contentSlug

type

ContentSlug_ContentQuery

slug

ContentPageContentQuery

content

trendingContent

query ContentSlug_ContentQuery(
  $contentSlug: String!
  $type: [ContentType!]
) {
  ...ContentPageContentQuery_13QmVO
}

fragment CompanyDetails_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    name
    description
    pageUrl
    id
  }
}

fragment CompanyTagList on Company {
  pageUrl
  name
  viewerIsFollowing
}

fragment ContentBasicInfo on Content {
  __isContent: __typename
  id
  type
  title
  lang
  companies {
    ...CompanyTagList
    id
  }
  ...PublishingDetails
  ...Reactions
}

fragment ContentMetadata on Content {
  __isContent: __typename
  type
  title
  lang
  pageUrl
  alternatePageUrls: translations {
    __typename
    pageUrl
    lang
  }
  imgUrl
  description
  ... on Video {
    liveTime
    videoUrl
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
    videoUrl
  }
}

fragment ContentPageContentQuery_13QmVO on Query {
  content(slug: $contentSlug, type: $type) {
    __typename
    id
    type
    title
    isPremium
    lang
    htmlBody
    companies {
      forum {
        latestPosts {
          ...ForumPosts
        }
      }
      defaultInstrument {
        isin
        id
      }
      id
    }
    slug
    ... on CompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on ThirdPartyCompanyReport {
      reportUrl
    }
    ... on StockExchangeRelease {
      reportUrl
    }
    ...ContentBasicInfo
    ...ContentMetadata
    ...PriceAndRecommendation_Content
    ...CompanyDetails_Content
    ...ReportLink_Content
    ...KeyFigures_Content
  }
  ...TrendingContent_1jQ2Cn
}

fragment ForumPosts on ForumPost {
  text
  likesCount
  url
  author
  postedAt
  authorImgUrl
}

fragment KeyFigures_Content on Content {
  __isContent: __typename
  companies {
    defaultInstrument {
      estimateData {
        modelType
        reportingCurrency
      }
      snapshot {
        transaction {
          date
          actualized {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
          }
          estimates {
            year
            quarter
            revenue
            revenueGrowth
            ebitAdjusted
            ebitReported
            ebitda
            enterpriseValue
            epsAdjusted
            dividend
            dividendYield
            sharePrice
          }
        }
      }
      id
    }
    id
  }
}

fragment PriceAndRecommendation_Content on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  companies {
    id
    name
    viewerIsFollowing
    defaultInstrument {
      snapshot {
        priceData {
          date
          lastPrice
          tradeCurrency
        }
        transaction {
          date
          recommendation
          targetPrice
        }
        prevTransaction {
          recommendation
        }
      }
      id
    }
  }
}

fragment PublishingDetails on Content {
  __isContent: __typename
  createdAt
  publishers {
    name
    imgUrl
  }
  authors {
    __typename
    id
    name
    slug
    imgUrl
    jobTitle
  }
  ... on Video {
    liveTime
  }
  ... on Webcast {
    liveTime
  }
}

fragment Reactions on Content {
  __isContent: __typename
  id
  reactionGroups {
    reactionType
    reactionsCount
    viewerReacted
  }
}

fragment ReportLink_Content on Content {
  __isContent: __typename
  type
  isPremium
  ... on CompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on ThirdPartyCompanyReport {
    reportUrl
  }
  ... on StockExchangeRelease {
    reportUrl
  }
}

fragment TrendingContent_1jQ2Cn on Query {
  trendingContent(type: ARTICLE) {
    __typename
    id
    title
    lang
    pageUrl
    createdAt
    type
    imgUrl
    companies {
      squareLogoUrl
      id
    }
    authors {
      __typename
      imgUrl
      id
    }
    publishers {
      imgUrl
    }
  }
}


__typename

title

isPremium

lang

htmlBody

companies

createdAt

publishers

authors

reactionGroups

pageUrl

translations

imgUrl

description

Pääanalyytikko

Antti Viljakainen

Yhteisönrakentaja

Antti Järvenpää

UPM on vuonna 1996 perustettu suomalainen bio- ja metsäteollisusyhtiö. UPM koostuu seuraavista liiketoiminta-alueista: UPM Fibers, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiöllä on toimintaa lähes 50 maassa ja tuotantolaitoksia  yli 10 maassa. 

107 on noin 8% Com.Pap henkilökunnasta Suomessa. Aika kova luku, kun 20 vuotta on jo saneerattu. Ehkä koko hommaa ajetaan ns. ylläpitotilaan ja tehtaita vaan ajetaan kohti hautaa enää sen enemmän kehittämättä. Vuosia on tosin osalla tehtaista ja koneista vielä edessä jopa kymmeniä vuosia.

Onhan naita todella paljon Euroopassa viela. Toki jonkin verran kuvaa hamartaa ne tuottajat, jotka on suuressa maarin Spec/Board-lajeissa, mutta sitten siella saattaa yksi kone jossain puksuttaa viela graafisia. Ja osa noista pienemmista/keskisuurista voi silti olla merkittavia kilpailijoita vain tietyissa paperilajeissa. UPM on ainoa joka tekee kaikkia lajeja newsprintista hienopapereihin. Jonkinlaista listaa (menematta detaileihin kapasiteetin/lajien suhteen) UPM “Isot/keskisuuret kilpailijat”  Sappi, Burgo, Holmen, Norske Skog, Navigator Company, Sylvamo (ex-International Paper), Artic Paper, Lecta “Pienet/pienehkot”  Stora Enso, Perlen, Kabel, Clairefontaine, Crown Van Gelder, Leipa, Mondi, MM Board & Paper, Palm, Sweden Timber (ex-Stora Hulte), Schwartz Group (ex-Stora Maxau), Iberpapel, Fedrigoni, Papresa, Smurfit Westrock Renkum, Steinbeis, Vipap

En kyllä osaa sanoa, miksi konsolidaatio ei Keski-Euroopassa ole kunnolla edennyt. Tarkkoja statistiikkoja on aika huonosti ilmaiseksi saatavillla (yhtiöiden sijoittajapresiksistä niitä voi löytyä). UPM on kuitenkin markkinajohtaja graafisten paperien markkinoilla alle 30 %:n markkinaosuudella ja toisaalta pieniä toimijoita on yhä kymmenissä laskettava määrä. Harvemmin pienillä yhtiöilllä on edellytyksiä investoida merkittävästi muihin tuotteisiin siirtymiseen (toki jotain konversioita on varmaan tehty esimerkiksi pakkauspapereihin). Sisulla ja tuurilla ne varmaan jatkossakin punnertavat katkeraan loppuun asti ja ovat samalla piikkinä konsernien lihassa.

Keski-Euroopassa ei siis ole ollut samanlaista vahvasti yhdellä paikkakunnalla toimineiden perheyritysten fuusioaaltoa mikä Suomessa ja kai osin Ruotsissa? Miten se on onnistuttu välttämään kun täälläkin UPM ja Enso alkoivat muodostua jo silloin kun paperi nähtiin kasvubisneksenä ja naula perhepaperiyhtiöille lyötiin arkkuun viimeistään jo 15v sitten Myllykosken toimesta? Mikä näiden kapasiteetti on markkinasta tai voitko verrata sitä vaikka koko UPM:n kapasiteettiin? Onko näitä perheyhtiöitä siirtynyt kartongin tai jonkun muun tuotteen pariin ja mikä yleisesti analyytikkojen konsensus siitä mitä näille tapahtuu tulevaisuudessa? Jos tähän asti onkin selvitty sisulla ja tuurilla, niin eihän niillä enää jatkossa voi pärjätä laskevassa markkinassa. Tulipa paljon kysymyksiä mutta alkoi kiinnostaa ihan pelkästään historiankin kannalta

Suomen tehtailta vähennetään 107 henkeä, isot erot vähennettävissä henkilömäärissä tehtaiden välillä, kertooko se jotain myös tehtaan kilpailukyvystä vai onko jossain tehtaassa muka jätetty kivet kääntämättä ennen tätä hetkeä? Voiko olla, että ne tehtaat mistä vähennetään eniten ovat tuloksenteko kyvyiltään heikoimmilla? Tällaisia asioita itse pyörittelin mielessäni.

Jep ja tähän vielä kun lisätään se että kuidun voi kierrättää noin 6 kertaa prosessin läpi. Ja käytännössä Suomessa (Pohjoismaissa) tuotetaan se neitseellinen kuitu kierrätys markkinoille, jolloin täältä tuotannon sulkeminen nostaa kierrätyskuidun hintaa.

Hyvaa mutuilua, ja toki noita taustatekijoita on monia, mutta kylla juuri esim. Ettringen vs. Jamsankoski vertailussa (talla hetkella) Suomessa vaan on todella paljon halvempaa tehda paperia. UPM sulki Plattlingissa pari vuotta sitten tehtaan ja koko maailman moderneimman ja suurimman LWC-koneen ja saasti Rauman kaksi konetta ja Kaukaan yhden koneen, samasta syysta. Naissa “mekaanista” sellua kayttavissa lajeissa se energia on todella merkittava kuluosa, paljon suuremmassa maarin kuin “kemiallista” sellua kayttavissa hienopapereissa. Ok, Suomessa voi olla nyt puu kallista, mutta esim. Ettringen kayttaa kierratyskuitua raaka-aineenaan (75%) eika sekaan halpaa ole, ja sen saatavuus tokkii Euroopassa. Ja viimeiseksi, naista asioista ei viela juurikaan puhuta merkittavana tekijana naissa paatoksissa, mutta Jamsankosken CO2 emissions on 140kg per tonni, Ettringenilla se on 950kg per tonni. Tama on aivan huima ero, ja toistuu suurelta osin kaikkien suomalaisten vs. saksalaisten koneiden vertailussa. Asiakkaat alkaa vaatimaan vahempipaastoista paperia, kun joka firmalla on omat 2035 yms. tavoitteet lahestymassa. Suomella vaan on puhdasta energiaa, Saksalla ei.

UPM-Kymmene

Stora Enso on vuonna 1998 perustettu yhtiö, joka kehittää ja valmistaa puuhun ja biomassaan perustuvia ratkaisuja maailmanlaajuisesti monien eri alojen toimijoille ja moniin käyttökohteisiin. Yhtiön ratkaisuja on käytössä monilla aloilla, kuten rakennusalalla, vähittäiskaupassa, elintarvike- ja panimoteollisuudessa, tehdasteollisuudessa, julkaisualalla, lääketeollisuudessa, kosmetiikkateollisuudessa, makeisteollisuudessa, hygieniatuotteissa ja tekstiileissä. Konsernissa työskentelee ihmisiä yli 30 maassa, ja yhtiö on julkisesti noteerattu Helsingin ja Tukholman pörsseissä.

Päälyytikko Viljakainenkin ehti jo kirjoittelemaan pikakommentit aamuun tuloksesta.  Yhtiön tulos jatkoi Q4:llä toipumistaan hyvin matalalta tasolta. Q4:n operatiivinen tulos osui konsensuksen ennusteisiin ja ylitti meidän ennusteemme. Rahavirta oli kvartaalilla vahva. Yhtiö lopetti ohjeistamisen, mikä oli mielestämme pettymys. Markkinanäkymien perusteella yhtiön näkymät ovat kuitenkin jokseenkin odotetun heikot. Stora Enso yllätti meidät korottamalla osinkoehdotustaan 0,25 euroon osakkeelta vaisusta tulosvuodesta ja selvästi tavoitetason yläpuolella olevasta velkasuhteesta huolimatta. Kokonaisuutena raportti on mielestämme kaksijakoinen ja johtopäätösten tekeminen vaatii pureksintaa päivän mittaan.                   Inderes              Stora Enso Q4’24 -pikakommentti: Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii...    Yhtiön tulos jatkoi Q4:llä toipumistaan hyvin matalalta tasolta. Q4:n operatiivinen tulos osui konsensuksen ennusteisiin ja ylitti meidän ennusteemme.

Storan Q4 tulos ulkona.                   News Powered by Cision              Stora Enson tilinpäätöstiedote 2024: Tulos parantui haastavassa...    STORA ENSO OYJ TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 11.2.2025 klo 8.30 Q4/2024 (verrattuna Q4/2023)  •                             Q4/2024 (verrattuna Q4/2023)  •        Liikevaihto kasvoi 7 % ja oli 2 322 (2 174) milj. euroa.  •        Oikaistu liiketulos nousi 121 (51) milj. euroon.  •        Oikaistu liiketulosprosentti nousi 5,2 %:iin (2,3 %).  •        IFRS-liiketulos oli -279 (-326) milj. euroa. Tulos sisältää -768 milj. euroa vuosittaisen arvonalentumistarkastelun yhteydessä kirjattuja arvonalentumisiin liittyviä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä 368 milj. euroa käyvän arvon muutoksia ja liiketoimintaan kuulumattomia eriä liittyen pääasiassa puuston (biologiset hyödykkeet) käyvän arvon kasvuun.  •        Osakekohtainen tulos oli -0,43 (-0,36) euroa ja osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli -0,81 (-0,64) euroa.  •        Metsäomaisuuden arvo nousi 8,9 (8,7) mrd. euroon, mikä vastaa 11,28 euroa osaketta kohti.  •        Liiketoiminnan rahavirta oli 325 (323) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 88 (-9) milj. euroa.  •        Nettovelka kasvoi 540 milj. euroa, pääasiassa Oulun tehtaan kartonki-investoinnin vuoksi ja oli 3 707 (3 167) milj. euroa.  •        Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (viim. 12 kk) parani 3,0 (3,2). Tavoite, alle 2,0, pysyy ennallaan. Osinkoehdotus 0,25€ (0,20€), maksettaisiin kahdessa osassa.

Ovatko muut havainneet, että Annikan lähtö olisi johtunut alla olevassa jutussa esitetyistä syistä? Lainaus myös erikseen, jos ei tunnuksia löydy. Itselle tämä nimittäin tuli hienoisesti uutena asiana, toki tuon suuntaisia puheita olen kuullut. Varsinkin siis tarkan kulukurin puheenjohtajasta.  ” Vuosi sitten Stora Enso antoi potkut toimitusjohtaja Annica Breskylle. Yhtiön heikon talouskehityksen lisäksi syynä olivat ruotsalaisen talouslehti Dagens Indsturin arvion mukaan Breskyn edistyksellinen agenda sekä vahvat mielipiteet ympäristöasioista. Dagens Industri tiesi kertoa omiin lähteisiinsä vedoten, että Stora Enso oli Breskyn aikana edistänyt Brysselissä näkemyksiä, jotka vastaavat enemmän EU:n komission linjaa kuin metsäalan etujärjestöjen linjaa. Stora Enson hallituksen puheenjohtaja, tarkan euron Kari Jordan halusi yhtiön nokkahenkilöksi uudistajan sijaan perinteisen metsäteollisuuden osaajan. Sellainen löytyi Ahlström-Munksjön toimitusjohtajana työskennelleestä Hans Sohlströmistä.”                   Helsingin Sanomat – 12 Sep 24              Markkina-analyysi | Stora Ensosta voi tuomion myötä tulla sijoittajille no go...    Raakkutuho ei ole juuri heilauttanut Stora Enson osaketta. Mahdollinen rikostuomio saattaa muuttaa tilanteen kokonaan, kirjoittaa HS Vision toimittaja Anu-Elina Lehti.

Yle Uutiset – 3 Sep 24              Uusi rikosepäily: poliisi tutkii, hakkasiko Stora Enso liito-oravien metsän...    Keskisen Suomen liito-oravayhdistys ry on tehnyt rikosilmoituksen metsäyhtiön hakkuista.                                               Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti – 4 Sep 24              Poliisi tutkii Stora Enson hakkuita liito-oravan pesimäalueella – Näin yhtiö...    Stora Enson mukaan maastotarkastuksessa ei tehty havaintoja liito-oravista.                             Poliisi tutkii Stora Enson hakkuita liito-oravan pesimäalueella – Näin yhtiö kommentoi Vaikuttaisi savulta ilman tulta, mutta aiheella saa helposti klikattavan otsikon.

Tässä keissistä menee kyllä kriisiviestintäosastolla yöunet Stervillä ja koneen kuljettaja tietää mistä hänet muistetaan parin sukupolven ajan. Mutta varsinaista vaikutusta liiketoimintaan tuskin tulee, muutaman miljoonan raakkukorvaukset eivät tulosta heilata. Jonkinmoinen riski on, jos tämän varjolla muutetaan hakkuu- tai muita säädöksiä ja puunhankintakulut kasvavat tai saatavuus heikkenee.

Stora Ensolle tuli pari muuttujaa. Vaikka tuhojen korvaaminen kaatuisi metsäkoneyrittäjien niskaan, niin SE joutuu vähintään maksamaan ympäristönsuojelujärjestöille jonkinlaista suojelurahaa.                   Ilta-Sanomat – 22 Aug 24              Raakkujen hinta voi nousta miljooniin – Stora Enso ei halua kommentoida, kuka...    Metsähallitus on tehnyt tutkintapyynnön poliisille tapauksesta.

OP - Q3/2023 Tuloskausi: Stora Enson tulos konsensusennusteen mukainen

Stora Enso

Metsä Board on vuonna 1986 perustettu kartonkiyhtiö. Metsä Board on johtava eurooppalainen ensikuitukartongin tuottaja. Yhtiö keskittyy kevyisiin ja korkealuokkaisiin ensikuitukartonkeihin, joita käytetään pääosin kuluttajatuotepakkauksissa ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Lisäksi yhtiö valmistaa kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä omaan käyttöön sekä myytäväksi. Metsä Board omistaa 24,9 % osuuden Metsä Fibrestä. Metsä Boardilla on myyntiä noin sataan maahan, ja yhtiö työllistää henkilöitä noin kahdessakymmenessä maassa.

Metsä Board

Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria puutuotemarkkinoilla. Puutuotteet ovat hyvä vaihtoehto materiaaleille monissa käyttötarkoituksissa niiden positiivisen hiilinielun (eli ne sitovat hiilidioksidia enemmän kuin niiden tuotannon aikana vapautuu), kestävyyden ja uusiutuvuuden ansiosta. Koskisen hiilikädenjälki ylittää moninkertaisesti sen hiilijalanjäljen, sillä sen tuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi.

Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Koskisen keskeisiä markkinasegmenttejä ovat havusahatavara, koivuvaneri ja lastulevy. Koskisella oli 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella myyntiä noin 70 maassa.

Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus (60,4 prosentin osuus liikevaihdosta ennen sisäisen myynnin eliminointia 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella) ja Levyteollisuus (39,6 prosentin osuus liikevaihdosta ennen sisäisen myynnin eliminointia 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella). Sahateollisuus‑liiketoimintasegmentti valmistaa sahatavaraa ja ‑jalosteita, ja Levyteollisuus‑liiketoimintasegmentti valmistaa vaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore‑brändin alla.

Tässä on Antin kommentit Koskisen Iisveden Metsän ostosta.  Mielestämme Iisveden Metsän osto sekä sen myötä laajeneva puunhankinta tukee Koskisen kasvustrategiaa sekä Sahateollisuudessa. Kaupan arvostusta pidämme melko neutraalina lähtötilanteessa, joten Koskisen mittakaavassa keskikokoisen järjestelyn arvonluonti nojaa mielestämme etenkin molempien liiketoimintojen kasvattamisesta syntyvistä synergioista. Lisäämme Iisveden Metsän Koskisen ennusteisiimme oletettavasti H1:n aikana toteutuvan kaupan varmistettua.                   Inderes              Koskisen tähtää synergioihin molemmissa yksiköissä ostamalla Iisveden Metsän...    Mielestämme Iisveden Metsän osto sekä sen myötä laajeneva puunhankinta tukee Koskisen kasvustrategiaa sekä Sahateollisuudessa. Kaupan arvostusta pidämme melko neutraalina lähtötilanteessa, joten Koskisen mittakaavassa keskikokoisen järjestelyn...

Koskisen aloitti strategian mukaiset yritysostot suunnilleen niin kuin ainakin itse kuvittelinkin, kun yhtiö tiedotti tänään aamulla ostavansa Iisveden Metsän sahaustoiminnan liiketoimintakaupalla. Tavoitteena synergiat puunhankinnassa (ml. Levyteollisuuden kasvuun tarvittava koivutukki) sekä tuotannon optimoinnissa. Tiedote on täällä. Tulospohjaisesti käteisestä ja osakkeesta muodostuva kauppahinta on Iisveden Metsän vaisuhkojen 2024 lukujen takia korkeahko (2024 EV/EBITDA noin 15x). Liikevaihtokerroin (EV/S noin 0,5x) ja hinta taseesta näyttää vastaavan suunnilleen Koskisen omaa arvostusta, joita pidämme melko neutraaleina. Synergioiden ulosmittaus näyttää siis ainakin ensipuraisulla olevan isossa roolissa arvonluonnin kannalta.

Tässä on Antti Viljakaiselta tuore yhtiöraportti Koskisen Q4:n jälkeen.  Toistamme Koskisen vähennä-suosituksemme ja tarkistamme tavoitehintamme 7,25 euroon (aik. 7,50 €). Koskisen Q4-raportti oli päälinjoiltaan odotuksiamme vaisumpi, mutta teimme lähiajoille toistaiseksi vain lievästi negatiivisia ennustemuutoksia. Koskisen on mielestämme yhä melko oikein hinnoiteltu, kun huomioidaan ylämäkeen kääntynyt tulos, pieni osinko ja osakkeeseen jo ladatut odotukset. Siten osakkeen tuotto-odotus jääkin papereissamme yhä tuottovaatimuksemme alapuolelle vuoden sihdillä. Tammikuussa julkaistu laaja raportti Koskisesta on luettavissa täältä. Rapsasta lainattua: Annamme Koskisen arvonmäärityksessä pääpainon tulospohjaisille arvostuskertoimille. Näkemyksemme mukaan Koskiselle hyväksyttävinä EV/EBITDA-kertoimina voidaan pitää karkeasti 4x-7x -haarukkaa liiketoiminnan kasvu- ja kannattavuustaso sekä riskiprofiili huomioiden. P/E-pohjaisesti hyväksyttävä arvostushaarukka on mielestämme 10x-14x. Vuositasolla kertoimet voivat venyä ajoittain erittäin leveälle vaihteluvälille etenkin sahaliiketoiminnan voimakkaan syklisyyden takia.                   Inderes              Koskisen Q4'24: Potentiaalia ja riskejä on hinnassa tasapainoilla - Inderes    Koskisen antoi kuluvalle vuodelle ohjeistuksen, jonka mukaan sen liikevaihto kasvaa tänä vuonna viime vuodesta.

CEO Jukka Pahta ja Antti Viljakainen keskustelivat yhtiön Q4:sta ja vähän muustakin.  Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta kommentoi sahateollisuuden ja levyteollisuuden kuulumisia, sekä kuluvan vuoden ohjeistusta analyytikko Antti Viljakaisen haastattelussa.                   Inderes              Koskisen Q4’24: Odotusten mukainen - Inderes    Aika: 17.02.2025 klo 14.05 Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta kommentoi sahateollisuuden ja levyteollisuuden kuulumisia, sekä kuluvan vuoden ohjeistusta analyytikko Antti Viljakaisen haastattelussa.                             Aiheet: 00:00 Aloitus  00:15 Neljänneksen kuulumiset  03:08 Sahateollisuus  06:30 Levyteollisuus  12:18 Koivuvanerimarkkina  14:44 Sahatavaramarkkina  18:16 Ohjeistus

Tässä on Antin nopeat kommentit aamun tuloksesta.  Koskisen tänään aamulla julkaisema Q4-tulos oli sinänsä odotetusti selvästi vertailukautta hieman parempi, mutta meidän ja konsensuksen ennusteisiin loppuvuoden numerot eivät yltäneet. Myös osingon leikkaus oli odotuksia voimakkaampi. Raportin tärkein osa oli silti kuluvan vuoden ohjeistus, joka indikoi liikevaihdon kasvua ja haarukan keskikohdalla tarkastettuna jokseenkin vakaata kannattavuuden kehitystä. Konsensus odotti Koskiselta reipasta ja oma ennusteemmekin selvää marginaaliparannusta. Siten yhtiön kuluvan vuoden tulosennusteisiin kohdistuu laskupainetta, minkä arvioimme vastaavasti heijastuvan myös Koskisen osakkeeseen tänään.                   Inderes              Koskisen Q4'24 -pikakomentti: Ohjeistus poltti liian korkealla olevan...    Koskisen tänään aamulla julkaisema Q4-tulos oli sinänsä odotetusti selvästi vertailukautta hieman parempi, mutta meidän ja konsensuksen ennusteisiin loppuvuoden numerot eivät yltäneet.

Tavoitteet vuodelle 2027 vaikuttavat jo aika kovilta. Tavoitteena on saavuttaa silloin 500 m liikevaihto ja 15% käyttökatetaso. Jos oletetaan, että vuoden 2025 ohjeistus liikevaihdon kasvusta tarkoittaa 5% kasvua ja käyttökate on keskiarvossa 9%, niin vuosina 2026 ja 2027 tarvitaan 30% liikevaihdon kasvu/vuosi ja käyttökatteen kasvuprosentin pitää olla luokkaa 65-70%/vuosi. Q4:llä oli pieniä toipumisen merkkejä, mutta karkaavatko tavoitteet liian kauaksi?

Koskinen jäi ennusteista.                   Inderes              Koskisen liikevaihto kasvoi – Sahateollisuuden toimitusvolyymit kasvoivat ja...    Koskisen Oyj pörssitiedote, 17.2.2025, kello 8.30Koskisen liikevaihto kasvoi – Sahateollisuuden toimitusvolyymit kasvoivat ja hintataso vahvistui vuoden takaisestaTämä tiedote on tiivistelmä...                             Loka–joulukuu 2024 lyhyesti  · Liikevaihto nousi ja oli 73,0 (68,7) miljoonaa euroa.  · Käyttökate nousi ja oli 5,6 (5,3) miljoonaa euroa.  · Käyttökatemarginaali oli 7,7 (7,6) prosenttia.  · Oikaistu käyttökate oli 5,7 (5,5) miljoonaa euroa.  · Oikaistu käyttökatemarginaali oli 7,8 (8,0) prosenttia.  · Liikevoitto oli 2,5 (3,0) miljoonaa euroa ja oli 3,5 (4,4) prosenttia liikevaihdosta.  · Kauden tulos oli 1,5 (2,6) miljoonaa euroa.  · Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,07 (0,11) euroa. Osinkoehdotus  Hallitus ehdottaa keväällä 2025 pidettävälle yhtiökokoukselle 0,12 euron osakekohtaisen osingon maksamista. Tulosohjeistus vuodelle 2025  Koskisen-konsernin vuoden 2025 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2024 tasosta. Oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 7–11 prosenttia.

Koskisen

Kohti tuloskautta -sarjassa käymme analyytikoiden kanssa sektoreittain läpi tuloskauden lähtökohtia. Ensimmäisessä osassa analyytikko Antti Viljakainen kommentoi metsäsektorin tilannetta.

Kohti tuloskautta -sarjassa käymme analyytikoiden kanssa sektoreittain läpi tuloskauden lähtökohtia. Ensimmäisessä osassa analyytikko Antti Viljakainen kommentoi metsäsektorin tilannetta. Stora Ensolle, UPM:lle ja Metsä Boardille viime vuosi oli todella vaikea. Viimeksi finanssikriisissä tuloskunnot olivat yhtä heikkoja. Nähtiinkö viime vuonna syklin pohjat, analyytikko Antti Viljakainen? Pidämme todennäköisenä, että tulossyklin pohjat olivat viime vuonna. Vuoden 2023 tulostasot ovat yksikertaisesti niin heikot, että sektorin kysyntä/tarjonta-dynamiikka korjautuu viimeistään yhtiöiden omien toimien kautta tarjontapuolen muutoksilla, jos kysyntä ei paranisi. Kysynnän näkymätkin ovat lähtökohtaisesti viime vuotta paremmat Euroopan heikosta taloustilanteesta huolimatta, sillä viime vuonna volyymejä rajusti kuristanut ja myös hintapainetta luonut varastojen supistuminen on isossa kuvassa ohi. Koko kirjoitus on luettavissa <a href="https://classic.inderes.fi/fi/articles/metsasektori-nahtiinko-jo-syklin-pohjat">täältä</a>. Lukeminen edellyttää Inderes Premiumin tilausta.

Kohti tuloskautta -sarja alkaa

Sisäänkirjautuminen vaadittu

Yksityisyysasetukset