Contrafun Alokkaan haastattelussa

14. CONTRAFUN

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla joulukuussa 2022.

Contrafun on monella tapaa erinomainen tyyppi, koska hän on mm. analyyttinen, hyväkäytöksinen ja yleisfiksu foorumilainen, joka tuo esimerkiksi erilaisilla koosteillaan iloa ja hyötyä muille foorumilaisille + analyytikoille. Tästä foorumilaisesta kellään ei varmasti voi olla mitään pahaa sanottavaa.

Uskon hänen pärjäävän todella hyvin pitkällä aikavälillä sijoittamisessa, koska hän osaa keskittyä olennaisiin seikkoihin ja hän selkeästi näkee omat heikkoutensa, mikä useimmiten auttaa kehittymisessä. CF tunnetaan varmaan yleisesti ottaen parhaiten yhtiöketjujen yhteenvedoistaan ja ne pelkästään jo osoittavat, että hän näkee metsän puilta ja osaa sulkea ylimääräisen hälyn pois, mikä on erityisen tärkeää sijoittamisessakin.

Mielestäni Contrafun on tyyliltään vaatimaton ja asiakeskeinen, lisäksi hän tuo sellaista informaatiota usein esille, jota muut harvemmin tuovat. Kaiken tämän lisäksi hänen tuottamansa teksti on selkeää ja hyvin jäsenneltyä eikä se sisällä mitään turhaa. 🙂

Tällaisia kirjoittelijoita kaivataan lisää foorumille, niin me foorumilaiset kuin varmasti esimerkiksi analyytikotkin.

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Nelikymppinen mies. Kotoisin Kaakkois-Suomesta. Lapsuus pikkukaupungin pientaloalueella tehtaan lähellä. Isä tehtaassa töissä, äiti hoitoalalla. Itse suoritin generalistitutkinnon, joten työuralla ollut muutoksia ja uuden oppimista. Sijoittamisella yritetty luoda puskuria huonompiin päiviin.

2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.

1. Sijoitusklassikoista suosikkini on Fred Schwed Jr:n kirjoittama Where Are the Customers’ Yachts? Vuonna 1940 julkaistu teos on mielestäni hyvin aikaa kestänyt kuvaus Wall Streetin maailmasta. Oma huvipurteni on Suvi 440 ja vauhdin takaa Yamahan 2,5 hevosvoiman nelitahtikone.
2. Olen ajanut suurimman osan ajokilometreistäni Volkkareilla. Alitajuisesti minuun ovat vaikuttaneet lapsuudessa katsotut Disneyn Riemukupla-elokuvat, jossa tähtenä oli Herbie-niminen kuplavolkkari.
3. Autotallista löytyy kolme erikokoista moottorisahaa ja kolme raivaussahaa. Näillä yritän raivailla taimikoita ja teen talven polttopuut.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.

Liikuntaa pyrin harrastamaan säännöllisesti. Katson nykyään aika vähän tv:tä, eniten kiinnostaa historiadokumentit. Penkkiurheilun määrää olen vähentänyt paljon, futista seuraan. Katson mielelläni paljon elokuvia. Omia suosikkiohjaajia ovat Sidney Lumet, Hitchcock ja John Frankenheimer. Yritän lukea jonkin verran myös kirjallisuutta. Suosikkeja ovat esim. Paul Auster ja John Irving.

Osan ajasta vie omakotitalon vaatimat työt ja kesäisin lisänä on vanha kesämökki. Pihatöiden ohessa voi yrittää kuunnella vaikka äänikirjoja. Joskus käyn mökkijärvellä kalastelemassa. Loppukesästä yritetään kiertää tutut marjapaikat. Musiikkia tulee myös kuunneltua. Oma musiikkimaku painottuu vahvasti 70-luvulle. Etenkin The Whon, Rushin ja King Crimsonin alkupään tuotannon timantit loistavat minulle kirkkaimmin.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Normaali herätys siinä puoli seitsemän aikoihin. Aamuisin vilkaisen yleensä vain Inderesin aamukatsauksen ja otsikot pörssihuone.fi-sivulta. Aamupäivällä en yleensä käy osakekauppaa. Joskus harvemmin innostun kaupankäyntiin, jos on tullut joku isompi uutinen ja on aikaa lukea tietoa. Yleensä pörssin tapahtumien lukeminen jää iltaan. Kokkailun yhteydessä tai takkaa lämmittäessä on aikaa lukea foorumia, kuunnella tallenteita, podcasteja ja äänikirjoja. Tämä multitaskaus on tehotonta, mutta pieniä tiedonmuruja näistä kuitenkin jää talteen. Loppuilta yleensä rauhoitetaan ja nukkumaan 22–23 aikoihin.

5. Miten kuvailisit lyhyesti itseäsi sijoittajana?

Eniten minua kiinnostavat yhtiöt, joilla on hyvä kannattavuus, aika vakaa tulos, kohtalaista kasvua ja matala velkaantuneisuus. Tällaiset yhtiöt ovat yleensä kalliisti hinnoiteltuja, joten ihan millä hinnalla tahansa ei kannata ostaa.

Nimimerkkini Contrafun syntyi hetken mielijohteesta. Seuraisin silloin Fidelityn kontra-rahaston kaupankäyntiä ja aihe pyöri mielessäni. Oma tavoitteeni ei ole ostaa kaikkien sijoittajien vihaamien yhtiöiden osakkeita. Enemmän oma kontraaminen tarkoittaa sitä, että kiinnostun silloin kun koko sektorin tulevaisuus leimataan kyseenlaiseksi.

Aika usein heikommalla sektorilla pärjää vielä hyvin kyseisen sektorin paras yhtiö. Esimerkiksi metsäteollisuutta pidettiin monien puheissa auringonlaskun alana finanssikriisin jälkeen. Koko sektorin leimaaminen heijastui myös parhaiden yhtiöiden arvostukseen (UPM). Koronan alussa Sammon kurssi laski huomattavasti osake- ja korkomarkkinoiden laskun vaikutuksesta. Ehdin ostamaan kolme ostoerää Sampoa, mutta se erikoistilanne oli nopeasti ohi. Olin koko ajan liian varovainen, kuten ketjusta Ostin/myin juuri äsken -ketju (Osa 1) näkyykin. Osakekurssi jatkoi vielä alaspäin 24 euroon ja otti pohjakosketuksen 20. maaliskuuta. Osake toipui kuitenkin nopeasti kesäkuun alkuun mennessä.

Contrafun Ostin/myin -ketjussa maaliskuussa 2020: "Varovainen lisäys Sampoa @ 35,80 €."

Ehkä tämä ei välttämättä ole kaikkien mielestä varsinaista kontraamista. Pitkälti sama ajatus kuin Buffettilla. Ole ahne silloin, kun muut sijoittajat ovat peloissaan. Tällaisia tilanteita en löydä usein, joten suuremman osan ajasta se on rahastosäästämistä, holdaamista ja pientä osakepoimintaa.

Nimimerkin loppuosa viittaa siihen, että pyrin säilyttämään positiivisen asenteen. En kovin paljoa kiistele muiden kanssa sijoituskohteiden paremmuudesta. Onnittelen toista sijoittajaa, jos hän tuntee löytäneensä itselleen hyvän sijoituskohteen. Mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toisen strategiaan.

6. Voisitko lyhyesti kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?

Tärkeimpiä lähipiirin ohjaajia minulle ovat olleet isäni lisäksi kaksi setääni. He opettivat pohtimaan omaa kulutustaan ja miettimään kaksi kertaa ennen ostopäätöstä.

Lapsuudessa luin paljon Aku Ankka -sarjakuvia. Roope-sedän seikkailuista on jäänyt vahvasti mieleen etenkin Carl Barksin luoma tarina Maailman rikkain mies (Statuesque Spendthrifts). Tarinassa Roope kilpailee Junttapurin maharadzan kanssa siitä, kuka pystyttää näyttävimmän patsaan Julle Ankanpäälle. Tämä vähän hämmentävä tarina ei varmaankaan antanut lapselle oikeaa kuvaa rahan käytöstä. Patsaisiin törsätään, mutta lopussa vararikkoon ajautuneelle maharadzalle ei Roopelta liikene edes 50 penniä kahvirahaksi.

"Roope Ankka: "50 penniä. Oletko vallan hullu? Ei minulla ole varaa lahjoitella rahojani!

Yläasteella talousasiat tulivat esille. Metsäteollisuusyhtiö oli kotikaupungin suurin työllistäjä ja yhtiön kehitys oli yleinen puheenaihe jatkuvasti. Parikymppisenä aloitin rahastosäästämisellä. Pörssin seuranta painottui lehtien lukemiseen. Paikallislehden taloussivuilla julkaistiin joka arkipäivä Finansium Oy:n markkinakommentteja Helsingin pörssin tapahtumista. Kirjastossa luin Kauppalehteä ja lainasin Seppo Saarion ja Kim Lindströmin kirjoittamia sijoituskirjoja.

2000-luvun alussa tuli nykyistä enemmän pörssiuutisia tv:n pääkanavilta, joita katsoin aika säännöllisesti. YLE:n kello 18 Uutisten yhteydessä oli Jyrki Koulumiehen ankkuroima talousuutisten osio ja Maikkarilta tuli myös omat talousuutiset. Muutamia osinko-osakkeita (Sampo, Fortum) tuli ostettua pienillä summilla jo ennen finanssikriisiä. Finanssikriisin myötä sijoittamisen riskit tulivat esille ja muutama tuttu kertoi hävinneensä merkittäviä summia. Se vähän latisti omaa kiinnostusta, kun oma työtilanne oli epävarma. Opiskeluaikana luin kuitenkin sivuaineena laskentatoimen ja rahoituksen kursseja niin paljon kuin oli mahdollista. Jonkinlainen tarve ymmärtää yrityselämää ja taloutta vei eteenpäin.

En nyt sanoisi ensimmäisten vuosien menneen täysin hukkaan. Ehkä liian pitkään meni vain rahastoihin säästellessä. Hiljalleen menin eteenpäin, mutta olin edelleen aikamoinen bullero. Tuntuu nyt jälkeenpäin, että mulle kävi samalla tavoin kuin Pink Floydin Time-kappaleessa lauletaan:

🎼 “And then one day you find, ten years have got behind you, no one told you when to run, you missed the starting gun.” 🎼

Joskus 2010-luvun alussa löysin Anders Oldenburgin blogikirjoitukset Seligsonin nettisivuilta. Niistä oli paljon tietoa ja hyötyä. Näistä kirjoituksista välittyi pitkäjänteisyyden merkitys. Sijoitusmateriaalit tuli tutkia itse eikä luottaa ainoastaan toisen käden lähteisiin. Myös Buffettin ajatukset olivat blogissa vahvasti esillä.

Jatkoin myös omaisuuslajihajautusta, jos sopivia kohteita löytyi. Vuosien 2014–15 aikana tällaisia kohteita löytyi (kiinteistö, metsä), joten jouduin myymään merkittävän osan salkusta. Siinä katkesi se korkoa korolle -ilmiöstä hyötyminen, mutta osa myydyistä oli syklisiä osakkeita. Tämä seuraava kuva onkin minulla jonkinlaisena muistutuksena noista myynneistä. Erilaiset uhkakuvat vaikuttivat ja saivat hajauttamaan, mutta osakemarkkinoiden nousu kuitenkin jatkui niistä huolimatta.

Kuvan lähde: Gradual Improvements Go Unnoticed - The Irrelevant Investor

Inderesin sisältöihin törmäsin ensimmäisiä kertoja joskus 2015 paikkeilla. Aloin tarkemmin seurata Inderesin analyysiä vuoden 2017 aikoihin, kun tuli näitä mielenkiintoisia listautujia kuten Qt ja Hoivatilat. Liityin Inderesin foorumille vasta helmikuussa 2020. Sitten tuli koronapandemia ja aikaa vapautui sen verran, että aktivoiduin foorumilla. Nykyistä vaihetta on nyt kestänyt kohta 3 vuotta. Sijoittamisen opettelu jatkuu.

7. Mitä osakkeita olet viimeksi ostanut ja millä perusteilla?

Ennen joulua ostin eQ:n osaketta, kun kurssi oli vähän laskussa 23 eurossa. Yhtiö on kiinnostava, mutta arvostus on ollut haastava. Yhtiö on ollut pitkäaikaisille omistajilleen loistava sijoituskohde, mutta itse en ole päässyt noususta nauttimaan. Tajusin yhtiön erinomaisuuden liian myöhään. Nyt kurssi on aika pitkälti osingon varassa. Keväällä osingonjaon lähestyminen saattaa taas nostaa osaketta?

Joulukuun 28. päivä ostin yhden erän lisää Kamuxia, kun kurssi laski taas alle 5 euron. Markkinatilanne on vaikea ja yhtiön kannattavuus on paineessa. Uusi toimitusjohtaja aloittaa kesällä. Elinkustannusten noustessa uusien autojen kauppa voi hidastua lisää, mutta käytettyjen kysyntä säilynee jonkinlaisena myös Saksassa ja Ruotsissa. Suomen autokannan keski-ikä jo lähes 13 vuotta, joten käyttyjen kysynnän pitäisi säilyä edelleen. Kamuxin paino salkussa alle 1 %, joten seuraan rauhassa tilanteen kehitystä.

8. Kuinka paljon sinulla on tällä hetkellä käteistä ja millä perusteilla sinulla on sen verran käteistä kuin nyt on?

Käteisen osuus vähän yli 10 %. Käteisen osuus kasvoi loppusyksystä, kun myin pari syklisempää yhtiötä pois salkusta ja tappiollisten myyntejä. Loppuvuodesta olen pohtinut ensi vuoden suuntaa.

Tällä hetkellä salkkuni suurimpia sijoituksia ovat Sampo, Microsoft, Visa, Qt. Osinkoja tuomassa Nordea, Tietoevry, Kesko. Pienempiä mm. Revenio, Amazon, Harvia, Talenom, Fondia. Tämän vuoden osalta osakesäästötili on -4 % miinuksella. Osakesalkuista toinen on -5 % ja toisen YTD on +2%.

9. Sinulla on aivan mahtavia erilaisia koosteita/yhteenvetoja yhtiöketjuissa, joita ovat hyvin monet kehuneet. Kirjoitatko muutenkin asioita ylös itsellesi näiden yhtyöketjuihin laittamiesi koosteiden lisäksi? Onko sinulla antaa jotain vinkkejä, miten tällaisia yhteenvetoja kannattaa tehdä ja eikö niiden tekemisessä mene tolkuttomasti aikaa?

Yleensä kirjoittelen paperille muistiinpanoja ja heränneitä ajatuksia. Muuten unohtaisin ne varmaan melko nopeasti. Näistä sitten tulee kirjoiteltua koosteita ketjuihin silloin tällöin. Lähinnä ne on omaan käyttöön tehtyjä muistiinpanoja. Muistiinpanojen tekeminen auttaa minua jäsentämään asioita paremmin.

Koosteiden tekemisestä on ollut eniten hyötyä Inderesin analyytikoiden tekemissä toimitusjohtajien haastatteluissa. Esimerkiksi Revenion tai DeeTeen kohdalla näistä saa paljon tietoa.

Sanoisin, että tekemällä omia koosteita haastatteluista, aukeaa myös osavuosikatsausten sisältö paremmin. Mutta jokaisen kannattaa kokeilla itse, sisäistääkö enemmän kuuntelemalla vai kirjoittamalla. Liikaa ei tähänkään kannata rajallista aikaansa käyttää, se on vain yksi osa-alue.

10. Mitkä ovat vahvuutesi sijoittajana? Mitä osa-aluetta haluaisit parantaa sijoittamisen osalta ja miksi?

Tunnen mielestäni itseni aika hyvin. Huomaan, että välillä minut valtaa FOMO. Olen kuitenkin aika hidas omissa liikkeissäni. Osaan kyllä myös löytää putoavia puukkoja, kuten ketjusta Ostin/myin juuri äsken -ketju (Osa 3) näkyy:

Contrafun Ostin/myin -ketjussa syyskuussa 2021: "Aamupäivällä Orthexia pieni lisäys @11,15"

Markkinapsykologian ymmärtämiseen pitäisi panostaa paljon enemmän, mutta perusteokset ovat jo haastavia. Rajoittava tekijä sijoituksissa on kielitaito, jonka osalta olisi kehittävää paljon. Englanniksi pärjää pitkälle, mutta muitakin kieliä olisi mukava osata paremmin.

Yhtiöiden kilpailuetujen vertailu on vaikeaa. Vahvan yhtiön vallihauta voi aikaa myöten heikentyä ja kilpailu kiristyy väistämättä. Esimerkiksi harva yhtiö pystyy säilyttämään asemansa Fortune 500 -listalla ja lista on jatkuvassa muutoksessa vuosikymmenten aikana. Muutosnopeus saattaa tulevaisuudessa entisestään kiihtyä big datan, analytiikan ja IoT:n myötä ja oma kilpailuetujen analysointi tulee vain vaikeammaksi.

Osakepoiminnan osuus salkussa on rajallinen. Jos kaikki menee oikein hyvin, on saan mahdollisesti indeksiä parempaa tuottoa. Jos nuo osakepoiminnat menee enemmän pieleen, ollaan kuitenkin vielä melko lähellä indeksituottoa. Tällä pyrin välttämään sen, että menisin täysin poikki. Isoja tappioita pitäisi pystyä välttämään. Velan kanssa olen varovainen.

Pitäisi oppia sopeutumaan muuttuviin markkinatilanteisiin, koska samoilla eväillä ei pärjää markkinan eri vaiheissa. Antaa välillä voittojen juosta kuin Orson Welles elokuvassaan Touch of Evil, ajaen yhdellä kamera-ajolla koko monta minuuttia kestävä avauskohtaus. Pelata välillä nopeita siirtoja kuin Hitchcock Psykossa, vyöryttäen rivakasti leikatussa suihkukohtauksessa valkokankaalle 78 kuvaa kolmen minuutin aikana. Sillä ylituoton tekemiseen ei ole sääntöjä, kuten @Pohjolan_Eka osuvasti on kirjoittanut.

"Sijoittamisessa ei ylituoton tekemisen osalta ole varsinaisesti olemassa sääntöjä, eikä peliä voi ratkaista, vaan se elää jatkuvasti pelaajien ja markkinoiden toiminnan mukaisesti aina muuttuen ja pysyen freesinä. Reittejä ylituottoon on jokaisella ajan hetkellä lukemattomia ja sijoittajan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat myös paljon siihen mitä reittiä kannattaa yrittää, joten mielestäni on sinänsä ajanhukkaa yrittää vakuuttaa että jokin sijoitustyyli- tai strategia olisi väistämättä absoluuttisesti toista parempi. Sen sijaan siitä olen varma että jos lopettaa jatkuvan kehittymisen sijoittajana ja sopeutumisen muuttuviin markkinatilanteisiin, niin ennen pitkää häviää pelin ja silloin olisikin parempi “jäädä eläkkeelle”"

11. Mitkä ovat tärkeimpiä tietolähteitäsi, kun seuraat jotain yhtiötä? Onko sinulla jotain tapoja tutkia tai seurata yhtiöitä, joita harvat käyttävät, mitä voisit suositella muillekin?

Tavalliset tietolähteet seurannassa, ei mitään harvinaisempia käytössä.

Olen aika pitkälti ulkoistanut makron seuraamisen. Luen Inderesin Marianne Palmun makroraportteja ja seurailen pörssien suunta -ketjua ja Vernerin Vartteja. Makropuoli on oma heikko lenkkini, joten turvaudun suosiolla muiden apuun. Inderesin ohella jotakin laajempia markkinakatsauksia tulee luettua. Esim. Finlandia varainhoidon markkinakatsaukset (Uusin katsaus: Markkinakatsaus joulukuu 2022), OP:n ekonomistien Talouden näkymät -katsaukset (Linkki OP:n raporttiarkistoon) sekä Handelsbankenin markkinakatsaukset (Linkki raporttiarkistoon).

Uuteen yhtiöön tutustumisen aloitan yleensä listalleottoesitteestä tai viimeisimmän cmd:n materiaaleista. Yhtiön strategia kertoo jo aika paljon. Mahdollisuuksien mukaan pyrin seuraamaan seurannassa olevien yhtiöiden webcasteja ja muita materiaaleja. Luen Anders Oldenburgin blogitekstit Seligsonin sivuilta. Jenkkiosakkeita seurailen esimerkiksi cmlviz.comin ja MarketSceenerin kautta.

Joskus olen tutkinut listaamattomien yhtiöiden sähköisen kaupparekisteriotteen tietoja, joka on nykyään maksuton. Siitä näkee muutokset listaamattomien hallituksissa, osakepääomassa ja toimialaluokituksessa. Muutokset voivat olla merkki jostain, mutta harvoin ostan maksullisia rekisteritietoja. Oman jalkatyön avulla tuskin saan merkittävää tietoa. Kuluttajayhtiöiden osalta voi kuitenkin vahvistaa omaa käsitystä yhtiöstä, kuten vaikka Kotipizzan tai Puuilon kohdalla.

12. Käsittääkseni luet ja katsot yhtiöiden omia materiaalejakin hyvin tarkkaan, mitkä ovat sinulle tärkeimpiä näistä yhtiöiden itse tuottamista materiaaleista ja miksi?

Tämä vaihtelee yhtiöittäin. Vaikka Sampo onkin suurimpia sijoituksia, en käytä paljoa aikaa osavuosikatsauksiin. Eniten hyötyä olisi saatavissa näiden pienempien yhtiöiden webcastien seuraamisesta, joita harvempi seuraa.

Yhtiöiden materiaalit eivät tietysti sisällä mitään ainutlaatuista tietoa pörssiyhtiöstä, vaan tiedot ovat kaikkien sijoittajien tiedossa. Tärkeimpiä materiaaleja on cmd:t, joissa tulee tietoa kilpailukyvystä ja kilpailukentästä. En oikein luota kovin monimutkaisiin strategioihin. Johdon pitäisi osata kertoa selkeästi yhtiönsä kilpailuedut ja miten liiketoiminta rakentuu näiden ympärille. Johdon selkeät esitykset lisäävät omaa luottamusta yhtiötä kohtaan.

Sitten on näitä yhtiöitä, jotka eivät ole analyytikkoseurannassa eivätkä järjestä tulostilaisuuksia (mm. Ålandsbanken, Dovre, Olvi). Näissä yhtiöissä yhtiökokoukset jäävät tärkeimmäksi tietolähteeksi, mutta harvoin kokouksiin on keskellä päivää mahdollisuus osallistua.

13. Millainen osakepoimintaprosessi sinulla on, voisitko kertoa siitä prosessista step by step?

Ei ole pitkälle vietyä prosessia, mutta tällaisia perusperiaatteita, jotka rajaavat yhtiöiden määrää.

1. Jaan yhtiöitä aluksi karkeasti neljään luokkaan: 1) Nykyiset sijoituskohteet 2) Potentiaaliset sijoituskohteet 3) Ei tällä hetkellä potentiaalia 4) No Go-sektori
2. En sijoita alkuvaiheen lääkeyhtiöihin, kannabis-yhtiöihin jne. En ole perehtynyt yhtään kryptoihin. En yleensä sijoita myöskään kovan velkataakan omaaviin yhtiöihin, kuten puhelinoperaattoreihin. Myös korkea osingonjakosuhde latistaa omaa kiinnostustani.
3. Katson potentiaalisten yhtiöiden aiempien vuosien lukuja ainakin 5 vuoden ajalta. Sitten vertaan saatavilla oleviin analyytikoiden ennusteisiin seuraavat 5 vuotta. Jos odotuksissa on aiempaa selvästi kovempaa kasvua, pyrin löytämään yhtiön olemassa olevia kilpailuetuja, joilla tuo kasvu olisi mahdollista saavuttaa.
4. Jatkan jäljelle olevien yhtiöiden johdon aiempien näyttöjen tutkailua. Jokaisen sijoituskohteen olisi jonkin verran saatava aikaan kasvua. Myös laatuyhtiön on kasvettava edes jonkin verran.
5. Pitkään pitoon pyrin etsimään näitä kestäviä kilpailuetuja omaavia yhtiöitä. Oman salkun yhtiöistä Microsoftilla on varmaankin parhaat kilpailuedut ja syvin vallihauta. Monissa salkun yhtiöstä tärkeimpiä vallihautoja on asiakkaan vaihtamiskustannukset. Parissa salkkuyhtiössä vallihautaa on rakennettu patenttien varaan. Varsinaisia brändiyhtiöitä ei salkussa ei ole, kun myin Coca Colan osakkeet vaihteeksi kokonaan pois.

Osakepoimintaan vaikuttaa tietynlaisen tasapainon pitäminen osinko-, laatu- ja kasvuyhtiöiden välillä salkussa. Sijoitukset kasvuyhtiöihin on menneet heikosti, joten osinkoyhtiöiden osuus salkussa on itsestään noussut. Jossain vaiheessa tämä tilanne tulee tietysti muuttumaan ja kasvuyhtiöt aloittavat nousunsa, etenkin ne vähävelkaiset kasvuyhtiöt.

14. Pakko tehdä erillinen kysymys osakkeiden myyntiprosessista, koska mielestäni osakkeiden myymisestä puhutaan liian vähän siihen nähden, miten niiden ostamisesta puhutaan. Mistä syistä useimmiten päädyt myymään osakkeita salkustasi?

Yleensä alan pohtimaan osakkeen myymistä, jos yhtiö pysty vastaamaan omiin odotuksiini. Kun yhtiö alkaa tehdä isompia pettymyksiä. Johdon ylimääräinen selittely tai huonot perustelut usein vain pahentavat tilannetta. Seppo Saario oikealla linjoilla siinä, että osakkeet kannattaa myydä, kun yhtiö rakentaa kalliin lasipalatsin tai investoi muihin tuottamattomiin kohteisiin. Samoin yritysostojen kohdalla laajentuminen uusille markkinoille uusilla tuotteilla näyttää olevan monille yhtiöille vaikeaa.

Markkinoiden välitön reaktio yritysostoon kertoo jo aika paljon. Helposti minä kuitenkin jään vitkastelemaan ja odottamaan analyytikoiden tarkempia kommentteja, vaikka voisi aivan hyvin myydä ja siirtyä eteenpäin. Yritysostoissa on eroja. Suuren saksalaisen energiayhtiön ostaminen on riskisempää kuin laajentuminen Italiaan pienellä tilitoimiston yritysostolla.

15. Kerro kolmellakymmennellä sanalla per yhtiö, mitä mieltä olet niistä juuri nyt?

-Koskisen
Pitkän historian omaava sahateollisuusyhtiö. Pörssiin hyvässä markkinatilanteessa. Osinkosalkkuun liian syklinen, kuulunee kategoriaan osta ja myy 15% kalliimmalla. Viime viikolla itävaltalainen Pfeifer Group osti Pölkky Oy:n. Kertoo kilpailun kiristymisestä, toimiala konsolidoituu.

-Tietoevry
Osakesäästötilin tukijalkoja. Strategisia suunnanmuutoksia tulossa. Ehkä aliarvostus purkautuu, jos osa liiketoiminnoista myydään. Mahdollisesti omaksi yhtiökseen irrotettava Banking voi olla kiinnostava kohde. 30 euron raja ollut tiukka vastus. Onko nyt toisin?

-Vaisala
Hieno teknologiayhtiö, jota seuraan. Valittiin vuoden 2022 perheyritykseksi. Kasvu teollisten mittausten varassa. Pääomistajat korostavat pitkäjänteisyyttä, nopeita suunnanmuutoksia ei odotettavissa. Tuotekehitykseen panostetaan paljon, joten osingonkasvu jäänee heikoksi. Salkussa vähän, odotellaan dippiä.

16. Sinun täytyy valita vain neljä foorumilaista, joiden kirjoituksia saisit ainoastaan lukea. Ketkä valitsisit ja miksit?

Vaikea valita vain 4. Jos painotan valinnassa monipuolista kirjoittelua monissa ketjuissa, niin 4 voisi olla:

@Lexus on aktiivinen monissa ketjuissa. Jakaa paljon tietoa Nokia-ketjussa ja Pörssien suunnassa.

@Pohjolan_Eka kirjoittaa monipuolisesti eri ketjuissa makrosta pienyhtiöihin. Hyviä huomioita.

@SijoitusSeppo seuraa monia pienyhtiöitä, jotka ovat oman seurannan ulkopuolella, mm. Wulff.

@Thiebault kirjoittaa myös kiinnostavia viestejä. Lukisin mieluusti enemmänkin hänen ajatuksiaan.

17. Sinä taidat käydä joka päivä Foorumilla ja vielä useampia kertoja päivässä. Mitkä asiat saavat sinut palaamaan tänne yhä uudestaan ja uudestaan? Mitä Foorumilta saat, mitä et mistään muualta saa?

Yleensä foorumi on auki kännykässä taustalla ja vilkaisen sitä päivän mittaan. Aamuisin lukaisen nopeasti aamukatsausta ja vilkaisen samalla foorumin sisältöä. Päivällä jossain välissä nopea vilkaisu. Iltapäivällä klo 16-17 aikohin ruuanlaiton yhteydessä tulee usein myös vilkaistua foorumia. Illalla saatan kuunnella jonkun videon tai podcastin, jos aikaa jää.

Foorumin seuranta on siinä mielessä poikkeavaa, sillä en käy päivittäin katsomassa omien salkkujen kehitystä. Finanssitwitteriä seuraan myös vähän, sillä yleensä joku linkittää parhaat ketjut foorumille. Facebookia käytän vähän. Foorumi saa palamaan, koska se tuntuu olevan tehokas tietolähde. Nyt tiedon tarve on ollut normaalia suurempaa ja lisännyt puhelimen vilkuilua. Vapaa-aika on rauhoitettava.

18. Nykyään puhutaan sijoituspsykologiasta entistä enemmän, mutta edelleen mielestäni liian vähän. Miten sinä opiskelet tätä osa-aluetta ja jos saisit antaa yhden vinkin tästä aiheesta foorumilaisille, niin mikä se olisi?

Sijoituspsykologiasta olisi pitänyt lukea enemmän. Sen merkityksen olen oikeastaan tajunnut vasta kantapään kautta. Olen jälkeenpäin tajunnut tehneeni tunteiden vallassa huonoja sijoituspäätöksiä. Pitäisi pystyä säilyttämään rauhallinen harkinta ja maltti, kun osakemarkkinoilla myrskyää. Helpommin sanottu kuin tehty.

Olen yrittänyt katsoa Daniel Kahnemanin luentoja, joita youtubesta löytyy monia. Yksi ihan mielenkiintoinen teos aiheesta voisi olla myös professori John R. Nofsingerin toimittama kirja Behavioral Finance. Investors, Corporations and Markets (Wiley 2019). Reilut 700 sivua pitkä teos löytyy ainakin tällä hetkellä European Centre for Financial Law’n nettisivuilta. Googleen hakusana Behavioral Finance+pdf ja hakutulos nro 2. Nofsinger on aiemmin julkaissut aiheesta teoksen Psychology of Investing (2002). Youtubesta löytyy myös yksi lyhyt Nofsingerin haastattelu. (Linkki: John R. Nofsinger-The Psychology of Investing-Goldstein on Gelt - YouTube)

Kun sijoituksissa alkaa tulla onnistumisia, sitä alkaa luottaa omiin kykyihinsä. Positiiviset sijoitustulokset vahvistavat omaa luottamusta. Ehkä vähän sama ajatus kuin Skinnerin välineellisen ehdollistumisen teoriassa. Tappiot ovat rangaistuksia, jotka ohjaavat lopettamaan toiminnan. Voitot ovat vastaavasti palkintoja, jotka ohjaavat jatkamaan toimintaa, vaikka ne perustuisivat pitkälti sattumaan.

Uusien yhtiöiden tutkiminen voi olla kiinnostavaa ja uutuuden viehätys voi saada myymään vanhoja sijoituksia uusien tieltä. Siinä taas korkoa korolle -ilmiö katkeaa ja voi tulla turhaa kaupankäyntiä. Osakekaupassa kulut eivät kuitenkaan hyydytä kauppaa niin hyvin kuin kiinteistökaupasssa varainsiirtovero. Sen laskeminen hyydyttää aika paljon kaupankäynti-intoa.

19. Miten Alokas oppisi paremmin löytämään kaiken tietopaljouden ja hälinän keskeltä ne olennaisimmat seikat Contrafunin tapaan?

Tärkeintä on kai keskittyä niihin tietoihin, jotka auttavat sinua mielestäsi löytämään pörsseistä erinomaisia yhtiöitä järkevään hintaan. Eri sijoittajat kiinnittävät varmasti huomioita eri asioihin, mutta ehkä kannattavuus on tärkeimpiä tekijöitä. Yleensä hyvä kasvuyhtiö toimii kannattavasti jo alkuvaiheessa. Tuotekehityksen pitäisi myös panostaa riittävästi, jotta yhtiö menestyy kilpailussa.

Olet löytänyt salkkuusi hyviä yhtiöitä, jotka on ollut ehkä tilapäisesti vähän vaikeampaa. Marimekko vaikuttaa vahvalta brändiltä, jolle on tärkeä jatkaa markkina-asema vahvistamista etenkin Aasiasssa. Digia on keskisuuri ohjelmistokehitysyhtiö, jonka pitäisi pystyä säilyttämään ketteryys ja korkean tason osaajat talossa. Jos yhtiö kykenee tähän, se säilyttää pitkäaikaiset asiakassuhteensa ja onnistuu ehkä jatkossa voittamaan uusia asiakkuuksia. Sievi Capital on aloittamassa muutosmatkan monialakonserniksi ja strategian käytännön askelmerkit varmaan kertovat paljon muutoksen onnistumisesta.

Yksi hyvä keino löytää olennaisimmat seikat, on tehdä tutulle henkilölle vaikka lyhyt parin minuutin esitys jostain sijoituskohteesta. Tälläisen hissipuheen aikana on pakko keskittyä olennaiseen.

Viestien perusteella luet paljon Inderesin raportteja ja muuta materiaalia. Sinulla tuntuu olevan positiivinen elämänasenne, jonka auttaa paremmin sietämään laskumarkkinan vaikeimmat hetket.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?

Kiitos hyvästä ilmapiiristä foorumilla. Kiitos aktiivisille kirjoittajille ja tiedon louhijoille. Kiitos analyytikoille ja ylläpidolle aktiivisesta läsnäolosta foorumilla. Kiitos myös konkareille, jotka ovat opastaneet tuoreempia sijoittajia esimerkiksi kysy ja vastaa-ketjussa. Kiitos foorumilaisille, jotka ovat olleet yhteydessä pörssiyhtiöiden suuntaan ja tuoneet viestiä foorumille. Kiitos kahvihuoneen keskustelijoille ja meemiketjun humoristeille. Toivotan omasta puolestani kaikille hyvää alkavaa pörssivuotta 2023 ja tuottoisia sijoituksia.

 

Kiitoksia haastattelusta laatukirjoittelijalle! 🙏

Tästä haastattelusta monet saavat varmaan aika konkreettisiakin ajatuksia ja vinkkejä omaan sijoitustoimintaan. Contrafun on monessa suhteessa mielestäni hyvin esimerkillinen, joten suosittelen laittamaan hänet ehdottomasti seurantaan.

Kivaa perjantaita kaikille! 🤠