Inderesin suosituspolitiikka ja riskimittaristo

Tässä Sijoituskoulun artikkelissa esitämme tiivistetysti uuden suosituspolitiikkamme keskeiset osat. Avaamme näkemystämme suosituksen ja tavoitehinnan painoarvosta tuottamassamme analyysissä. Tekstissä avataan myös Inderesin riskimittaristoa.

Mikä on suositus ja miten se määräytyy?

Inderesin suositus perustuu osakkeen 12 kuukauden riskikorjattuun tuotto-odotukseen, mikä koostuu kolmesta osasta:

• osakkeen kurssinousu/-laskupotentiaali, joka muodostuu tuloskasvusta ja arvostuskertoimien muutoksesta
• ennustettu osinkotuotto
• riskit
  

Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta analyytikko muodostaa osakkeelle sijoitussuosituksen:

• Osta: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin houkutteleva
• Lisää: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on houkutteleva
• Vähennä: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on heikko
• Myy: Osakkeen riskikorjattu 12 kk tuotto-odotus on erittäin heikko
  

Osakkeen 12 kuukauden riskikorjatun kokonaistuotto-odotuksen yllä esitettyjen määritelmien mukainen arviointi on yhtiökohtaista ja subjektiivista. Tämä seurauksena kahdella samansuuruisen tuotto-odotuksen (osakkeen kurssipotentiaali + osinkotuotto) omaavalla osakkeella voi olla erilainen suositus, jos riskitasot (toisin sanoen tuottovaatimukset) eroavat toisistaan. Eri osakkeiden suosituksia ja 12 kuukauden kokonaistuotto-odotuksia ei tule siksi verrata keskenään, sillä korkea tuotto-odotus ei välttämättä johda positiiviseen suositukseen riskien ollessa poikkeuksellisen suuria. Vastaavasti matala tuotto-odotus ei tarkoita automaattisesti negatiivista suositusta, mikäli osakkeen riskitaso on Inderesin näkemyksen mukaan maltillinen.

Suosituksen tai tavoitehinnan muutos vaatii analyytikolta aina yhtiöraportin, jollaista ei kuitenkaan käytännössä aina tehdä välittömästi lyhyen ajan kurssiheilunnan seurauksena, jos yhtiön ympäriltä ei ole tullut merkittävää uutisvirtaa (liiketoiminta, toimintaympäristö, markkinatilanne tms.) ja tuotto-odotus ei ole muuttunut (merkittävä kurssimuutos voi kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuden tuotto-odotuksiin). Pääsääntöisesti tarkastelu tehdään vähintään 2-4 kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä ja aina tarpeen mukaan.

Mikä on tavoitehinta ja miten se määräytyy?

Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko arvioi analyysinsä perusteella olevan osakkeelle realistinen taso seuraavan 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelle hyväksymään.

Tavoitehinta ei ole aina sama kuin analyytikon näkemys osakkeen käyvästä arvosta eli niin sanotusta ”oikeasta arvosta”, vaan hintataso, jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit – kuten esimerkiksi odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen/nouseminen, muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa, arvostustason muutos – seuraavan 12 kuukauden aikana. Tavoitehintaa kannattaa näkemyksemme mukaan käyttää tietynlaisena ankkurina, joka kertoo analyytikon arvion osakkeen tasosta tietyillä tulevaisuuden odotuksilla.

Tavoitehinnan määrittämisessä käytämme useita eri menetelmiä, kuten arvostuskertoimet, vertailuryhmäanalyysi, DCF-analyysi ja osien summa -arvonmääritys. Kunkin arvostusmenetelmän soveltuvuus ja painoarvo tavoitehinnassa riippuu esimerkiksi kohdeyhtiöstä, sen liiketoimintamallista, toimialasta ja kehitysvaiheesta.

Mikä on riskimittaristo?

Arvioimme sijoitukseen liittyvää riskiä neliportaisella asteikolla, jossa arvot muodostuvat viiden kategorian (toimintaympäristö, liiketoimintamalli, rahoitusriski, ennustettavuus ja osakeriski) kautta. Niiden alla on vielä useampi luokka per kategoria lähtien osakkeen likviditeetistä yhtiön velkaantumiseen. Riskiä kuvaava luku syntyy yhteensä noin parinkymmenen myös neliportaisesti arvotetun parametrin kautta. Parametreille on annettu eri suuruisia painoja.

Vaikka mittarin taustalla on systemaattinen mittaristo, malliin syötetyt arvot ovat lopulta analyytikon subjektiivisia arvioita – niin kuin moni muukin asia analyysissä. Mittaristo ei kuvaa analyytikon suositukseen liittyvää riskiä.

Riskimittarin kautta sijoittaja voi katsoa sijoituksen riskiä uuden työkalun kautta. Tulemme avaamaan jatkossakin riskejä analyyseissä tekstimuodossa.

Lopuksi

Suosituksen asettaminen ja tavoitehinnan määrittäminen eivät ole eksaktia tiedettä, vaikka niiden taustalla on aina perusteellinen analyysi. Kehotamme sijoittajaa aina tutustumaan analyysiin, perehtymään yhtiöihin myös omin voimin ja rakentamaan niitä hyödyntämällä oman näkemyksensä. Tavoitehinta ja suositukset annetaan 12 kk säteellä, ja pitkäjänteiselle sijoittajalle se on erittäin lyhyt aika. Jos suositus on negatiivinen, se ei välttämättä tarkoita, että yhtiö itsessään olisi huono. Monesti kysymys on siitä, että analyytikko ei näe, että nykyhinnalla osakkeeseen sijoittaminen on optimaalisin vaihtoehto ainakaan suosituksen aikahorisontissa.

Pyrimme yhä enemmän avaamaan sijoittajille kuvaa yhtiön liiketoiminnasta ja sen pitkän aikavälin näkymistä, jotta sijoittaja saisi inderes.fi-palvelusta mahdollisimman hyvät tiedot ja työkalut hyvien osakepoimintojen tekemiseen itsenäisesti.

Analyytikon tehtävä ei ole analysoida pörssikurssia, vaan yhtiön liiketoimintaa ja sen arvoa. Tavoitehinta ja suositus muotoutuvat analyysityössä vasta viimeisessä vaiheessa eli arvonmäärityksessä. Tulevaisuus ei ole kiveen hakattu. Annetut suositukset tai tavoitehinnat eivät takaa, että osakkeen kurssi tai tuotto kehittyisi analyytikon arvion mukaisesti, vaikka analyytikko tekee aina parhaansa osuakseen analyysillään oikeaan.

Kysymyksiä

Jos ja kun aiheesta herää kysymyksiä, vastaamme niihin Q&A-sivulla täällä tai Foorumilla täällä. Olemme avanneet uutta sijoituspolitiikkaa myös videolla, jonka voit katsoa täältä.