Gallian kukko kiekuu poliittista riskiä
Euroopan poliittinen ilmapiiri on nyt pahasti tulehtunut erityisesti kahden suurmaan, Saksan ja Ranskan, osalta. Saksan liittokansleri Olaf Scholzin hallitus tulee todennäköisesti saamaan liittopäivillä joulukuun puolivälissä epäluottamuslauseen, ja Ranskassa syyskuun alussa muodostunut pääministeri Michel Barnierin vähemmistöhallitus on sekin hajoamispisteessä. Etenkin jälkimmäinen on kuohuttanut myös osake- ja velkakirjamarkkinalla. Euro on heikentynyt jo lähes pariteettiin dollaria vastaan, ja Ranskan 10-vuotisen velkakirjan riskipreemio turvasatamana pidettyä Saksaa vastaan on kasvanut ohi Espanjan.
Euroopan poliittinen riski ei siis tällä hetkellä ole etelässä, vaan keskellä. Ranskassa tilanne kiristyi viime viikkojen aikana, kun pääministeri Barnier valmisteli hallituksineen leikkausbudjettia. Tavoitteena oli 60 miljardin euron talouspoliittiset säästötoimet, joilla yritetään saada Ranskan budjettialijäämää kuriin. Tämä ei kelvannut Marine Le Penin johtamalle oppositiolle, joka on hallinnut viikkoja Ranskan mediatilaa vaatimalla budjettikurin hölläämistä ja leikkausten perumista. Hallitus taipui jo luopumaan yhdestä pääteemastaan, eli sähköveron korostuksesta ensi vuodelle, mutta se ei ole riittänyt oppositiolle, jonka uhkavaatimukset ovat jatkuneet. Maanantaina hallitus yritti runnoa budjetin läpi ilman parlamentaarista äänestystä, ja se johti epäluottamuslauseeseen. Hallituksen luottamuksesta äänestetään aikaisintaan keskiviikkona.
Luottamusäänestyksessä paljon on nyt Le Penin käsissä. Ei siis ihme, että Bloombergin mukaan hän ei ole koskaan ollut näin vahva ranskalaisella poliittisella kentällä – siitä huolimatta, että hänen puolueensa ei ole hallituksessa. Sen sijaan valta tulee juuri siitä, että Le Penin puolue on parlamentin suurimpana myös kyllin suuri kaatamaan parlamentin.
Lähde: Bloomberg
Euroopan poliittiselle koheesiolle suurmaiden heikot hallitukset eivät luonnollisesti ole hyvä asia. Yhdysvalloissa Valkoiseen taloon nouseva Donald Trump tulee todennäköisesti pistämään kapuloita vapaan kaupan rattaisiin, ja teknologiasektorilla panostukset uusiin innovaatioihin ovat olleet pitkälti kahden suurmaan, Kiinan ja Yhdysvaltain, kauppa. Eurooppa tarvitsisi nopeasti yhteisen suunnan mm. innovaatioiden tukemisen ja kilpailukyvyn kasvattamisen osalta, mutta ilman vahvoja johtajia sitä ei synny. Ei siis ihme, että sijoittajat ovat kavahtaneet Eurooppaa velkakirjamarkkinalla ja valuuttamarkkinalla.
Artikkeli julkaistu 2.12.,muokattu 3.12. klo 7:30.
