Alkeet optioista

Tarinat yhden yön optiomiljonääreistä ja legendat perheensä eläkkeiden menettämisestä tulevat elämään ainakin omassa pienessä kuplassani vielä hyvin pitkään.

Lukiessani Foorumin Keskustellaan optioista -ketjua huomasin, että lyhyehkö optiot rautalangasta -artikkeli voisi elävöittää siellä käytävää keskustelua.

Edellisen nousurallin innoittamana johdannaisten käyttö ja kiinnostus erilaisia sijoitusinstrumentteja kohtaan on kasvanut myös omalla kohdallani. Puheet anonyymien järjettömistä voitoista tai ikävimmin tappiosta Redditin r/wallstreetbets-palstalla ovat lisänneet bensaa liekkeihin kavereiden kanssa käydyissä sijoituskeskusteluissa. Näitä hulluimpia tarinoita värittävät yleensä optiot ja haluankin tällä kirjoituksella raottaa ovea optioiden maailmaan ja levittää tietoisuutta tuottojen kääntöpuolesta.

Markkinanoteerattu optio vs. yritysten optio-ohjelmat

Keskusteltaessa optioista kannattaa tehdä selvä ero, puhutaanko yritysten johdon ja henkilöstön optio-ohjelmista, vaiko markkinoilla noteeratuista optioista. Aloitetaan yritysten johdolle ja henkilöstölle suunnatuista optioista.

Optio-ohjelmat yrityksillä henkilöstön sitouttamiseen

Yritykset voivat luoda johdolle ja henkilöstölle kannustinjärjestelmiä työntekijöidensä sitouttamiseksi tehtäviinsä. Esimerkiksi ostamalla markkinoilta omia osakkeita tai laskemalla liikkeelle uusia osakkeita yritys saa osakkeita käytettäväksi optio-ohjelmiin. Optio-ohjelma on sopimus yrityksen ja henkilön välillä, jossa usein tiettyihin tavoitteisiin päästyään on henkilö oikeutettu ostamaan yrityksen osakkeita sopimuksessa määrättyyn hintaan.

Tarkoituksena tässä on siis se, että optioilla henkilö kykenee ostamaan yrityksen osakkeita halvemmalla hinnalla kuin millä ne olisivat markkinalla myytävissä. Yritys pyrkii saamaan tätä kautta sitoutuneemman työntekijän, joka ajattelee yrityksen tulevaisuutta osakkeenomistajien näkökulmasta. Nämä optiot ovat pärstämerkattuja, eli niitä ei ole usein mahdollista myydä eteenpäin ja näin niihin oikeutettu henkilö kävellessään ulos ovesta menettää optionsa osakkeisiin.

Markkinanoteeratut optiot

Markkinanoteerattuja optioita on montaa eri sorttia, mutta yleensä sijoittajat puhuvat eurooppalaisista- tai amerikkalaisista optiosta. Näitä kutustaan varsinkin englannikielisessä kirjallisuudessa Vanilla-optioiksi. Nimitykset eurooppalainen ja amerikkalainen optio liittyvät maantieteeseen vain historian havinoissa. Konkreettisena erona näillä on lunastamisajankohta. Eurooppalainen optio on mahdollista lunastaa ainoastaan erääntymispäivänä, kun taas amerikkalainen on mahdollista lunastaa jo ennen tätä. Erääntymispäivä tarkoittaa päivää, jolloin tehty sopimus toteutetaan tai jätetään toteuttamatta, mikäli sen toteuttamisehdot eivät täyty.

Optioiden konsepti ei ole vielä yliopistomatematiikkaa

Optio on johdannaissopimus, jossa option kirjoittaja eli myyjä lupautuu sopimuksesta riippuen sitovasti joko myymään tai ostamaan tietyn määrän kohde-etuutta, mikäli kohde-etuus – kuten esimerkiksi osake – on yli tai ali ennaltamäärätyn lunastushinnan sopimuksen erääntymispäivänä. Ostaja puolestaan ei ole velvoitettu ostamaan tai myymään kyseistä kohde-etuutta.

Osto- ja myyntioptiot

Vanilla-optiot voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan osto-optioihin (Call), joissa myyjä lupautuu myymään ostajalle kohde-etuuden osakkeita lunastushinnalla, ja myyntioptioihin (Put), joissa myyjä lupautuu ostamaan ostajalta kohde-etuuden osakkeita lunastushinnalla. Optiota ostavan on huomioitava, että optioita on mahdollista ostaa yleensä vain sadan kappaleen erissä. Tätä kuitenkin saattaa hämmentää vielä se, että kun tutkitaan option hintoja, ne ilmoitetaan yksittäisen option hintana. Tarkastellaan seuraavissa esimerkissä osto- ja myyntioptioita.

Esimerkki osto-optiosta

Ajatellaan tilanne, jossa Nokian osake maksaa pörssissä 5 euroa. Meillä on mahdollista ostaa osto-optio Nokian osakkeelle, jonka erääntymisajankohta on vuoden päästä. Kyseisen option lunastushinta on 5 euroa, eli Nokian osakkeen on oltava vuoden päästä erääntymispäivänä yli 5 euroa, jotta optio ei eräänny arvottomana. Option myyjä pyytää nyt tästä osto-optiosta viisikymmentä senttiä. Tutkitaan, miltä sijoittajan tuotto näyttää edellä mainitussa skenaariossa, jos osakkeen hinta ylittää erääntymispäivänä 7 euroa.

Tässä esimerkissä käytetty option hinta ei todennäköisesti vastaa kyseisen skenaarion hintaa oikean elämän markkinoilla, mutta on hyvä osoitus optioiden vipuvaikutuksesta. Esimerkissä vipuvaikutus olisi merkittävä, mikäli tilanne toteutuisi. Tuottojen rinnastaminen puhumatta riskistä on tietysti aina hieman vilpillistä, koska markkinoilla ei juuri ilmaisia lounaita ole. Vaikka optio tarjoaakin suuremman tuoton samasta kurssikehityksestä, voi siinä menettää koko sijoitetun pääoman, toisin kuin jos omistaisi pelkästään osakkeita.

Osalla saattaa herätä kysymys, mistä taikahatusta esimerkin ajan T₁ option hinta 2 euroa on revitty. Tämä on mahdollista päätellä maalaisjärjellä. Lähestytään asiaa arbitraasin eli riskittömän tuoton näkökulmasta. Optio oikeuttaa ajassa T₁ ostamaan osakkeen hinnalla 5 euroa. Tämä osake voidaan myydä markkinoille välittömästi 7 euron hintaan. Option hinnan pitäisi siis olla ajassa T₁ osakekurssin ja lunastushinnan erotus (C = S – K*), jotta sillä ei olisi mahdollista tehdä arbitraasia.

*K = lunastushinta.

Alla olevassa kuvaajassa on osto-option tuotto -kuvaaja sen ostajan näkökulmasta erääntymispäivänä. Kyseisessä kuvaajassa skenaario on sama kuin aikaisemmassa Nokian optioiden esimerkissä. Lunastushinta 5 euroa on merkattu kuvaajaan katkoviivalla. Huomaamme, että tuotto kasvaa lineaarisesti lunastushinnan jälkeen, joka sopii aikaisemmin esiteltyyn arbitraasipäätelmään. Näemme myös, että osto-option ostajan tuotto on positiivinen vasta kun osakekurssi ylittää lunastushinnan option hinnalla eli 5,5 eurossa.

Esimerkki myyntioptiosta

Ajatellaan tilanne, jossa Nokian osake maksaa pörssissä 5 euroa. Meillä on mahdollista ostaa myyntioptio Nokian osakkeelle, jonka erääntymisajankohta on vuoden päästä. Kyseisen option lunastushinta on 5 euroa, eli Nokian osakkeen on oltava vuoden päästä erääntymispäivänä alle 5 euroa, jotta optio ei eräänny arvottomana. Option myyjä pyytää nyt tästä osto-optiosta viisikymmentä senttiä. Tutkitaan, miltä sijoittajan tuotto näyttää edellä mainitussa skenaariossa, jos osakkeen hinta on erääntymispäivänä 3 euroa.

Esimerkistä huomaamme, että tuotto toimii samalla tavalla kuin osto-optiossa, mutta osakkeen tuoton ollessa negatiivista. Option loppuhinta ja tätä kautta tuotto pohjautuu samaan arbitraasipäätelmään. Option hinnan on kuitenkin tässä tapauksessa oltava ajassa T₁ lunastushinnan ja osakekurssin erotus (C = K - S), sillä ­­­­­muuten optiolla olisi mahdollista tehdä riskitöntä tuottoa, mutta toisin päin kuin osto-optiolla.

Alla olevassa kuvaajassa on myyntioption tuotto -kuvaaja sen ostajan näkökulmasta erääntymispäivänä. Kyseisessä kuvaajassa skenaario on sama kuin aikaisemmassa Nokian optioiden esimerkissä. Lunastushinta 5 euroa on merkattu kuvaajaan katkoviivalla. Huomaamme jälleen, että tuotto laskee lineaarisesti lähestyttäessä lunastushintaa. Tämä sopii myös aikaisemmin esiteltyyn arbitraasipäätelmään. Näemme myös, että osto-option ostajan tuotto on positiivinen vasta kun osakekurssi alittaa lunastushinnan option hinnalla eli 4,5 eurossa.

Optioiden tuotto kirjoittajan näkökulmasta

Optioissa se, mikä on toisen voitto, on toisen tappio, ainakin erääntymispäivänä. Huomaamme seuraavista kuvaajista, että optioissa myyjän tuotot ovat päinvastaiset ostajan tuottoihin nähden.

Kuvaajista on huomattava, että myytäessä osto-optiota myyjän on mahdollista hävitä teoreettisesti äärettömästi rahaa, koska osakkeen kurssi voi teoreettisesti nousta äärettömän korkealle. Myytäessä myyntioptioita, myyjän tappio voi teoreettisesti olla enintään lunastushinnan ja myydyn option hinnan erotuksen verran per osake, koska osakkeen kurssi ei voi olla negatiivinen. Mikäli myydään optioita kohde-etuuksiin kuten raaka-aineisiin, joiden hinta voi olla negatiivinen, on myös myyntioptioidenkin teoreettinen tappio ääretön.

Osto-optio

Myyntioptio

Vaikka optioiden tuotto on erääntymispäivänä hyvin yksinkertaista logiikkaa ei niiden hinnoittelu sitä meille tavallisille tallaajille ole. Toivottavasti teksti kuitenkin auttoi ymmärtämään, mitä optiot ovat ja miten niiden tuotto rakentuu. Tässä käydyt asiat ovat oletuksia, joiden päälle kaikki optioiden hinnoittelussa ja kaupankäynnissä rakentuvat.