CapMan: Kasvua rakennetaan tutuilla askelmerkeillä

CapManin taloudellisiin tavoitteisiin tai näiden saavuttamisen aikatauluun ei tullut pääomamarkkinapäivän yhteydessä muutoksia, ja yhtiö tavoittelee yhä 10 mrd. euron hallinnoitavia asiakasvaroja vuoden 2027 loppuun mennessä (Q4’24: 6,1 mrd.). Muutenkin päivän anti oli hyvin yllätyksetöntä, mikä ei tietysti pitkäjänteisessä varainhoitoliiketoiminnassa ole huono asia. Näin ollen strategia keskittyy myös tulevina vuosina varainhoitoliiketoiminnan kannattavaan skaalaamiseen. Skaalautuvuutta haetaan erityisesti henkilöstökuluista, joiden pitäisi kasvaa liiketoiminnan tuottoja hitaammin CapManin sijoitusalueiden ollessa kypsemmässä vaiheessa. Kun strategiaan ei saatu olennaisia muutoksia, kehotamme sijoittajia perehtymään edelleen ajankohtaiseen laajaan raporttiimme.

Kasvua haetaan pääosin uusilla, aiempaa suuremmilla rahastoilla

Tavoitekauden kasvu on tarkoitus saavuttaa pääosin uusilla rahastolanseerauksilla, joista merkittävimmät ovat varainkeruuvaiheessa oleva Nordic Real Estate IV (tavoitekoko 750 MEUR), uusi metsärahasto European Forest Fund IV sekä järjestyksessään kolmas infrarahasto Nordic Infrastructure III. Uutta buyout-rahastoa ei puolestaan ole suunnitelmissa. Muiltakaan osin Private Equity -sijoitusalueen ei odoteta olennaisesti kasvavan. Tämä on selkeä muutos edelliseen strategiapäivitykseen, jossa PE:n sisällä olevat pääomasijoitusohjelmat nähtiin selkeänä kasvualueena. Useita Private Equity -sijoitusalueen rahastoja on kuitenkin saavuttamassa lähivuosina elinkaarensa pään, joten näiden poistuvat pääomat tulee pystyä kompensoimaan korkorahastoilla (Nest Capital), erikoistilanteisiin sijoittavilla Special Situations -rahastoilla sekä CapMan Wealthin pääomasijoitusohjelmilla. Myös yrityskaupat ovat totutusti agendalla, joskin näiden merkitys on yhtiön hahmotelmissa varsin maltillinen.

Kaiken kaikkiaan yhtiön johto vaikutti yhä hyvin luottavaiselta keskeisten omaisuuserien (kiinteistöt, infra, metsä) pitkän aikavälin kysyntänäkymään. Viime vuosina varainkeruu on ollut haasteellista, ja piristymistä tähän odotetaan kommenttien perusteella loppuvuodesta alkaen. Huomautamme, että CapManin hallinnoitavista varoista yli 60 % tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta (kiinteistöissä jopa 80 %), joten yhtiö ei ole riippuvainen esimerkiksi Suomen kiinteistökysynnästä.

Strategiakauden kasvutavoite on kuitenkin mielestämme hyvin kunnianhimoinen varsinkin, kun huomioidaan ettei yritysostojen painoarvo ole yhtiön hahmotelmissa erityisen suuri. Tämän takia omat ennusteemme ovat jonkin verran yhtiön kasvutavoitteiden alapuolella. Emme myöskään ole sisällyttäneet ennusteisiimme mahdollisia yritysostoja.

CapManin muut taloudelliset tavoitteet ovat:

• Hallinnointi- ja palveluliiketoiminnan yhteenlaskettu kasvu ennen voitonjako-osuustuottoja keskimäärin yli 15 prosenttia vuodessa
• Oman pääoman tuotto yli 20 prosenttia
• Omavaraisuusaste yli 50 prosenttia
• Kestävä ja ajan kuluessa kasvavaa varojenjako

Näin ollen myöskään voitonjaon näkymiin ei saatu tarkennusta, vaan CapMan tavoittelee edelleen ajan kuluessa kasvavaa voitonjakoa, kuitenkin liiketoiminnan tarpeet ja likviditeetti huomioiden. Taseen ylimääräisten pääomien käytöstä toistettiin jo aiemmin julkituotu jako kasvupanostusten, voitonjaon ja velan lyhentämisen kesken. Yhtiön suuresta sijoitussalkusta ei puolestaan ole syytä odottaa merkittävää pääoman vapautumista, sillä strategian toteuttaminen vaatii sijoituksia CapManin omiin rahastoihin myös jatkossa. Tätä toimitusjohtaja avasi tarkemmin haastattelussamme. Sijoitussalkun merkitys kuitenkin laskee asteittain liiketoiminnan kokoluokan kasvaessa.

Pääomamarkkinapäivä tarjosi katsauksen tuloslukujen taakse

Vaikka strategiaan ei tullut olennaisia muutoksia, julkaisi CapMan useita mielenkiintoisia datapisteitä liiketoimintansa kehityksestä. Ensinnäkin CapManin omien rahastojen tuotot ovat pysyneet vahvoina, sillä arvonluontivaiheessa olevista suljetuista rahastoista 90 % on tällä hetkellä yli rahastoille asetetun aitakoron. Lisäksi yhtiön kaikki kiinteistö-, infra- sekä metsärahastot ovat suoriutuneet verrokkirahastojen mediaania paremmin. Näiden datapisteiden perusteella CapManin rahastojen kilpailukyky on siis säilynyt hyvänä, joskaan poikkeuksellisen vahvaa suoriutuminen ei kilpailijavertailun perusteella ole ollut. Toki tässä on syytä huomioida, että rahastojen verrokkiryhmä on osin epätäydellinen, sillä raportointi on vapaaehtoista. Näin ollen yhtiöt voivat raportoida vain haluamiensa rahastojen tuotoista, jolloin mediaanituotto voi nousta todellista korkeammaksi. Lopulta CapManin kilpailukyky nähdään lähivuosien varainkeruun onnistumisena, sillä tavoitekaudelle osuu useampi merkittävän kokoinen rahastolanseeraus.

Tuottosidonnaisten palkkioiden näkymä on kuitenkin laskenut kiinteistömarkkinan mukana. Tähän viittaisi myös CMD:llä esitelty tuottosidonnaisten palkkioiden kasvutavoite, jossa lähtötasoksi asetettiin viimeisen kahden vuoden keskiarvo 6 MEUR. Tärkeää kuitenkin olisi, että huomattavia voitonjako-osuustuottoja saadaan lähivuosina kirjattua, sillä yhtiö on paaluttanut kykenevänsä tekemään hyviä tuottoja arvonluontiin keskittyvillä rahastoillaan myös heikommassa syklissä. Lisäksi usea merkittävän kokoinen rahasto on siirtymässä voitonjaon piiriin. Viime vuosina voitonjako-osuustuotot eivät ole realisoituneet odotetulla aikataululla tahmean irtaantumismarkkinan myötä.

Rahastojen tuottojen ohella erityistä huomiota on syytä kiinnittää henkilöstöön. Työntekijät ovat varainhoitoliiketoiminnan keskiössä, sillä lopulta sijoitustiimit määrittävät tuottojen kautta rahastoyhtiön kilpailukyvyn. CapManin julkaisema työntekijöiden tyytyväisyyttä mittaava eNPS-tunnusluku on ollut viime vuodet hyvällä tasolla (2023–2024 keskiarvo 50), minkä pitäisi vahvistaa työntekijöiden pysyvyyttä. Kaiken kaikkiaan yhtiön strategia siis etenee vuonna 2022 piirrettyjen suuntaviivojen mukaisesti, vaikka varainkeruumarkkinan haasteet ovat hidastaneet kasvua.