USA:n liittovaltion velka

Hei,

Yhdysvaltain liittovaltio kieltämättä velkaantuu vauhdilla. Absoluuttisesti velkaa on paljon, mutta usein velkaa verrataan talouden kokoon (BKT:lla mitattuna). Velkasuhde on nyt vajaa 120 %, joskin sen ennakoidaan nousevan lisää nykymenolla seuraavina vuosikymmeninä, kun julkisten tulojen ja menojen epätasapaino on mitä on kuten jo kysymyksessä avasit.

Onko USA:ssa hyväksytty, mitä sillä eli velalla, on merkitystä?

Jos tarkoitat julkista keskustelua velasta, niin sanoisin että ei ole yhteistä hyväksyttyä ”merkitystä” velalla. Lukuisat poliitikot ja muut toimijat toistuvasti sättivät, no, poliitikkoja liian löperöstä rahan käytöstä. Molemmat pääpuolueet ovat toisensa perään harrastaneet julkisia vajeita, joskin Obaman aikana velan suhde BKT:hen saatiin tasoittumaan hampaita kiristellen.

Monesti velkakeskusteluun liitetään moraalinen ulottuvuus: velanotto on jotenkin huolimatonta ja vastuutonta ja jos poliitikot vain ryhdistäytyisivät, se voitaisiin pysäyttää.

Mutta onko Yhdysvalloilla vaihtoehtoja?

Usein velkakeskustelu rajoittuu yksipuolisesti velanottajaan. Mutta mitä velka on? Se on toisen finanssivarallisuutta. Jos julkinen sektori velkaantuu, sehän samalla tarkoittaa, että yksityinen puoli (tai jokin ryhmä yksityisellä puolella) säästää ja rohmuaa finanssiomaisuutta velkakirjojen muodossa! Paljon velkaa = paljon varallisuutta.

Ongelma velassa tietysti on, että paperilla sitä on juuri sen verran kuin on mutta reaalimaailmassa sitä velkaa palveleva kassavirta saattaa vaihdella. Koska julkinen talous saa veroja melko tasaisesti ja ennakoitavasti, julkinen velka on kaikista velan muodoista turvallisinta.

Velkaantuuko liittovaltio siksi, että poliitikot ovat löperöitä? Vai siksi, että kasvavan eriarvoisuuden myötä Yhdysvalloissa on pieni joukko ihmisiä, jotka säästävät (isosti) enemmän kuin kuluttavat, ja jonkun pitää imeä nuo säästöt? Ja jos liittovaltio ei tekisi niin, säästämisen tason pitäisi laskea. Se voisi tapahtua esimerkiksi työttömyyttä kasvattamalla, koska silloin ihmiset joutuisivat syömään säästöjään. Nyt ollaan ongelman ytimessä: työttömyyden tietoinen ylösajo onkin jo poliittisesti paljon vaikeampaa. (Tässä on hyvä paperi aiheesta, miten kasvava eriarvoisuus saattaa ajaa toisten velkaantumista taloudessa).

Kotimaisen tulojen epätasapainon lisäksi Yhdysvallat on maailman suurimpana pääomamarkkinana muiden maiden säästöjen parkkipaikka. Maailma on täynnä maita, jotka itse tykkäävät säästää ja viedä omia tuotteitaan muihin maihin, kuten Kiina, Saksa jne. Yhdysvallat, jolla ei todellakaan ole rahasta pulaa, imee 40 % maailman säästöistä. (Hyvä joskin vaikea kirjoitus löytyy täältä aiheesta).

Miten bondimarkkinat kestävät valtavia korkomenoja?

Velkakirjamarkkinat, tai siis velkakirjojen haltiat, nauttivat suuremmista koroista. Käsittääkseni korkojen nousu johtuu enemmän sijoittajien kohonneista mielikuvista normaalin inflaatiotason suhteen, kuin huolesta Yhdysvaltain julkisen talouden kestävyyttä kohtaan.

Yhdysvaltain liittovaltio saa rahaa seinästä (liittovaltio ei periaatteessa tarvitse verotuloja pyöriäkseen, koska sillä on kuin pohjaton taikatili keskuspankki Fedissä jota kyllä muodon vuoksi täytetään myös verorahoin), joten nykyisellään se kestää korot leikiten.

Terveisin,
Verneri