisen Stockmann divisioonan kohtalo. Ilman Stockaa, osakkeen arvo olisi ~4 €, Stockan kanssa ~2 €. Keissi huononi yhtiön lykättyä strategista tarkastelun lopputulosta ja pidän 50 % mahdollisena että sitä lykätään uudestaan. Samalla epävarmuus Stocka divarin onnistuneen myynnin suhteen on minun papereissa noussut. Edelleen hyvä tuotto/riski, mutta ei erinomainen.

- Volkswagen

Todellinen sentimenttipommi. Hakattu pohjamutiin, sillä euroalueen autoteollisuus on pahasti ongelmissa. P/E 4 on kuitenkin aika vähän, jopa autosektorille. Taseessa paljon arvoa (mm. Porsche & Lambo), saattaa joskus nekin purkautua. Sentimentin kääntyessä kurssi nousee voimalla, viimeiset pari kuukautta onkin näkynyt vahvuutta. Odotellessa saa… vahvaa osinkoa!

15. Sinulla on kryptojakin salkussasi, millainen suunnitelma sinulla on niiden suhteen?

Rehellisesti, suunnitelmaa ei ole. The plan is no plan. Sotii kieltämättä normaalia toimintaani vastaan, mutta totuus on että ymmärrän kryptoista aika vähän ja siksi antanut niiden vain olla omissa oloissaan salkun kulmassa jo useiden vuosien ajan.

16. Sinun pitää valita viisi suomalaista hoitamaan salkkuasi viideksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?

Hakisin tähän tiimiin monipuolisuutta ja huippuosaamista.

Mikko Mäkinen - kaipaako perusteluja? Huipputekijä ja ihan mieletön osaaminen useista eri omaisuusluokista.

Heikki Keskiväli - Heikki osaa tutkia niitä tuntemattomiakin yhtiöitä globaalilla tasolla. Tykkään hänen käytännönläheisestä tyylistään. Laaja ymmärrys eri toimialoista!

Sauli Vilén - Sauli on erittäin taitava argumentoimaan ja perustelemaan sijoituskeissejä, tykkään hänen logiikastaan ja ajatuksenjuoksusta. Rautainen ammattitaito finanssisektorilla on iso plussa, koska pidän varainhoitosektoria tosi kiinnostavana ja se edustaakin varmasti tulevaisuudessa salkkuani nykyistä enemmän.

Iikka Numminen - Iikka olisi pienyhtiöexpertti! Tykkään hänen lähestymisestään osakkeisiin ylipäätänsä, etsitään sieltä mistä muut ei löydä.

X:stä tuttu Jeppez - Jeppezille annettaisiin parikymmentä prosenttia salkusta treidattavaksi! Hemmetin kovaa tulosta vääntää omalla tyylillään. Mad respect.

17. Missä näet STNX:n viiden vuoden päästä?

Viiden vuoden päästä STNX kattaa valtaosan Helsingin pörssin yhtiöistä, koska nykyisten formaattien katveeseen jäävä massa ansaitsee myös heille sopivaa sijoitussisältöä. Toivottavasti on myös innostanut mahdollisimman monta uutta sijoittajaa osakemarkkinoille! Lisäksi STNX on tehnyt päänavauksia myös Helsingin ulkopuolelle (enkä tarkoita nyt Kuopiota) ja ehkä laajentanut muihin tuotteisiin/palveluihin (myös ir-boksin ulkopuolelle)!

STNXilta on tänä vuonna tulossa lisää Hesuli firmoja nykyisten viiden päälle, joista lähiaikoina jo lisää tietoa. Sori mainostus. 🙂

18. Olet käsittääkseni melkoisen säästeliäs, mitkä ovat sinun parhaat säästövinkkisi?

Hmm, varmaan se yleisin on että vältä kaikki turha materia. Se mikä jää nurkkiin lojumaan. Sitä on yllättävän paljon!

Yksittäisenä protippinä sanoisin tämäni: Ulkokuntosalit! Toimii kesällä ja myös talvella, salin ollessa katettu. Meikäläinen käy ympärivuoden Puijon melko alkeellisella, mutta toimivalla salilla täällä Kuopiossa. Ei välttämättä sovi heille, jotka treenaa kovaa ja tavoitteellisesti, mutta jos olet kuten minä jota salitreenaamisessa motivoi vain oma terveys ja se että jaksaa kantaa kauppakassit 50v päästä, niin ulkosali ajaa asiansa. Samalla ei tarvii stressata sitä tuleeko siellä salilla nyt käytyä tarpeeksi, kun siitä on maksanut - koska ulkosalihan on ilmainen. Ehkä jopa osalle tästä löytyy hyvä keino aloittaa saliharjoittelu matalalla kynnyksellä. Ja siihen yhdistyy vielä hyvä happihyppely samalla hienoissa maisemissa!

19. Alokas haluaisi tehdä tiiviitä analyyseja, voisitko antaa kolme vinkkiä niiden tekemiseen?

Tämä hieman riippuu mille kohderyhmälle analyysiä tekee, mutta käytän tässä vastauksessa oletusta joka meillä on STNXissa käytössä - kuluttajan ei tarvitse tietää yhtiöstä mitään ja voi silti hyötyä sisällöstä.

Itsestään selvä: Tiiviiseen analyysiin mahtuu vain rajattu määrä asiaa. Jokaiselle esille otetulle asialle pitää antaa tilaa, eikä niitä saa juosta läpi. Mielummin liian vähän, kuin liian ruuhkainen. Jos asioita on tiiviissä analyysissä liikaa ja liina nopealla temmolla, niin kuluttaja ei lopulta saa mistään niistä oikeasti kiinni kun fokus jakaantuu sinne tänne.

Panosta isoihin linjoihin: Tiiviiseen analyysiin kannattaa poimia sijoituskeissin kannalta tärkeät ison linjat. Ei välttämättä tarvitse poimia viimeisen kvartaalin jokaista tunnuslukuja, vaan pyri löytämään ne isot teemat mitkä sijoituskeissiä ajaa pitkällä aikavälillä. Jos otetaan esimerkiksi Wärtsilä, niin vihreä siirtymä tai suuret datakeskusinvestoinnit ja niiden vaikutus Wärren energiaratkaisuihin on esimerkkejä näistä isoista teemoista. Jos teema voi synnyttää keskustelua kahvipöydässä, jossa sijoittamisesta ei normaalisti juuri puhuta, niin silloin se on usein hyvin valittu!

Aloita kiinnostavasti, mutta hyödyllisesti: Tiivissä analyysissä ekan lauseen, oli se kirjoitettu tai video, merkitys on suuri. Ja aina parempi jos siihen saa mukaa hyödyllistä infoa. Esimerkiksi kun valmistelimme Valmetin yhtiöesittelyä, nousi esiin kuinka moni normaali suomalainen kuvittelee yhtiön edelleen valmistavan traktoreita. Aloitettiin siis video “Valmet on kiinnostava sijoituskohde, mutta suuri osa ymmärtää sen väärin. Valmetista tulee mieleen traktorit, jotka on historiaa…”. Näin ihan muutamassa sekunnissa saatiin sekä katsojan kiinnostus, mutta samalla myös jo opetettua ja korjattua suurin väärinkäsitys yhtiöön liittyen - Valmet ei tee traktoreita!

20. Mistä haluat kiittää suomalaista sijoittajayhteisöä?

Erityiskiitos siitä, että vaikka ajat on ollu Hesulin suhteen vaikeita, niin yleisellä tasolla huumori on pysynyt melko hyvänä ja meemit lentää. Turha negistely ei kuitenkaan ainakaan tee olosta parempaa. Yleisesti ottaen kiitos kaikille jotka on kontribuoinut sijoituskeskusteluun, uskalletaan vaan olla vielä entistä äänekkäämpiä niin saadaan kansankapitalismi vietyä eteenpäin askel askeleelta!

Ja toki kiitos kaikille Kästi ja STNX kuuntelijoille, tehdään parhaamme että viihdytte jatkossakin. 🙂

 

Kiitos hienoista vastauksista! 🙂

Kästi+STNX saa olla onnellinen, kun ovat saaneet tällaisen nerokkaan ja tehokkaan kaverin. Janin vastauksista ja analyyseista tulee paljon esille näitä hänen hyviä puoliaan; hän selvästi hallitsee ja osaa asiat, koska ei muuten millään osaisi tiivistää asiat niin mainiosti ymmärrettävään ja kiinnostavaan pakettiin.

Janilla on hieno taito nautti elämästään; tekee monia asioita täysillä, mutta osaa silti allokoida aikaa myös muille tärkeille asioille kuin vain töille. Hän on hyvä esimerkki siitä, että sitä voi saadakin jotain, jos vain yrittää ja panostaa.

Ottakaahan Jani seurantaan X:ssä 🙂

https://x.com/jamber0