Case: Yhdysvaltain tuontitullien mahdollisia vaikutuksia Helsingin pörssin yhtiöihin

Yhdysvaltain ilmoittamat uudet tuontitullit aiheuttavat harmaita hiuksia useille Helsingin pörssin yhtiöille sen lisäksi, että ne yleisesti heikentävät globaalin talouden näkymää ja nostavat epävarmuutta. Yhdysvaltain nykyisen hallinnon alaisuudessa tilanteet voivat muuttua nopeasti, mutta nykyisen suunnitelman mukaan tullien pitäisi tulla voimaan ensi viikon keskiviikkona. Nykyisen kauppapolitiikan ja erityisesti mahdollisesti edessä olevan täyden kauppasodan epäsuorat vaikutukset ovat todennäköisesti valtaosalle yhtiöitä suurempia kuin suorat vaikutukset, mutta hahmottelemme tässä koosteessa eri yhtiöiden ja sektoreiden mahdollisia vaikutuksia Yhdysvaltain tuontitulleihin liittyen. Kyseessä on paras arviomme tämän hetken vaikutuksista, mutta tilanne elää ja epävarmuus on nyt erittäin korkealla.

Revenio

Revenion vuoden 2024 liikevaihdosta 49,7 % oli Yhdysvaltain dollarimääräistä myyntiä, mikä on samalla indikaatio Yhdysvaltain osuudesta kokonaisliikevaihdosta. Osuus on erittäin korkea Helsingin pörssin keskimääräiseen verrattuna. Revenion tuotteet valmistetaan Euroopassa (Suomi ja Italia), mitä kautta yhtiö tulee näillä näkymin kärsimään Euroopan unionille suunnitellusta 20 %:n tullista. Käsityksemme mukaan terveysteknologiatuotteita ei ole rajattu ulos tulliehdotuksesta, mutta poikkeustapauksien lista on pitkä ja osin hankalasti tulkittava. EU:lle suunniteltu 20 %:n tulli ei ole pelkoihin nähden (mm. 25 % on ollut puheissa) tai muille vientimaille suunniteltuihin tulleihin nähden erityisen korkea, ja vaikutuksia pystytään mahdollisesti pienentämään siirtohinnoittelulla. Käsityksemme mukaan myös suurimmat kilpailijat valmistavat tuotteensa pääosin Yhdysvaltain ulkopuolella, joten Revenio ei tässä mielessä joudu suhteellisesti heikompaan asemaan. Silti on selvää, että tullit aiheuttaisivat Reveniolle hankaluuksia ja voisivat syödä yhtiön erittäin korkeita katetasoja. Suurempi vaikutus voi lopulta kuitenkin tulla yleisestä epävarmuudesta Yhdysvalloissa, mikä koskettaisi koko toimialaa. Lisäksi on hyvä huomioida, että Eurooppa voi asettaa vastatulleja ja tätä kautta tullit edelleen nousta. Yhtiö arvioi itse aiemmin tilinpäätöksen yhteydessä, että nykyisen ohjeistushaarukan alalaita olisi realistinen täyden kauppasodan skenaariossa.

Optomed

Optomed hakee kasvua ja läpimurtoa erityisesti Aurora AEYE -kokonaisratkaisulla Yhdysvalloissa, mitä kautta markkinan merkitys on yhtiölle todella suuri. Vuonna 2024 Optomedin liikevaihdosta suhteellisen pieni osuus tuli kuitenkin Yhdysvalloista, koska valtaosa liikevaihdosta tuli Ohjelmistot -segmentistä ja Suomesta. Laitteet -segmentissä Yhdysvallat vastasi kuitenkin oletettavasti merkittävää osaa liikevaihdosta, ja Yhdysvaltojen osuus on ollut käsityksemme mukaan merkittävässä kasvussa. Optomedin laitteet valmistetaan käsityksemme mukaan Thaimaassa (Fabrinet), jolle yllättäen suunnitellaan nyt peräti 36 %:n tuontitullia Yhdysvaltoihin. Pidämme hyvin mahdollisena, että Thaimaa lähtee neuvottelemaan tulleista ja taso on lopulta alhaisempi kuin Trumpin ”kaavamainen” ratkaisu. Optomedin kohdalla mahdollista negatiivista vaikutusta tulee arviomme mukaan pienentämään: 1) Aurora AEYE-kokonaisratkaisun myynnissä laitteen osuus on rajallinen merkittävän osan palvelusta ollessa tekoälyohjelmisto, 2) laitteiden valmistuskustannukset ovat alhaisempia kuin esimerkiksi pöytäkameroissa (pienentää tullin osuutta) ja 3) tietääksemme yhtään relevanttia kädessä pidettävää silmänpohjakameraa ei valmisteta Yhdysvalloissa. Alustavasti emme näe mahdollisia suoria vaikutuksia dramaattisina, mutta markkina-aktiviteetti voi mielestämme hyvin laskea ja riskit ovat nousseet.

Detection Technology

DT:n asiakkaiden lopputuotteiden myynti on globaalia ja Yhdysvaltojen merkitys on huomattava, vaikka suoraa myyntiä Yhdysvaltoihin on vähän (2024 Amerikoiden osuus liikevaihdosta oli noin 6 %). DT:n Kiinassa valmistettavista tuotteista on jo maksettu tulleja Yhdysvaltoihin Trumpin ensimmäisestä kaudesta alkaen, mutta Kiinan tuonnille asetettava yleinen tulli olisi nyt ilmeisesti nousemassa yli 50 %:n tasolle. Paras arvaus on nyt 54 %, mutta luvut ovat ehtineet muuttua jo monesti alkuvuoden aikana. Epäselvää on myös se, koskevatko tullit kaikkia DT:n tuotteita. Yleisesti kyseessä voi olla myös Trumpin neuvottelutaktiikka, mutta Kiina tuskin on nöyrtymässä ja edessä voi olla täysimittainen kauppasota. Tämä olisi negatiivista kaikille, mutta DT:n ja sen asiakkaiden liiketoimintaan yli 50 %:n tason tuontitullit iskisivät väkisin tavalla tai toisella.

Aiemmin Kiinaa vastaan asetettavien tullien arvioitiin olevan mahdollisesti 20 % (kokonaistaso noin 40 %), mikä ei olisi tehnyt investointeja Yhdysvaltojen valmistukseen houkuttelevaksi. Nyt sekä DT että sen asiakkaat joutuisivat arvioimaan tilannetta uudelleen. DT:n vaihtoehtoja heikentää se, että Yhdysvallat on ilmeisesti asettamassa samalla 20 %:n tullia Euroopan unionille (eli Suomelle) ja 26 %:n tullia Intialle, jotka olisivat DT:n muita vaihtoehtoja alkuperämaaksi. Suomessa DT:llä on jo valmistusta ja yhtiö on perustamassa tehdasta Intiaan, jonka pitäisi olla käytössä H1’25:n lopussa. Viimeisenä vaihtoehtona DT pystyy tarvittaessa perustamaan valmistusyksikön Yhdysvaltoihin noin 6 kk:n aikana kohtuullisen kevyillä investoinneilla, mutta valmistus on kallista ja resursseja vähän saatavilla. Yhdysvalloissa ei ole paikallista valmistusta DT:n päätuotteille eli ilmaisimille, joten suhteellista kilpailuasemaa tilanne ei oleellisesti heikennä. Olisi kuitenkin tässä vaiheessa yllättävää, jos Yhdysvaltain toimilla ei olisi heijastevaikutuksia loppumarkkinan kehitykseen ja loppuasiakkaiden toimintaan.

Nokia ja Teleste

Tulleista aiheutuisi harmia myös Helsingin pörssin verkkolaitevalmistajille Nokialle ja Telestelle. Nokian liikevaihdosta vuonna 2024 noin 28 % tuli Pohjois-Amerikasta. Teleste on puolestaan parhaillaan strategiassaan laajentumassa Pohjois-Amerikkaan, ja käytännössä tulevien vuosien kasvu nojaa täysin tässä onnistumiseen. Vuonna 2024 Pohjois-Amerikka ja Euroopan ulkopuoliset muut maat edustivat 15 % yhtiön liikevaihdosta, ja lukeman odotetaan nousevan merkittävästi tulevina vuosina. Nokialla on Infinera-yritysoston myötä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa, mutta valtaosa laitteista valmistetaan muualla. Teleste valmistaa Yhdysvaltoihin toimitettavia laitteita Suomessa. Molemmat yhtiöt hyödyntävät sopimusvalmistajia, mikä antaa joustavuutta tuotannon suunnitteluun, mikäli tullit jäisivät pysyväksi olotilaksi. Käytännössä yksikään verkkolaitevalmistaja ei tee laitteita kokonaan Yhdysvalloissa ja iso osa komponenteista tehdään muualla. Siten koko toimiala kärsii tulleista. Teleste aloitti jo alkuvuodesta paikallisen varaston kasvattamisen Pohjois-Amerikkaan tulleihin varautuakseen, ja yhtiö on kommentoinut vuoden 2025 ohjeistuksensa huomioivan jo jossain määrin tullien negatiivisia vaikutuksia.

Rapala

Yhdysvaltojen osuus Rapalan liikevaihdosta oli vuonna 2023 44 %. Helsingin pörssin mittakaavassa yhtiön altistus Yhdysvalloille on näin ollen merkittävä. Rapalan valmistus sijaitsee pääosin Euroopassa ja Taiwanissa, joten EU:lle suunniteltu 20 %:n tulli ja Taiwanille suunniteltu 32 %:n tulli vaikuttavat liiketoimintaan negatiivisesti. Käsityksemme mukaan suurin osa Yhdysvalloissa myydyistä kalastustarvikkeista valmistetaan maan ulkopuolella, joten Rapalan suhteellisen aseman ei pitäisi alustavasti muuttua merkittävästi kilpailijoihin nähden. Kiinalle asetetut 34 %:n tullit voivat jopa hieman vahvistaa yhtiön suhteellista asemaa Yhdysvaltain markkinoilla kalastustarvikemarkkinan tuntuvan Kiina-altistuksen vuoksi. Tuontivetoisuuden takia esitetyt tullit aiheuttavat laaja-alaisesti kustannuspainetta Yhdysvaltain kalastustarvikemarkkinalla, mikä oletettavasti painaisi koko kategorian kannattavuutta maassa.

Wärtsilä

Wärtsilän liikevaihdosta 28 % syntyy Amerikoista, mistä USA:n osuus on arviomme mukaan noin 20 %-yksikköä. Erityisesti Energiassa ja Energian varastoinnissa USA on merkittävä loppumarkkina. Yhtiö on kertonut viimeaikaisissa julkisissa sijoittajapuheluissaan, että Pohjois-Amerikkalaisten asiakkaiden päätöksenteko Energian varastoinnissa on jo kärsinyt tulliuhan aiheuttamasta epävarmuudesta. Energia-liiketoiminnassa tuotteet koostuvat pääasiassa Suomessa valmistettavista moottoreista ja Energian varastoinnissa merkittävä osa toimituksista koostuu akuista, joita hankitaan mm. Aasiasta. Korkeat tullit voivat siten osua merkittävästikin näiden segmenttien (etenkin jälkimmäisen) uuslaitemyyntiin. Samalla on hyvä huomioida, että Energia ja Energian varastointi -liiketoiminnoissa 72 % liikevoitosta syntyy palveluista (sisältäen varaosamyynnin), mihin tullien vaikutus on todennäköisesti melko vähäinen lyhyellä aikavälillä. Suurimman segmentin Marinen kohdemaista USA:n osuus on vähäinen, mutta globaalin taloudellisen aktiviteetin laskulla olisi todennäköisesti epäsuoria vaikutuksia segmentin tuloskehitykseen.

Vaisala

Vaisalan liikevaihto on hajautunut melko tasaisesti ympäri maailman, mutta Yhdysvalloilla on suurena markkina-alueena merkittävä osuus liikevaihdosta (arviomme mukaan 27 %-yksikköä). Vaisalalla on USA:ssa tuotantoa, joka liittyy erityisesti paikallisesti käytettyihin tuotteisiin – käsittääksemme pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen havaintolaitteisiin. Säähavaintolaitteille keskeinen asiakaskunta koostuu julkisen sektorin toimijoista, joilla ei arviomme mukaan ole varaa maksaa merkittävästi korotettuja hintoja tullimaksujen noustessa, mikä voisi laskea kysyntää Suomessa valmistetuille säähavaintolaitteille. Teollisuuden mittalaitteiden osalta hinnankorotukset ovat arviomme mukaan helpompi saada läpi ja pääosa tämän osa-alueen kilpailijoista tulee Vaisalan tavoin EU:sta, joita koskevat samat tullimaksut. Keskeinen kysymys on, että miten tullit vaikuttavat globaaleihin teollisiin investointeihin, koska tämä ohjaa teollisten mittalaitteiden kysyntää. Ymmärtääksemme Vaisalalla on mahdollisuus harkita joidenkin tuotteidensa tuotannon siirtoa Yhdysvaltoihin tullien välttämiseksi.

Fiskars

USA on noin 30 % Fiskars-konsernin myynnistä ja Fiskars-segmentistä noin puolet. Koko Fiskarsin tuotannosta noin puolet on omaa tuotantoa ja puolet alihankintaa, Kiinan osuus kokonaisuudesta on noin 15 %. Yhtiö on sanonut pystyvänsä kompensoimaan aiemmat tullit hinnankorotuksilla. EU:lle asetettujen tullien myötä Fiskarsin tilanne alkaa olemaan tukalampi, sillä USA:aan menevän tavaran osalta Fiskarsin oma tuotanto tulee pääasiassa Euroopasta. Emme usko, että uusia tulleja saadaan saman tien vietyä myyntihintoihin ja loppuvuodelle syntyy marginaalipainetta Fiskars-segmentille. Kilpailijoidenkin tuotteet ovat kuitenkin pääosin USA:n ulkopuolelta, joten kilpailutilanteeseen ei pitäisi isoja muutoksia tulla ja tullit valuvat todennäköisesti ajan myötä hintoihin. Luonnollisesti hintojen nousulla voi olla negatiivinen vaikutus myös kysyntään.

Harvia

Pohjois-Amerikka eli lähinnä USA on Harvian suurin markkina-alue, ja teki 35 % yhtiön liikevaihdosta vuonna 2024. Harvian päätuote USA:ssa on kokonaiset saunat, jotka se valmistaa paikallisesti. Samoin viime vuonna ostettujen höyrytuotteiden valmistus on paikallista. Kuten aiemmin olemme kommentoineet, puuraaka-ainetta tuodaan myös Kanadasta ja niihin kohdistuvat mahdolliset tullit ovat jo nostaneet raaka-ainehintoja Harvian kannalta. Kiuasvalmistusta yhtiöllä ei ole USA:ssa, vaan ne tuodaan joko Kiinasta tai Suomesta. Suhteessa kilpailijoihin Harvialla on kuitenkin enemmän paikallista valmistusta, joten kilpailuasetelmaa tullien ei pitäisi Harvian kannalta heikentää. Uskomme yhtiön pystyvän pitkälti kompensoimaan tullien vaikutukset nostamalla myyntihintoja. Mielestämme keskeisempi kysymys Harvian kannalta onkin, jatkuuko saunojen vahva kysyntätrendi hintojen noususta ja yleisestä kuluttajakysynnän heikentymisestä huolimatta.

Konepajat

Konepajasektorin toimijoiden liiketoiminta on lähtökohtaisesti globaalia, jossa USA on merkittävä loppumarkkina. Siten tullipäätökset koskettavat kotimaisia listattuja konepajayhtiöitä, sillä käsityksemme mukaan lähes kaikilla toimijoilla on vientiä USA:han (koskee erityisesti laiteliiketoimintaa). Suoriin vaikutuksiin vaikuttaa yhtiökohtaisesti luonnollisesti USA:n liikevaihto-osuus sekä oman paikallisen valmistuksen laajuus (tyypillisesti enimmäkseen kokoonpanoa). Lähtökohtaisesti vaikutukset ovat kuitenkin negatiivisia. Samalla on hyvä huomioida, että toimitusketjut (komponentit) ovat tyypillisesti globaaleja, joka nykytiedoin tulee vaikuttamaan myös paikallisen valmistuksen tuotantokustannuksiin (ml. merkittävät paikalliset kilpailijat). Käsityksemme mukaan monet yhtiöt olivat myös valmistautuneet mahdollisiin tulleihin kasvattamalla varastoja USA:ssa, minkä myötä tullien toimituksiin liittyvät vaikutukset voisivat arviomme mukaan tulla näkymään pienellä viiveellä (mm. hinnoittelu ja uudet tilaukset). Olemme käyneet alla lyhyesti mahdollisia vaikutuksia yhtiöiden osalta.

Metson osalta näemme tullipäätöksen vaikuttavan etenkin Kivenmurskaus-liiketoimintaan (Pohjois- ja Väli-Amerikan osuus segmentin liikevaihdosta 2023–2024 38–40 %), jonka osalta käsittelimme Kanadalle asetettuja tulleja (ts. McCloskeyn Kanadan tuotanto Metson kannalta) aiemmin täällä. Toisaalta koko USA:n markkinan kannalta tilanne on mutkikas, sillä maassa on varsin rajallisesti omaa murskaintuotantoa. Käsityksemme mukaan myös kilpailijoiden valmistuskapasiteetti on rajallinen ja komponentit ovat olennaisilta osin tuontia. Lisäksi kilpailijat (mm. Terex) tuovat omaan jakeluketjuunsa murskaimia myös muualta. Siten vaikutukset Metson suhteellisen aseman kehitykseen voi jäädä rajalliseksi, mutta murskainmarkkinan elpymiseen tällä voi olla vaikutuksia. Puolestaan Mineraalit-liiketoiminnassa Pohjois- ja Väli-Amerikan osuus liikevaihdosta on ollut noin 17–18 %. Arviomme tämän liikevaihdon jakaantuvan kuitenkin laajemmin maantieteellisesti kaivosmarkkinoiden piirteitä peilaten. Samalla on hyvä huomata Mineraalien korkea palveluliikevaihdon osuus, minkä lisäksi Metsolla on paikallista tuotantoa USA:ssa (alihankintaa ja tuontia oletettavasti myös ulkopuolelta). Pidämme kuitenkin mahdollisena, että tullit voivat aiheuttaa vähintäänkin lykkäyksiä asiakkaiden päätöksenteossa.

Kalmarin kokonaisliikevaihdosta vuosina 2023-2024 on tullut 26-36 % USA:sta ja siten markkina on yhtiölle merkittävä. Arviomme mukaan yhtiön tärkeimpänä tuotealueena USA:ssa on terminaalitraktorit, joita se valmistaa paikallisella Ottawan (sijaitsee Kansasissa) tehtaalla. Siten alueen tärkeimpään tuotealueeseen liittyvät vaikutukset jäävät rajallisemmiksi, vaikka tullipäätöksillä luultavasti olisi kielteinen vaikutus teollisen aktiviteetin kautta kysyntään. Vastaavasti muiden asiakassegmenttien laitteiden valmistus tapahtuu pitkälti USA:n ulkopuolella (etenkin Puolassa), mitkä joutuisivat siten tuontitullien piiriin. Muissa asiakassegmenteissä paikallisen valmistuksen osuus vaihtelee, mutta käsityksemme mukaan Kalmarin kannalta alueellisesti merkittävimmillä tuotealueilla valmistuskapasiteetti on rajallinen ja kilpailijat tuovat tuotteita ja komponentteja merkittävin osin muualta. Nähdäksemme riskit terminaalitraktorien ulkopuolella Kalmarin suhteellisen aseman kehityksen kannalta kääntyvät silti ainakin lievästi negatiivisiksi USA:n markkinoilla. Tulleilla voidaan muutenkin odottaa olevan negatiiviset vaikutukset materiaalinkäsittelymarkkinaan, mikä heijastuisi myös Konecranesiin ja Hiabiin. 

Glastonin Amerikat-alueen liikevaihdon osuus on ollut reilut 30 % kokonaisliikevaihdosta, josta arvioimme merkittävän osan tulevan USA:n markkinoilta. Glastonilla ei ole paikallista tuotantoa (tuotantolaitokset Suomessa, Saksassa ja Kiinassa), joten tullit vaikuttavat yhtiön USA:n laitemyyntiin. Käsityksemme mukaan paikallinen tuotanto on kuitenkin suhteellisen rajallista ja osalla kilpailijoista tuotantoa saattaa olla ainoastaan Kiinassa, jolle asetetut tariffit ovat EU:ta korkeammat. Siten Glastonin suhteellisen aseman kannalta tullipäätöksillä ei ole arviomme mukaan olennaista negatiivista vaikutusta. Sen sijaan jo valmiiksi vaisun laitemarkkinan näkymiin päätös synkistää entisestään.

Ponssen osalta Pohjois-Amerikan alueen liikevaihto on vastannut viime vuosina noin 15 % kokonaisliikevaihdosta, eikä se siten ole yhtiön päämarkkina. Kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti Ponssen kannalta potentiaalinen kasvumarkkina, jossa erityisesti USA:ssa myös markkinatilanne on käsityksemme mukaan piristynyt viime aikoina. Yhtiön valmistuksen keskittyessä Vieremälle on tulleilla kuitenkin automaattisesti negatiivinen vaikutus Ponssen sekä laajemminkin merkittävien kilpailijoiden (Deere ja Komatsu) Euroopassa valmistettavien tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden kilpailukykyyn suhteessa paikallisesti valmistettaviin kokopuumenetelmän koneisiin. Tässä mielessä tuontitullien pidempiaikainen pysyvyys voisikin vaikuttaa selvästi Ponssen USA:n kysynnän kehitykseen.

KONEelle USA:n markkina on maittain katsottuna toiseksi suurin ja sen liikevaihto on vastannut viime vuosina noin 20 % vuotuisesta liikevaihdosta. Yhtiöllä on paikallista tuotantoa USA:ssa, mutta se tuo myös laitteita sekä komponentteja USA:n ulkopuolelta. Sama dynamiikka koskee käsityksemme mukaan myös sen pääkilpailijoita. KONEen osalta on kuitenkin hyvä huomata jälkimarkkinoiden merkittävä osuus tuloksen muodostumisen kannalta.

Robitilla Amerikat-alueen liikevaihto on viime vuosina vastannut reilua 20 % kokonaisliikevaihdosta. Arviomme mukaan liikevaihto jakaantuu kuitenkin suhteellisen laajasti muun muassa kaivosmarkkinoiden piirteitä peilaten. Siten emme oleta USA:n markkinoiden olevan yhtiölle myöskään tällä hetkellä kovin suuri, mutta luonnollisesti markkinaan liittyy Robitin kannalta selvää kasvupotentiaalia. Yhtiöllä ei ole paikallista tuotantoa USA:ssa, mutta arvioimme sen pystyvän hyödyntämään toimituksissa sen Englannin tehdastaan (Iso-Britannialle määritetyt tuontitullit 10 % vs. EU 20 %). Arvioimme tullien kuitenkin voivan vaikuttaa negatiivisesti asiakkaiden päätöksentekoon sekä loppukysyntöihin (etenkin rakentamiseen).

Valmetin liikevaihdosta vuonna 2024 27 % tuli Pohjois-Amerikasta, mistä valtaosa on arviomme mukaan tullut Yhdysvalloista. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaan vientiä, vaan Valmetilla on kuitenkin Yhdysvalloissa myös paikallista tuotantoa joissain tuotteissa ja palveluissa (vrt. noin 12 % Valmetin henkilöstöstä oli viime vuonna Pohjois-Amerikassa ja valtaosa luultavasti Yhdysvalloissa). Arviomme mukaan Valmet kuitenkin kärsisi jossain määrin tulleista, sillä koko Yhdysvaltojen liikevaihtoa ei pystytä todennäköisesti toimittamaan paikallisesti. Vientiä Yhdysvaltoihin on luultavasti ollut useista maista (ml. EU-maat ja Kiina). Lisäksi tullit vaikuttavat lähtökohtaisesti negatiivisesti Yhdysvaltojen talouden vetoon ja siten Valmetin eri alueilla havaitsemaan investointi- ja palvelukysyntään.

Rauten liikevaihdosta noin 22 % tai noin 46 MEUR tuli vuonna 2024 Pohjois-Amerikasta, jossa USA:n painoarvo on luultavasti korkea. Tämä on luultavasti pääosin vientiä Kanadasta, Suomesta ja mahdollisesti Kiinasta, vaikka Rautella on Yhdysvalloissa analysaattorien tuotantolaitos sekä palveluliiketoiminnan henkilöstöä. Liikevaihto-osuus toki vaihtelee huomattavasti projektiliiketoiminnan luonteelle tyypillisesti. Näin ollen Kanadaan ja EU-maihin kohdistuvilla tulleilla ja niiden aiheuttamalla hinnankorotustarpeella voi olla jossain määrin negatiivinen vaikutus yhtiön kilpailukykyyn USA:ssa, sillä käsityksemme mukaan USA:ssa on myös paikallista valmistusta ainakin tiettyihin vanerin ja LVL:n tuotantoteknologian osakokonaisuuksiin.

Konecranesin liikevaihdosta AME-alueelta tuli viime vuonna 38 %. Arviomme mukaan tästä merkittävä osa on Yhdysvallat. Yhtiöllä on myös paikallista tuotantoa Yhdysvalloista, sillä Konecranesin varoista 17 % ja henkilöstöstä 20 % kuului AME-alueelle. Näin ollen arvioimme, että Konecranesilla on ollut vientitoimituksia Yhdysvaltoihin ainakin EU-maista ja mahdollisesti myös muualta, joten tulleilla olisi luultavasti jotain suoria negatiivisia vaikutuksia yhtiöön.

Hiabin (sis. MacGregor) liikevaihdosta 42 % tuli viime vuonna Yhdysvalloista ja Kanadasta, joista ensimmäinen on varmasti kattanut valtaosan. Yhtiöllä on paikallista kokoonpano- ja R&D-toimintaa Yhdysvalloista, mutta arvioimme, että Konecranesilla on ollut vientitoimituksia Yhdysvaltoihin ainakin EU-maista ja mahdollisesti myös muualta. Siten tulleilla olisi luultavasti jotain suoria negatiivisia vaikutuksia myös Hiabiin.

Metsäyhtiöt

Metsä Boardin liikevaihdosta 25 % on tullut Yhdysvalloista, joka on Euroopan ohella toinen yhtiön päämarkkina kartonkiliiketoiminnassa. Tämä on puhtaasti kartonkivientiä Suomesta ja Ruotsista ja vienti jakautuu taivekartonkeihin ja lainerikartonkeihin. Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnan kannattavuus on ollut viime vuosina vaisun kysynnän takia heikko ja arviomme mukaan yhtiö joutuu lisäämään tullit myyntihintoihinsa. Taivekartonkien osalta Yhdysvalloissa on korvaavissa tuotteissa paikallista tuotantoa, joten arvioimme yhtiön menettävän markkinaosuuksia, jos/kun tullit nostavat yhtiön hintoja. Lisäksi riskinä on, että Euroopassa kilpailu taivekartonkisegmentissä kiristyy edelleen, jos yhtiön ja kilpailijoiden Yhdysvaltoihin myymille tonneille joudutaan etsimään uusia koteja.

Yhdysvalloista mahdollisesti vapautuvia kartonkivolyymejä on vallitsevassa kysyntätilanteessa myös myydä Euroopan markkinoille, joten tilanne on ongelmallinen. Päällystetyissä lainereissa (Kemin tehdas) Yhdysvalloissa ei ole suoraa paikallista tarjontaa. Niiden osalta tilanne on jossain määrin helpompi, joskin tullit supistaisivat arviomme mukaan jossain määrin myös lainerivientiä, sillä jotkut asiakkaat voivat kustannusten noustessa vaihtaa alemman laatuluokan pakkausratkaisuihin.

Stora Enson liikevaihdosta 3 % tuli viime vuonna Yhdysvalloista. Näin ollen tullien vaikutus yhtiöön nykytilanteessa on rajallinen. Stora Enso voi kuitenkin kärsiä tulleista lähivuosina selvästi, sillä yhtiö on ajamassa ylös suurta 800 000 tonnin kapasiteetin omaavaa taivekartonkikonetta Oulussa. Käsityksemme mukaan Stora Enson oli tarkoitus myydä osa Oulun kasvavasta kapasiteetista Yhdysvaltoihin, missä onnistuminen on tullien aiheuttamien hintapaineiden ja kohtuullisen paikallisen tarjonnan ansiosta kyseenalaista. Vallitsevassa Euroopan kartonkimarkkinoiden kysyntä- ja kilpailutilanteessa Stora Enson on arviomme mukaan erittäin vaikea myydä uutta kapasiteettia aiempaa suuremmalla suhteella Eurooppaan. Näin ollen Trumpin tullit voivat mielestämme hiekoittaa yhtiön suurinvestoinnin ylösajoa ja nousua kannattavaksi yksiköksi. Lisäksi tullien epäsuorat vaikutukset globaaleihin tavaravirtoihin voivat olla metsäsektorilla arvaamattomia.