Case: Rakennusalalla laaja-alaista kasvua

Rakentamisen odotetaan toimivan kuluvana vuonna yhtenä Suomen talouden vetureista ja kasvavan noin 3-4 % eli selvästi muuta taloutta nopeammin. Rakentamisen kasvua ajaa yksityisen kulutuksen ja ostovoiman kasvu, vahvat asuntorakentamisen peruskysyntätekijät, useat suuret toimitila-, teollisuus- ja julkisen sektorin rakennushankkeet sekä edelleen lisääntyvä korjausrakentamisen tarve. Viime vuonna 4 % supistuneen talojen uudisrakentamisen määrän odotetaan Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan kääntyvän tänä vuonna 6 %:n kasvuun, korjausrakentamisen määrän kasvavan 2,5 % (2015: 3,0 %) ja infrarakentamisen määrän 1 %:n. Näkymät ovat vaisuimmat omakotitalojen ja vapaa-ajan rakennusten osalta, joiden osuus rakentamisesta on painunut ennätyksellisen matalaksi eikä merkittävää kasvua ole näköpiirissä. Toimitila-rakentamisessa puolestaan toimistojen ja varastotilojen kysyntä on vaisua.

Asuntorakentamisen näkymät ovat positiiviset

Asuntojen kysyntä ja hintataso määräytyvät pitkällä aikavälillä lähinnä peruskysyntä-tekijöiden (väestönkasvu, muuttoliike) ja talouskasvun (ansiotason kehityksen) perusteella. Lyhyellä aikavälillä kysyntään vaikuttaa lisäksi merkittävästi muutokset korkotasossa, kuluttajien luottamuksessa, työllisyyskehityksessä, rahoituksen saatavuudessa ja sijoittajien tuottovaatimuksessa. Asuntojen tarjontatekijät vaikuttavat myös lyhyellä aikavälillä merkittävästi asuntomarkkinoihin, sillä tarjonta reagoi pitkistä valmistusajoista johtuen hitaasti kysyntään. Alla olevassa taulukossa olemme listanneet näkemyksemme asuntomarkkinoiden keskeisten ajureiden tilanteesta (nuolen väri) ja arviomme kehitys-trendistä seuraavan 12 kk:n aikana (nuolen suunta). Esimerkiksi sijoittajakysynnän nykytila on hyvin positiivinen (tumman vihreä väri) ja näkymät vakaat (nuoli vaakatasossa).

Kokonaisuutena katsoen asuntorakentamisen näkymät ovat nyt positiiviset, mutta kasvun säilyttämiseen nykytasolla ei riitä näkemyksemme mukaan ensi vuonna enää eväitä ilman talouskasvun ja ostovoiman selvää piristymistä nykytasolta. Asuntomarkkinoiden näkymät ovat myös voimakkaasti polarisoituneet, sillä kasvukeskuksissa kysyntä ja asuntojen hintojen kehitys ovat positiivista, mutta muuttotappioalueilla tilanne on päinvastainen.

Toimitilojen ja julkisten palvelurakennusten investointien kasvu vahvaa

Liike- ja toimistorakentamisen kysyntä määräytyy pitkällä aikavälillä peruskysyntätekijöiden, kuten ostovoiman kehityksen, tilantarpeiden muutosten, väestönkasvun ja muuttoliikkeen perusteella. Lyhyellä aikavälillä kysyntään vaikuttavat lisäksi merkittävissä määrin muutokset kiinteistöjen vajaakäyttöasteissa, vuokratuotossa, rahoituksen saatavuudessa, korkotasossa ja sijoittajien tuottovaatimuksessa. Liike- ja toimistorakentamisen tarjonta noudattaa lyhyelläkin aikavälillä pitkälti kysyntää, sillä näitä rakennuksia tehdään harvoin niin sanotusti varastoon. Alla olevassa taulukossa olemme listanneet näkemyksemme toimitilarakentamisen keskeisten ajureiden tilanteesta.

Toimitilojen rakentamisen kasvunäkymät ovat kuluvalle vuodelle hyvät, mikä selittyy ennen kaikkea useilla samanaikaisesti käynnissä olevalla liikerakentamisen suurhankkeella (esim. SRV:n REDI, YIT:n Pasilan Tripla, Spondan Ratinan kauppakeskus), huomattavasti kasvaneilla teollisuuden rakennusinvestoinneilla (esim. Metsä Group Äänekoski, Fennovoima) ja kasvaneilla julkisten palvelurakennusten investoinneilla (esim. Lastensairaala, TAYS, Aalto-yliopiston kampus, Kalasataman TeHyke). Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen heikohkot toimisto- ja logistiikkarakentamisessa kasvaneista kapasiteetin vajaakäyttöasteista ja muihin kiinteistötyyppeihin verrattuna suhteellisen heikosta sijoittajakysynnästä johtuen.

Korjausrakentaminen jatkaa tasaisella kasvutrendillä

Korjausrakentaminen on ollut pitkään tasaisella kasvutrendillä ja se on noussut selkeästi rakennustuotannon suurimmaksi segmentiksi. Rakennuskannan ikääntymisen, teknisten vaatimusten kasvun sekä energian säästötavoitteiden myötä tarve korjausrakentamiseen tulee kasvamaan Suomessa vielä pitkään. Lyhyellä aikavälillä kasvuun vaikuttavat lähinnä muutokset julkisten avustusten tasossa ja rahoituksen saatavuudessa. Odotamme korjausrakentamisen vuosittaisen reaalikasvun olevan lähivuosina 2-3 %:n tasolla.

Infrarakentamisen näkymät melko tasaiset

Infrarakentamisen kasvu tulee olemaan arvioiden mukaan tänä vuonna lievästi positiivista, sillä talonrakentamisen pohjatöiden määrät ovat kasvussa, kasvukeskusten kuntien investoinnit infraan ovat korkealla tasolla ja valtio on tehnyt lisäpanostuksia perusväylänpitoon. Infra ry:n suhdannebarometrin mukaan 70 % vastanneista odottaa infrarakentamisen kasvavan seuraavan 3 kk:n aikana ja kasvun nähdään keskittyvän voimakkaasti kasvukeskuksiin. Yritysten kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin edelleen matalalla (77 %), mikä heijastunee negatiivisesti alan kannattavuuteen.

Sektorisuosikkimme hyötyvät PK-seudun asuntorakennusbuumista ja suurhankkeiden tarjoamasta näkyvyydestä

Ennustamme seurannassamme oleville rakennussektorin yhtiöille laaja-alaista ja tuloskasvua kuluvalle vuodelle. Kaikki seuraamistamme yhtiöstä hyötyvät Suomen rakennusmarkkinoiden vahvoista kasvunäkymistä ja kasvattavat tulostaan Suomen liiketoiminnoissa. Arvioimme, että ainoastaan Cramolla (Ruotsi) ja Uponorilla (USA) on sellaisia markkina-alueita, joiden euromääräinen tuloskasvu ylittää Suomen liiketoimintojen tuloskasvun kuluvana vuonna. Suosikkejamme sektorilta ovat voimakkaasti lähivuosina tuloskasvuaan kiihdyttävät SRV ja YIT, jotka hyötyvät kasvukeskuksiin painottuvasta asuntotuotannosta, rakenteilla olevien suurien rakennushankkeiden tarjoamasta näkyvyydestä ja Venäjän talouden elpymisestä.