Antti Siltanen Alokkaan haastattelussa

41. ANTTI SILTANEN

Haastattelu on julkaistu alun perin Inderesin foorumilla heinäkuussa 2023.

Törmäsin Anttiin toimistolla ja huomasin hänen olevan oikein lunki sekä kiva tyyppi niin kuin olin ajatellutkin ja kuullutkin. Mielestäni Antti on siitä hyvin fantastinen analyytikko, että hän pystyy kertomaan seuraamiensa haastavien alojen haastavien yhtiöiden toimialasta ja toiminnasta siten, että tavallinen alaa tuntematon sijoittajakin saa näistä yhtiöistä paljon irti. Lisäksi Antti on siitäkin tärkeä tyyppi Inderesille, että hänen seuraamiaan yhtiöitä harvempi varmaan pystyy ottamaan hyvin haltuun ja ehkä myös tällaisia yhtiöitä saadaan vielä lisääkin Inderesin seurantaan.

Arvostan herra Siltasta siitäkin, että hänen taustansa on hyvin epätyypillinen analyytikolle, mutta silti hän on hyvinkin uskottava lyytikko. Mitä enemmän olen hillunut “taloussijoitustwitterissä”, niin olen huomannut paremmin sen, että on hyvä, jos ihmisellä on vähän kokemusta, taustaa ja tietoa muustakin kuin vain oman kuplansa asioista ja mielpiteistä…joten hienoa, kun analyytikoissa on erilaisia erilaisen taustan omaavia kavereita.

Kannattanee siis lukea huolella tämä hyvällä tavalla ehkä vähän erilaisen analyytikon ajatuksia ja vastauksia. 🙂

1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.

Inderesin Life Science -analyytikko 3/2022 alkaen, eli seuraan biotieteisiin nojaavia yhtiöitä. Olen naimisissa ja pienen tyttövauvan isä. Perheeseen kuuluu myös labradorinnoutaja Bea-Birgitta. Koulutustaustaltani olen molekyylibiologi, FT.

2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.

Päädyin Inderesille nimimerkki @TJT:n ansiosta. Olin tutustumassa Inderesiin sijoituskohteena ja huomasin hänen viestinsä foorumilla.

En todellakaan ollut ajatellut analyytikon työtä mahdollisuudeksi, mutta kun avoimen paikan olemassaolo selvisi tämän viestin myötä niin olin päättänyt hakea jo oikeastaan ennen kun sain linkkiä auki.

Olen ollut Japanin TV:ssä. Shinya Yamanaka sai Nobelin ns indusoitujen kantasolujen kehittämisestä samaan aikaan kun asuin ja työskentelin Osakan yliopistossa kyseisten solujen parissa. Maa meni Nobelista pähkinöiksi ja heti seuraavana päivänä aamu-TV-ohjelma ”Morning Bird” tuli Tokiosta labraan kuvaamaan. Minulla ei ollut labraan silloin varsinaista asiaa, mutta esimieheni pyysi menemään kumminkin paikalle, koska näyttää kuulemma paremmalta kun on kansainvälistä porukkaa kuvissa 🙃. Olen edelleen aikamoinen Japani-intoilija kaikkien tuon ajan hienojen kokemusten jälkeen. Tuo TV-tapaus oli lähinnä huvittava sattumus, mutta paikalliset ystävät, ruokakulttuuri ja monet muut asiat on jääneet lähtemättömästi mieleen ja tehneet syvän vaikutuksen.

Olemme kasvaneet Vernerin kanssa samalla kadulla. Tosin meillä on ikäeroa sen verran että tutustuimme vasta Inderesillä.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen liittyvää ei saa sanoa.

Soitan bändissä. Tee-se-itse musahommissa pitkään toiminut kaverini kysyi muutama vuosi sitten olisinko kiinnostunut basistin roolista kellaribluesia soittavassa bändissä. Varmistin, että hän on tietoinen etten soita mitään instrumenttia. Ei kuulemma haitannut. Ajattelin, että parempi suostua saman tien – toista kertaa bändikutsua soittotaidottomalle ei välttämättä tule kovin pian uudestaan… Huomasin nopeasti että voluumin nosto korvaa taidon puutteen korkojen kera.

Kesäisin tulee mökkeiltyä ja siellä erityisesti kalastettua. Kuhan jigaus ja vähän uistelukin on päälajeja. Viihdyn hyvin myös kesäkeittiössä grillauksen ja savustamisen parissa. Moottoripyöräily on ollut sydäntä lähellä, mutta pyörä on nyt ajanpuutteen vuoksi seisonnassa. Talvella kalastus vaihtuu lasketteluun. Muuten liikuntahommat hoituu koiran ulkoilutuksella ja satunnaisilla vapaapainotreeneillä autotallisalissa.

Harrastukseksi voinee laskea myös hallitustyöskentelyn varhaisen vaiheen Medtech-yhtiö Epiheartissa.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Herään 7 aikoihin. Varsinainen herääminen vaatii puolisen tuntia ja kolme mukillista kahvia, jonka jälkeen hoidan aamutoimia sekä viestien ja uutisten lukua multitäskäillen. Varsinainen työpäivä alkaa 8.30 aikoihin nykyisin tyypillisesti etänä, koska muutimme pk-seudun ulkopuolelle alkuvuodesta. Tähän asti iso osa työstä on ollut seurannan aloitus -raporttien työstöä, jonka parissa menee usein koko päivä. Työpäivän päättyminen vaihtelee paljon. Joskus lopettelen toimistoaikaan, mutta usein pidän iltapäivällä taukoa ja jatkan töitä illalla. Arki-iltoihin kuuluu perheaikaa, liikuntaa ja lukemista.

5. Kertoisiko millainen työhistoria sinulla on?

Olin jo opiskelupaikkaa miettiessä päättänyt suuntautua tutkimuksen tekoon. Alaksi valikoitui biologia toisaalta siksi että elämän ymmärtäminen molekyylitasolla tuntui ylipäätään erittäin kiinnostavalta ja toisaalta loputtomien sovellusmahdollisuuksien vuoksi vaikkapa uusien hoitomuotojen kehittämisen kautta. Pääaineeksi tuli myöhemmin molekyylibiologia. Opintojen jälkeen tein väitöskirjan Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksella. Väitöksen jälkeen olin vuoden Japanissa Osakan yliopistossa ja sen jälkeen taas HY:ssä tutkijatohtorina. Työhön kuului tutkimuksen lisäksi farmakologian opetusta lääkiksessä. Päätin lopettaa tutkimuksen 2016-17 vaihteessa ja siirryin Biokeskus Suomeen, jossa tehtäviin kuului Suomen Life Science -alan yliopistojen välisen teknologiayhteistyön koordinointi. Sivuhommina koordinoin HY:ssä tiedekuntien ja erillislaitosten välistä teknologiayhteistyötä. Sijoittamista olen harrastanut pitkään ja Inderesillä avautui sitten mahdollisuus yhdistää kiinnostus biotieteisiin ja sijoittamiseen. On erittäin mahtava juttu että Inderesillä löytyi rohkeutta ja näkemystä rekrytoida epätyypillisellä taustalla oleva analyytikko.

6. Miten kuvailisit itseäsi sijoittajana?

Olen aloittanut aikanaan arvosijoitustyyppisesti, koska se tuntui itselle luontaisimmalta tyyliltä. Nykyisin strategia lähtee ensinnäkin punnitusta allokaatiosta vähän All Weather Portfolion hengessä. Osakesijoitusten suhteen ajatus on, että erityyppiset osakkeet menestyvät eri aikoina, joten strategiani sisältää siten eri osakesijoitustyylejä ja jonkun tyylin pitäisi periaatteessa aina toimia minä tahansa aikana. Tarkoitus on myös suojella salkkua omilta ajatusvinoumilta ja virheiltä, eli aktiivisen poiminnan osuus on rajattu. Varsinainen osakepoiminta pitää kuitenkin homman hauskana ja mielenkiintoisena. Siellä painottuu kasvua järkihintaan -tyyppinen ajattelu pitkällä tähtäimellä varsinkin nyt kun kaupankäynti Inderesin sääntöjen vuoksi on rajattua. Aiemmin poimin monipuolisemmin myös lyhyemmällä aikajänteellä. Painotan myös seuraamiani yhtiöitä nykyään valinnoissa.

7. Voisitko kertoa, että millainen sijoitushistoria sinulla on?

Aloitin aikanaan teknokuplan huipulla rahastoilla. Menetelmä oli tekninen analyysi, jonka avulla totesin, että esim IT- ja bioteknologia- (sic) rahastot on loistavia sijoituskohteita. Rahastojen arvoja seurasin luonnollisesti päivittäin. Seikkailusta seurasi haavojen nuolemista eikä sijoittaminen muutenkaan opiskeluvuosina ollut agendalla. Joskus 2006 tienoilla innostuin talouden opiskelusta ja seuraamisesta ja sen seurauksena tuli sitten ensimmäiset suorat osakesijoitukset – tällä kertaa finanssikuplan huipun tuntumassa. Finanssikriisin läpimeno täydellä osakepainolla oli hyvä kokemus. Sen jälkeen kriisit tai kusetusmarkkinat™ ei ole juuri hetkauttaneet. Sen jälkeen sijoittamisessa on ollut välillä aktiivisempia kausia esim kvantitatiivisen sijoittamisen ja sijoituspsykologian opiskelun parissa. Välillä taas kiinnostus ja ajankäyttö on ollut muissa asioissa, mutta olen aina palannut lajin pariin. Koronakriisi laukaisi taas kiinnostuksen tauon jälkeen erityisesti osakepoimintaa kohtaan. Viihdynkin parhaiten karhumarkkinoilla, jolloin ostettavaa on helpompi löytää.

8. Mistä olet eniten hyötynyt sijoittamisessa siinä, että olet analyytikko?

Inderesin prosessi ja seurantaan käytetty aika mahdollistavat syvemmän ja kattavamman perehtymisen sijoituskohteeseen kuin mihin muuten olisi mahdollisuus. Tämä on tuonut tasapainoa ja monipuolista näkemystä niin omaan seurantaan kuin tapaan katsoa myös muita sijoituskohteita. Inderesillä on tietysti myös paljon sijoittamisesta innostuneita erittäin päteviä kollegoita joiden kanssa asioita on kiva pohtia ja pyöritellä.

9. Miten mietit salkkusi hajautusta vai mietitkö sitä ollenkaan?

Olen miettinyt sitä aiemmin paljon. Nykyisin miettiminen ei ole enää niin tarpeellista, kun hajautus hoituu pitkälti itsekseen sijoitusstrategiaa seuraamalla. Ensin on tietysti omaisuuslajien välinen allokaatio, joka on päätöksistä keskeisin. Sen alla hajautan osakesijoitukseni kolmella eri tyylillä: osakepoiminta (pääasiassa pieniin kotimarkkinayhtiöihin), indeksointi ja kvantitatiivinen sijoittaminen. Viimeiseen rakensin harrastusprojektina aikanaan oman mallin kirjallisuuden, tutkimusten ja backtestauksen pohjalta, jota toteutan edelleen. Osakepoiminnan sisällä minulla on noin 20 riviä, jossa olisi kyllä karsinnan varaa. Yksittäisten yhtiöiden paino salkussa on näiden eri tyylien ansiosta varsin rajallinen.

10. Miltä salkkusi näyttää tällä hetkellä? Mitkä ovat kolme suurinta omistustasi ja miksi?

Paperikulta – liittyy tuohon yllä mainittuun allokaatioon, jossa mukana myös arvometalleja ja raaka-aineita. BRKB – on salkussani korkosijoitusten korvaajana ajalta, jolloin bondien tuotto-riski-suhde oli poikkeuksellisen heikko. AFL – tämä on ollut salkussa yli 10 vuotta. Vahvaa defensiivistä kassavirtaa hyvin pienellä riskillä. Ajaa nykyisin samaa asiaa kuin BRK korkosijoitusten korvaajana.

Arvelen että saatoit tarkoittaa kysymykselläsi osakepoimintaa, jota ylläolevat eivät varsinaisesti edusta, joten stock picking top 3 on: Harvia – kilpailukykyinen yhtiö, jossa olen ollut mukana keväästä 2020. Ostojen ja myyntien ajoitukset on osuneet karkeasti oikealle pallokentälle, joten positio on kasvanut salkun suurimmaksi. Bioretec – tuore hankinta. Perusteet luettavissa tuoreimmasta päivityksestä ja seurannan aloitus -raportista. OmaSP – Vahva träck, miellyttävä valuaatio ja jonkun verran kasvun varaakin arvioin yhtiöllä vielä olevan.

11. Osakkeiden myymisestä puhutaan minusta liian vähän, joten kysyn sinulta millainen on sinun osakemyyntiaprosessisi askel askeleelta?

Tyypillisesti myytäväksi päätyy yhtiö, joka osoittautuu arviotani vähemmän laadukkaaksi tai sijoituksella ei muuten ole edellytyksiä saavuttaa tavoitteita. Myynti menee toteutukseen ainakin periaatteessa saman tien, en ole kiinnostunut ajoittamaan esim TA:lla.

12. Kerro kolmellakymmenellä sanalla per yhtiö, että mitä mieltä olet näistä osakkeista:

- Biohit

Jossain määrin tutkan alla liikkuva maltillisesti arvostettu diagnostiikkayhtiö. Menestys paljolti Gastropanelin ja Kiinan markkinan varassa, joten riskit ovat melko keskittyneitä. Pidemmän aikavälin näkymä sumuinen, johon toivottavasti saadaan tarkennusta syksyn strategiapäivityksessä.

- Faron Pharmaceuticals

Monessa mukana oleva lääkekehitysyhtiö, joka tarvitsisi ison pääomaruiskeen suunnitelmiensa toteuttamiseksi täysimääräisesti. Kärkiaihio bexmarilimabin vaikutuskohde Clever-1 on syöpäbiologiassa vähän tutkittu, mikä luo Faronille toisaalta oman nichen, mutta voi myös tuoda epävarmuuksia sopimusneuvotteluihin.

- Nexstim

Ajureina uudet NBS6-laitteistot, oletettavasti ensi vuonna alkavat yhtiön kokoluokassa merkittävät lisensointitulot ja uusi yhteistyöklinikkaverkostomalli. Näkyvyys varsinkin viimeiseen on heikko. TMS-markkinassa on minusta rakenteellisia haasteita kilpailijoiden tavoitellessa liikevaihdon kasvua kannattavuuden kustannuksella.

- Orion

Nubeqa nousi hiljattain yhtiön suurimmaksi tuotteeksi ja positiivisia uutisia on siltä saralta tiedoksi vuosiksi eteenpäin. Nubeqan kassavirta avaa rutkasti mahdollisuuksia pääoman allokointiin ja erityyppisten kasvupolkujen avaamiseen.

13. Seuraat useita yhtiöitä (BBS, Biohit, Bioretec, Faron Pharmaceuticals, Modulight, Nexstim ja Orion) jotka ovat mielestäni hyvin riskisiä arpalappuja pl. joku Orion, eikö moniin tällaisiin osakkeisiin sijoittaminen ole aika tavalla arpapeliä? Jotenkin monet näistä tuntuvat sellaisilta hyvin haastavilta kohteilta tavallisille sijoittajille, että he voisivat maksimissaan ottaa näihin vain jonkin pienen “hupiposition”.

Hyvä kysymys, joka ansaitsisi perusteellisemman vastauksen, mitä tässä on mahdollista antaa. Itse näen näistä oikeastaan ainoastaan Faronin jossain määrin arpalappuna lääkekehityksen luonteen vuoksi. Toki tulevaisuuden epävarmuutta on yhtiöissä keskimäärin muuta pörssiä enemmän. Yhtiökohtaisesti tämä epävarmuus vaihtelee paljon ja on luonteeltaan erilaista eri yhtiöissä. Menestys on kuitenkin yhtiöiden omissa käsissä, joten muodostan ennusteet ja käsityksen pitkän aikavälin menestyksen todennäköisyydestä ja kilpailutekijöitä arvioimalla. Tässä muutama teema, joiden kautta itse arvioin yhtiön todennäköisyyttä onnistumiseen ja sitä kautta hyvään osaketuottoon:

Yhtiön operatiivinen toiminta ja johdon laatu. Onko yhtiön resurssit ja tekemisen laatu riittävät markkinoilla menestymiseen? Yhtiöt toimivat lähtökohtaisesti kansainvälisillä markkinoilla, joten tekemisen laatu täytyy olla korkealla tasolla siellä pärjätäkseen. Yhtiön aiemmin antamien näkymien vertailu sittemmin toteutuneeseen (puheet vs teot) antaa osviittaa kuinka todennäköisesti nyt kerrotut näkymät toteutuvat tulevaisuudessa. Liiketoiminnan historia todennäköisesti toistaa itseään hyvässä ja pahassa, ellei yhtiössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Tämän arviointi lienee alaa vähemmän tunteville sijoittajille yhtä helppoa tai vaikeaa kuin muidenkin toimialojen kohdalla.

Tuotteen laatu/kilpailukyky. Tuotteet myydään näyttöön perustuvilla markkinoilla, joten tuote on oltava teho- turvallisuus- kustannus-, tms. profiililtaan kilpailijoita parempi. Esimerkkinä Orionin Nubeqa, joka on teholtaan kilpailijoiden veroinen, mutta haittavaikutusprofiililtaan niitä parempi. Tuotteen kilpailukyvyn arviointi saattaa olla alan ulkopuolelta vaikeaa, joten toivottavasti analyyseistä on tässä apua.

Binäärinen riski. Esim lääkeaihio voi muuttua arvottomaksi, jos teho- tai turvallisuusprofiili ei ole riittävän hyvä. Tämä tuo siis aitoa arpalappumaisuutta. Medtech- tai diagnostiikkayhtiöissä tätä on tyypillisesti vähemmän.

Rahoitusriski. Tarvitaanko oman pääoman ehtoista rahoitusta? Kuinka monta kierrosta? Milloin? Miten annit onnistuneet aiemmin? Onko riskiä ajautua vahvasti liudentavaan antikierteeseen?

Myyntiluvat. Onko mahdollisuutta että myyntilupa jää saamatta tai se myöhästyy merkittävästi? Mitä seuraukset ovat myöhästymisestä esim rahoituksen suhteen?

Eli yhteenvetona: en näe sijoituksia arpapelinä, mutta tulevaisuuden epävarmuutta toki on. Tavallisen sijoittajan kannattanee pitää positiot maltillisina ja muistaa hyvä hajautus.

14. Mikä sinun mielestäsi on analyytikon työssä vaikeinta? Mistä pidät eniten työssäsi?

Pidän oikeastaan melkeinpä kaikesta. Yhtiöihin perehtymisestä ja kollegoiden kanssa caseista keskustelusta, yhteistyöstä yhtiöiden johdon ja työntekijöiden kanssa, mallintamisesta ja kirjoittamisesta jne.

Olen parempi hitaassa kuin nopeassa ajattelussa. Vaikeinta onkin mielestäni saada tulospäivänä tiivistettyä kaikki uusi tieto mallinnukseen, kun samana päivänä aikaa vie raportin lukeminen, webcastin seuraaminen, kysymysten tekeminen, johdon haastattelu ja itse raportin kirjoitus. Käyttäisin mieluusti enemmänkin aikaa uusien tietojen pohtimiseen ja sulatteluun.

15. Joudut luovuttamaan salkkusi kolmeksi vuodeksi kahdelle inderesiläiselle jotka eivät ole analyytikkoja ja kahdelle foorumilaiselle, ketkä valitsisit ja miksi?

Yu Gong. En tiedä mitä salkulle kävisi mutta ainakin saisin hyvät naurut Yun vitseistä. Antti Järvenpää. En ole itseasiassa puhunut Antin kanssa sijoittamisesta kovinkaan paljoa, mutta hän on siinä määrin fiksu ja sivistynyt mies, etten epäile hetkeäkään hänen sijoittajan taitojaan. Sijoittaja-Alokas. Jopa minä tiedän että kannattaa rekrytoida talenttia ei taitoa. Uskon vakaasti, että alokkaan intohimo sijoittamista kohtaan kantaa pitkälle tulevaisuudessa. Mauri vaikuttaa samoin erittäin fiksulta ja intohimoiselta sijoittajalta, joka suhtautuu asioihin avoimella mielellä.

(Tägään teidät, jotta huomaatte: @Yu_Gong, @Antti_Jarvenpaa ja @Mauri t. Alokas)

16. Mikä sinun mielestäsi Foorumissamme on parasta? Mitkä ovat suosikkiketjujasi, jos seuraamiesi yhtiöiden ketjuja ei saa laskea mukaan?

Ohjeesta huolimatta pakko mainita Faron-ketju huippulaadukkaana mm jerej:n, Vino_Pinon ja Rushimaton ansiosta. Muuten seuraan muiden kuin seurannassani olevien Life Science-yhtiöiden ketjuja ja Inderesiä koskevia ketjuja. Muiden ketjujen seuraaminen on ajan puutteen vuoksi satunnaista. Parasta lienee innostuneiden ihmisten taustatyö ja uusien faktojen ja näkökulmien esiin kaivaminen.

(tägään teidät, jotta huomaatte: @jerej, @Vino_Pino ja @Rushimato t. Alokas)

17. Jos saisit napinpainalluksella opetettua/sisäistettyä foorumilaisille yhden analyyseihin liittyvän asian, mikä se olisi ja miksi?

Useiden seuraamieni yhtiöiden arvonmääritys on luonteeltaan epätarkkaa tulevaisuuden epävarmuuksien vuoksi. Tästä syystä yhteen eksaktiin lukuun tiivistyvä tavoitehinta on jotain mihin ei mielestäni pitäisi suhtautua kovinkaan kirjaimellisesti. Oleellisempaa on suosituksen suunta. Uskoisin kyllä että moni on tämän jo sisäistänyt.

18. Onko sinulla sijoittamiseen liittyviä konkreettisia tavoitteita esimerkiksi euromääräisiä tai prosenttuaalisia tavoitteita?

Numeerisia tavoitteita ei ole, mutta pyrin osakepoiminnalla ja kvantitatiivisella sijoittamisella indeksiä parempaan riskikorjattuun tuottoon.

19. Miten Alokas voisi oppia sijoittamaan vähän riskisimpiin tai/ja haastavammilla aloilla oleviin yhtiöihin?

Perustyön eli yhtiöihin tutustumisen ja analyysin lukemisen lisäksi kannustaisin kyselemään aktiivisesti. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja välitän kysymyksiä johdolle haastattelujen kautta. Kysymykset auttavat minuakin sparraamaan ajatteluani mikä tuli tämänkin haastattelun kanssa taas nähtyä!

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?

Laadukkaasta keskustelusta myös karhuisemman markkinan aikana.

 

Kiitos Antille hyvin kiinnostavista vastauksista!

Sain ainakin itse tästä haastattelusta sellaista ajateltavaa ja tietoa, mitä voin hyödyntää siinä, kun tutkin erilaisia yhtiöitä, joihin itselläni ei varsinaisesti ole samanlaista “kosketuspintaa” kuin muihin tavallisempiin yhtiöihin.

Antilla on hieno tapa kertoa asiat mielenkiintoisesti ja selkeästi, että hän saa muut kiinnostumaan sellaisesta, mistä eivät olisi muuten kiinnostuneet. Se on toki tärkeää, että mitä kertoo, mutta myös se miten kertoo jo ihan oppimisen ja ymmärtämisenkin kannalta - siksi(kin) olen Inderesin fani.

P.S. Tästä perjantai-iltapäivästä lähtien ehkä sunnuntaipäivään asti olen paljon vähemmän Foorumilla, joten en välttämättä pysty reagoimaan liputuksiin, tägäyksiin tai yksityisviesteihin. Vietämme wanhojen ystävien kanssa tiivistä aikaa. Käyn toki Foorumilla ehkä vähän lukemassa ja pari viestiä laittamassa.