Kuva Space vahvistaa Suomen ja Euroopan turvallisuutta – 8 miljoonan Springvest-osakeanti täyttyi 51 tunnissa
Avaruusteknologiayhtiö Kuva Space on kerännyt kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta yhteensä noin 13 miljoonaa euroa sijoituksia kahdella rahoituskierroksella, jotka molemmat ylimerkittiin muutamassa päivässä. Yhtiö rakentaa 100 mikrosatelliitin järjestelmää, joka kuvaa koko maapalloa päivittäin molekyylitasolla hyperspektrikamerateknologian avulla.
Valtiot ja yritykset eivät voi perustaa päätöksiään arvioihin tilanteessa, jossa turvallisuudessa on riskejä ja ilmastonmuutos aiheuttaa yllättäviä ääri-ilmiöitä.
“Enää eivät riitä avaruudesta käsin pistemäisesti otettavat raakakuvat, jotka saadaan käyttöön ehkä vasta viikkojen kuluttua ja joiden analyysi jää omalle vastuulle”, sanoo toimitusjohtaja Jarkko Antila.
Kuva Space pyrkii muuttamaan tilanteen teknologiallaan, jonka tavoite on tarjota käsiteltyä tietoa ilmastonmuutoksen ja turvallisuuden hallintaan lähes reaaliajassa.
Yhtiön kaksikäyttöratkaisuille on suuri tarve, ja sen ovat huomanneet myös sijoittajat: kasvusijoituspalvelu Springvest on järjestänyt yhtiölle 1,5 vuoden sisällä kaksi osakeantia, jotka molemmat täyttyivät ennätysajassa.
Elokuussa 2023 järjestetty 5 miljoonan euron osakeanti täyttyi noin kolmessa vuorokaudessa. Tällä viikolla tiistaina 19.11. aloitettu 8 miljoonan euron osakeanti täyttyi sitäkin nopeammin, reilussa kahdessa vuorokaudessa.
Rahoituskierroksen nopea täyttyminen tuli Antilalle positiivisena yllätyksenä, vaikka ennustettavuus onkin hänen mielestään Springvestin kanssa järjestetyn kierroksen vahvuus.
“Springvestin järjestämän rahoituskierroksen voi kalenteroida hyvissä ajoin ja samalla voi jatkaa operatiivisia toimintoja sekä investointeja. VC-kierroksiin taas liittyy paljon epävarmuutta – se voi onnistua nopeasti tai kestää vaikka 1,5 vuotta, jolloin on vaikeaa tehdä suunnitelmia kun rahoitustilanne elää.”
Onnistunut rahoituskierros mahdollistaa satelliittijärjestelmän kasvattamisen ja Antilan mukaan investointi mikrosatelliittijärjestelmään tulee parantamaan myös koko Suomen positiota puolustusliitoissa.
”Alalla on aktiivisia kilpailijoita Euroopan ulkopuolella, emmekä voi jäädä kilpailijoista jälkeen”, Antila toteaa.
Tietoa yllättävistä muutoksista puolustuksen tueksi
Kuva Spacen teknologia on yhdistelmä mikrosatelliitteja sekä hyperspektrikuvantamista, joka tarjoaa tietoa myös siitä mihin ihmissilmä tai perinteiset optiset satelliitit eivät kykene: siis esimerkiksi tietoa aineiden ja esineiden materiaalista tai koostumuksesta.
Tekoälyä käytetään sekä satelliittien mittauskyvyn optimointiin että hyperspektridatan käsittelyyn.
Hyperspektrikuvantamisen idea on se, että jokaisella materiaalilla on tunnusomainen spektrivaste, jota tekoäly pystyy analysoimaan tunnistaakseen esimerkiksi kasveja, maaperän kuntoa tai päästöjä.
Puolustuksessa hyperspektriteknologia voi puolestaan paljastaa naamioidut kohteet tai esimerkiksi hämäystarkoitukseen rakennetut tankit. Siitä voi olla apua esimerkiksi tällä viikolla uutisoidun kaltaisissa tilanteissa, joissa pitää selvittää katkenneen merikaapelin tilanne ja taustat.
Mahdollista kerätä dataa päivittäin koko maapallolta
Euroopan avaruusjärjestön eli ESA:n mukaan yhtiön pilvienpoistoalgoritmi sekä kuvien tarkka geolokaatio ovat jo nyt suorituskykyisempiä ja tarkempia kuin järjestön käyttämät vastaavat.
Lähivuosina Kuva Space aikoo kasvattaa mikrosatelliittijärjestelmäänsä radikaalisti. Mitä enemmän satelliitteja on, sitä enemmän ja laajemmalta alueelta hyperspektridataa saadaan ja sitä paremmaksi myös tekoäly kehittyy.
Yhtiön ensimmäinen kaupallinen satelliitti Hyperfield-1A laukaistiin kiertoradalle onnistuneesti elokuussa 2024, ja kaupallista dataa odotetaan saatavaksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Hyperfield-1B laukaistaan vuoden 2025 ensimmäisellä kvartaalilla. Vuonna 2026 kiertoradalle laukaistavien Hyperfield-2-satelliittisukupolvi on jo suunniteltu.
“Olemme jo varanneet vuoden 2026 alkuun laukaisupaikat kahdelle uudelle satelliitille. Loppuvuodesta 2026 on tarkoitus laukaista seuraavat 10 uutta toisen sukupolven satelliittia kiertoradalle”, Antila kertoo.
“Sadan mikrosatelliitin järjestelmällä pystytään käytännössä digitalisoimaan koko maapallon pinta useita kertoja päivässä”, Antila havainnollistaa.