Turkin keskuspankki nosti jälleen korkoa ja taistelee itsenäisyytensä puolesta

Turkin keskuspankki nosti jälleen torstaina korkoaan vastoin odotuksia. Maan yhden viikon repo-korko nousi 1,25 %-yksiköllä 17,75 %:iin. Nosto oli jo toinen lyhyen ajan sisällä. Toukokuun lopussa keskuspankki nosti hätäkokouksensa päätteeksi korkoa 3 %-yksiköllä reaktiona rajuihin liikkeisiin valuuttamarkkinoilla ja inflaation kiihtymiseen kaksinumeroisiin lukuihin. Eilisen noston jälkeen ohjauskorko on noussut jo 4,25 %-yksiköllä. Hätätoimiin keskuspankin pakotti poliittinen paine, sillä presidentti Tayyip Erdogan on uhannut lisäävänsä kontrollia rahapolitiikkaan kesäkuun lopun vaalien jälkeen. Poliittisten vaikuttamisyritysten uhka on syössyt liiran kurssin rajuun laskuun sekä euroa että dollaria vastaan ja maanantaina julkaistujen lukujen mukaan kiihdyttänyt inflaation jo yli 12 %:iin.

Keskuspankin hätätoimet johtuivat markkinoilla uhkaavasta luottamuspulasta, joka kärjistyisi vaalien jälkeen, mikäli Erdogan pääsisi kiinni keskuspankin vallankahvaan. Erdogan tituleeraa itseään korkojen vihollisena, joten hänen rahapoliittisen ohjauksensa alla Turkin talous olisi vaarassa ylikuumentua ja liiran kurssi romahtaa. Koronnostot ovat olleet keskuspankin vastatoimi, jolla se on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat itsenäisyydestään.

Eilinen koronnosto oli tärkeä signaali ennen vaaleja, ja näytti tehoavan markkinoilla ainakin toistaiseksi, sillä liira vahvistui n. 2 % dollaria vastaan keskuspankin päätöksen jälkeen ja oli nousussa myös euroa vastaan. Nyt seurataan, kantaako päätös hedelmää myös pidemmällä aikavälillä. On hyvin mahdollista, että markkinat haluavat vakuuttua keskuspankin itsenäisyydestä ja nähdä lisää koronnostoja vielä 24. päivä kesäkuuta pidettävien vaalien alla, jotta tilanne valuuttamarkkinoilla vakautuu. Liiran heilahtelut riskit ovat näkyneet jo luottoluokituksissa, sillä esimerkiksi Moody’s alensi torstaina 17 turkkilaispankin luokitusta niiden rahoituskustannusten noustua ulkomääräisen valuutan osalta. Myös eurooppalaispankit altistuvat pankkijärjestelmän vaateiden kautta riskeille. Selvästi eniten vaateita on espanjalaispankeilla, lähes 80 mrd. $. Ranskan ja Saksan vastaavat osuudet ovat alle 20 mrd. $ (lähde: BIS Quarterly Review).

Turkin tilanne osoittaa, kuinka paljon vahinkoa poliittisilla vaikutusyrityksillä voidaan saada aikaan rahoitus- ja valuuttamarkkinoilla, mikäli luottamus keskuspankin itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen joutuu vaakalaudalle. Turkin keskuspankki on ottanut korkopolitiikallaan askeleita oikeaan suuntaan itsenäisyytensä turvaamiseksi. Seuraamme tilanteen kehittymistä vaalien alla ja niiden jälkeen. Keskuspankkien tehtäviä ja riippumattomuutta pohdittiin myös pari viikkoa sitten euroalueen näkökulmasta inderesPodissa, joka on kuunneltavissa täällä.