Toiset viisi sijoittajien yleistä virhettä

Jokaiselle sijoittajalle tulee ennemmin tai myöhemmin sijoitusuralla virheitä. Pitkäjänteiset menestyjät oppivat virheistään ja pyrkivät välttämään toistamasta niitä jatkossa. Hyvät sijoittajat oppivat myös toisten virheistä. Siksi Inderes Sijoituskoulussa käydään vielä viisi toista yleistä virhettä läpi. Näet täältä mitä viimeksi Inderes Sijoituskoulun viidessä virheessä kirjoitettiin. Toisten virheistä oppiminen säästää suoraan sijoittajan omaa lompakkoa, mikä antaa hyvän syyn ”opiskella” myös epäonnistumisia ja niiden syitä.

1. Ostaa nousumarkkinan loppumetreillä osakkeita jotka eivät ole vielä nousseet

Nousumarkkinan loppumetreillä monia junasta jääneitä sijoittajia hiertää sijoittajakavereiden moninkertaistuneet osakepoiminnat. Sen sijaan että sijoittaja pitäisi oman päänsä kylmänä, tulee etenkin aloittelijoiden joskus ostettua eri yhtiöiden osakkeita vain siksi, että osake ei ole noussut. Tässä kohtaa tehdään klassinen virhe, että osaketta ostava henkilö katsoo pelkkä kurssikäyrää, ei bisnestä sen takana. Nousumarkkinan lopulla myös heikompilaatuiset yhtiöt monesti nousevat kuin muoviroska nousuveden pinnalla, mutta sijoittajajargonissa downside, eli riski alaspäin rysähtämisestä, on silloin suurempi mitä moni osaa odottaa.

2. Metsästää vain tuottoa, unohtaen riskit

Ylläolevasta virheestä on lyhyt hyppy tähän allikkoon: tuottojen metsästämiseen riskit unohtaen. Moni sijoittaja, etenkin kivuttaessa nousumarkkinoiden viimeisillä portailla loputtomasti loistavien tuottojen taivaaseen, unohtaa osakkeiden riskisyyden tyystin. Osakkeiden arvo voi heitellä rajusti lyhyellä välillä, mikä on etenkin monelle vasta-alkajalle liikaa. Sen lisäksi monien firmojen tuotto on itseasiassa hyvin pitkään nolla tai negatiivinen (Helsingin pörssissä on monia yhtiöitä jotka eivät ole vieläkään toipuneet teknokuplasta) ja osakepoimijan riski osua tällaisiin pommeihin on aina olemassa. Sijoittajan tulisi miettiä osakkeiden binaarisuutta eli tuottojen mahdollisuutta molempiin suuntiin ja kysyä itseltään: paljon voin realistisesti olettaen hävitä tässä osakkeessa, pitkässä juoksussa? 30 % tuotto-odotus per vuosi ei ole realistinen pitkään, joten jos olet löytänyt mielestäsi sellaisen sijoituksen, tarkista downside-riskit.

3. Liika itseluottamus ja unohtaa sattuman merkityksen lyhyellä välillä

Lyhyellä välillä osakkeiden hyvät tuotot ovat enemmän sattumanvaraisen markkinaheilunnan kuin menestyneen osakepoiminnan tulosta. Sijoittajan tulisi aina kriittisesti tarkastella omia onnistumisia ja syitä niiden johtumiseen. Omaa sijoitusperformanssia tulee punnita vuosien maratonjuoksuna, ei äkkispurtteina. Monesti etenkin vasta-alkajalla tuuri ja taidolla tehty onnistuminen menevät sekaisin, johtaen liian suureen itseluottamukseen. Ja liian itseluottamuksen vallitessa tulee usein otettua turhan suuria riskejä. Suitsutuksille on paikkansa, mutta omia onnistumisia tulisi aina tarkastella myös analyyttisemmasta näkökulmasta, jotta pystyy toistamaan performanssin toistuvasti markkinoilla.

4. Liian pieni tuottovaatimus

Osakkeet ovat riskinen omaisuusluokka: siksi niiltä pitää myös vaatia tuottoa. Sijoittajan ei pidä tyytyä mataliin tuottovaatimuksiin osakkeissa. Mikäli sijoitus osakkeeseen tehdään matalalla tuottovaatimuksella ja sijoituscase ei toteudukaan odotuksien mukaisesti, voi tuotot jäädä negatiivisiksi ja nollatuotoiksi useiksi vuosiksi eteenpäin. Mikäli osaketta taas ostaa huolellisen perehtymisen jälkeen korkealla tuottovaatimuksella mutta hallitulla riskillä, jää sijoittajalle turvamarginaalia erehdysten varalle. Sijoittaja, älä tyydy vähään. Ei ole häpeä pitää korkeaa käteispainoa, mikäli ostettavaa omalla tuottovaatimuksella ei yksinkertaisesti löydy.

5. Historialliseen dataan tukeutuminen ilman laadullista ymmärrystä

Monesti sijoituskeskusteluissa törmää argumentteihin, että pörssin kehitys on ollut historiallisesti tätä tai tuota ja väitettä tuetaan ainakin 100 vuotta pitkällä graafilla. Historian tunteminen on hyödyllistä, sivistävää ja saattaa auttaa sijoittajaa välttämään eeppisimpiä virheitä, mutta sijoittajan katseen tulisi ensisijaisesti olla suunnattu aina tulevaan. Historia ei toista itseään koskaan täysin samalla tavalla. Myös pörssi muuttuu jatkuvasti: pörssiyritykset olivat hyvin eri yrityksiä 20 vuotta sitten, puhumattakaan 50 tai 100 vuotta sitten. Siten väitteet jotka nojaavat oletukseen, että pörssi olisi aina samanlainen ja ansaitsisi siksi aina esimerkiksi samat arvostuskertoimet, tulee suhtautua kriittisesti ja ymmärtää laadulliset tekijät niiden taustalla. Sama yritysten kohdalla. Sijoittajan on tärkeä ymmärtää, miksi esimerkiksi tietyillä firmoilla on korkea oman pääoman tuotto, ei olettaa suoraan, että viiden vuoden korkea pääoman tuotto on automaattisesti tulevaisuuteen jatkuva asioiden tila. On kulunut sanonta, että suurin riski tulee sijoittajalle silloin, kun hän ei tiedä mitä tekee, mutta siitä laiminlyönnistä monet riskit nousevat.